Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Miksi äidit saavat määrittää lasten tyylin?

Teksti:
Leena Lukkari
Kuvat:
SOK
Julkaistu: 29.6.2017
|
Muokattu: 31.8.2020
Onko oikein, että äidit päättävät, miten lapset pukeutuvat?

Yhteishyvän tekemän lukijakyselyn mukaan perheissä äideillä on 87 prosentin sanavalta siihen, miten lapset pukeutuvat. Miksi päätökset tekee juuri äiti, Aalto-yliopiston muodintutkimuksen professori Annamari Vänskä?

"Kyselyn tulos kertoo siitä, että perheissä äiti on edelleen lapsen lähin huoltaja ja hänen vastuulleen kuuluu myös lasten vaatehuolto. On myös selvää, että vaatteet kiinnostavat äitejä – esimerkiksi Facebookissa on ryhmiä, joissa tiettyä lastenvaatebrändiä ihailevat äidit vaihtavat tietoa vaatteista ja käyvät niistä kauppaa."

Eniten Yhteishyvän kyselyyn vastanneita äitejä huoletti säähän sopimaton pukeutuminen, mutta myös napapaidat, paljaat nilkat sekä prinsessojen ja supersankarien kuvat. Myös tyylittömyys, tai äidin kokemus siitä, on syy puuttua lapsen omiin valintoihin. Lähes viidesosa kyselyyn vastanneista äideistä on sitä mieltä, että lapsi on joskus tehnyt tyylittömiä asuvalintoja. Viidesosa on joskus hävennyt lapsensa asuvalintaa. Miksi lasten ulkonäkö on äideille niin tärkeää?

"On tietenkin ikävää, jos vanhempien ja lasten tyylitaju ei kohtaa. Aikuisten olisi kuitenkin hyvä antaa lapsen kokeilla ja etsiä omaa tyyliään. Häpeän taustalla voi toki olla monenlaisia syitä, esimerkiksi se, että aikuinen ajattelee lapsen vaatetuksen kertovan jotakin hänestä lapsen kasvattajana ja huolehtivana vanhempana. Vaatteet ovat kommunikaatiota – niillä välitetään erilaisia viestejä."

Rikkinäiset ja likaiset vaatteet voivat antaa kuvan huonosta vanhemmuudesta. Mutta lasten vaatteissa on myös paljon muita ulkoisia merkkejä, joiden mukaan vanhemmat arvioivat toisiaan ihmisinä. Monet lastenvaatemerkit markkinoivat itseään vastuullisina toimijoina, jotka eivät käytä lapsityövoimaa tai ryöstöviljeltyä puuvillaa. Useilla tällaisilla merkeillä on helposti tunnistettava graafinen ilme, näin äidit voivat löytää "kaltaistaan", yhtä lailla globaalia vastuuta kantavaa seuraa missä ikinä liikkuvatkaan lasten kanssa. Lapset eivät näitä merkkejä havaitse, ellei niitä opeteta heille.

Vaatteen suhde kehoon intiimi

Pienet lapset on vielä helppo pukea vanhempien maun ja arvomaailman mukaan, mutta missä iässä päätösvalta pitäisi luovuttaa lapselle itselleen? Yhteishyvän kyselyssä vanhemmat eivät olleet yksimielisiä, eniten kannatusta saivat kaikki iät 10 ja 15 välillä. Viidesosa vastaajista oli sitä mieltä, että vasta 15-vuotias on tarpeeksi vanha valitsemaan itse omat vaatteensa. Neljä prosenttia oli vielä ankarampia; heistä lapsi saa valita omat vaatteensa vasta, kun ansaitsee itse omat vaaterahansa. Lastenpsykiatrian erikoislääkärin Jari Sinkkosen mukaan ei voida antaa mitään tiettyä ikää, jolloin vastuu siirtyy lapselle. Kaikki lapset ovat erilaisia.

Aikuiselle pukeutuminen on osa identiteettiä ja itseilmaisua, se on kuulumista johonkin joukkoon ja toisaalta erottautumista joukosta omaksi persoonaksi. Voiko lapsi vahingoittua, jos hänet pakotetaan äidin mieleisiin vaatteisiin Jari Sinkkonen?

"On aika vaikeaa ja kaukaa haettua kuvitella, että lapsi tai nuori pakotettaisiin pukeutumaan tavalla, joka on hänellä aivan väärä tai vieras. Jos näin tapahtuu, kyse on laajemmasta ongelmasta."

Lasten pukeutumisesta Muodikas lapsuus -kirjan kirjoittanut professori Annamari Vänskä tietää, että näin kuitenkin joskus tapahtuu. Moni lapsi tietää jo hyvin varhain, millaisia vaatteita haluaa käyttää, eikä Vänskä näe mitään syytä estää lasta valitsemasta omia vaatteitaan. Vaatteen suhde kehoon on hyvin intiimi, professori sanoo. Vaate ei ole aivan osa ruumista muttei siitä täysin erillinenkään. Tämä merkitsee myös sitä, että vaate on olennainen osa identiteetin rakentamista ja ilmaisemista.

"Lapsella pitäisi olla oikeus ilmaista omaa identiteettiään vaattein, vaikka se ei aikuista miellyttäisikään. Lapsi voi myös etsiä identiteettiään vaatekokeiluilla – viime kädessä kyse on kuitenkin lapsen, ei aikuisen, identiteetistä."

Yhteishyvän nettikyselyyn vastasi 690 ihmistä.

Lisää aiheesta

Lisää aiheesta