Sijaisvanhemmuus antaa paljon

14.8.2015
0 arviota

Maskulaiset Satu ja Petri Orava eivät ole katuneet päivääkään sitä, että heistä tuli sijaisvanhempia. Erityisen palkitsevaa on ollut luottamuksellisten välien rakentaminen kolmen sijoitetun lapsen kanssa.

Satu ja Petri Orava

Ajatus sijaisvanhemmuudesta kypsyi perhepäivähoitajana toimineen Satu Oravan mielessä vuosikausia. Kun Petri-puolisokin kiinnostui ideasta, päätti pari osallistua sijaisperhevalmennukseen. Viiden viime vuoden aikana Oravien entuudestaan nelihenkinen perhe on kasvanut kolmella sijoitetulla lapsella.

Sijaisvanhemmuudella tarkoitetaan käytännössä pitkäaikaista perhehoitoa, joka on lähtökohtaisesti väliaikaista. Sijaisvanhemmuuteen kuuluu myös tiivis yhteistyö sijoituskunnan sosiaalitoimen ja lapsen läheisten kanssa, sillä tavoitteena on turvata läheisten ihmissuhteiden jatkuminen sijoituksesta huolimatta.

Tällä hetkellä Suomessa asuu yli 17 000 lasta ja nuorta oman kotinsa ulkopuolella, joten sijaisperheiden tarvekin on suuri. Lastensuojelulain mukaan perhehoito on aina ensisijainen sijaishuollon muoto, mutta läheskään kaikille ei pystytä tarjoamaan perhesijoitusta. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, ettei sijaisperheitä ei ole riittävästi. Maskulainen Oravan perhe suositteleekin sijaisvanhemmuutta lämpimästi kaikille, jota ajatus vähänkin kiinnostaa.

"Viimeistään perusteellisessa valmennuksessa selviää, riittävätkö omat rahkeet homman", Oravat toteavat.

Lisäksi sijaisperheiden toiveita esimerkiksi sijoitettavan lapsen iästä tai sukupuolesta kuunnellaan tarkasti. Oravilla tällaisia toiveita ei ollut.

"Moni tuntuu pelkäävän teini-ikäisiä sijoituslapsia", Satu Orava ihmettelee ja jatkaa:

"Eivät he ole ollenkaan mahdottomia tapauksia, vaan tosi fiksuja nuoria, jotka valloittavat sydämen. Teinien kanssa on päästy voitolle silloin, kun he uskaltavat vihdoin sanoa vastaan tai nurista, 'onks pakko'. Tämä on selvä luottamuksen merkki. Yhtä palkitsevaa oli myös se, kun ensimmäinen, nelivuotias sijoituslapsemme päästi ensimmäisen kerran lahkeestani irti ja uskalsi lähteä puistossa itsekseen leikkimään."

Oravan perheen haasteet eivät liity niinkään sijaisvanhemmuuteen kuin tuiki tavallisiin suurperheen pulmiin. Kauppareissu ilman lapsia onnistuu, mutta ilta tansseissa on yhä haave. Toisinaan Satu ja Petri Orava ehdottavat kahdelle biologiselle lapselleen puuhailua pelkän ydinperheen kesken. Ei kuulemma kiinnosta – pitäisi päästä koko porukalla. Sijoituslapsetkaan eivät halua, että Satu ja Petri puhuvat itsestään sijaisvanhempina vaan äitinä ja isänä.

Oravat eivät olekaan katuneet ratkaisuaan päivääkään, niin tiiviisti koko porukka on kasvanut yhteen.

Petri ja Satu Orava

Petri ja Satu Orava eivät ole kertaakaan katuneet, että ryhtyivät sijaisvanhemmiksi.

Teksti:
Kuva: Suvi Elo
Avainsanat: lapsi
Arvioi artikkeli
Ladataan kommentointia...

Anna arvio

1/5 5/5