Kolme tapaa hoitaa raha-asiat

25.1.2016
1 arviota
Kolme tapaa hoitaa raha-asiat

Näin kolme erilaista perhettä hoitaa raha-asioitaan arjessa. 
Lue vinkit parille, uusperheelle ja ruuhkavuosia elävälle.

"Säästötilillä 
on aina puskuri yllätysten varalle"

"Emme riitele rahasta, mutta käyttötavoista tulee toisinaan sanomista. Minä mietin ruokaostokset tarkkaan etukäteen", Saara Mäki-Korte kuvaa parin eroja.

"Ja minä taas en tiedä mitään ärsyttävämpää kuin ostosten tekeminen kauppalistan kanssa", Jari Mäki-Korte jatkaa.

Raumalaiset Mäki-Kortteet pyörittävät kahden työssäkäyvän aikuisen taloutta, jossa arjen rahankäyttö sujuu ilman haasteita. Molemmilla on vakituinen työ, ja omakotitalon kulutkin ovat aisoissa.

Saaran listaa on kuitenkin syytä noudattaa tai edessä on uusi kauppareissu. Hän nimittäin valmistaa säästösyistä suuria määriä ruokaa ja hyödyntää oman kasvimaan aineksia sekä pakastinta. Jarikin laittaa ruokaa mielellään, mutta eri tavalla: hetkittäisestä mielijohteesta ja miettimättä raaka-aineiden hintoja tai määriä.

Pariskunta ei juuri suunnittele rahankäyttöään, mutta yhteisellä säästötilillä on puskurivarasto yllätysmenojen varalta. Näitä säästöjä tarvittiin viimeksi syksyllä, kun perushoitajana työskentelevä Saara toipui lonkkaleikkauksesta. Pitkällä sairauslomalla parin tulot tippuivat huomattavasti.

"Siirrämme edelleenkin rahaa lainanhoitotilille, vaikka meillä ei ole ollut asuntolainaa enää vuosiin", Jari kertoo.

Jari vastaa rahaliikenteestä ja katsoo, että kaikki laskut maksetaan ajallaan. Vaikka molemmilla on oma käyttötili, rahat ovat yhteisiä.

Jarin kolmivuorotyö paperitehtaalla mahdollistaa sen, että Saara on voinut tehdä kevennettyä viikkoa.

"Riittää, kun toinen tekee pitkää päivää. Omaisuuden keräämisen sijasta nautimme elämästä."

Mäki-Kortteet laskevat, että ruoka on yksittäisistä menoista suurimpia. Esimerkiksi juustot verottavat kassaa noin parin sadan euron edestä joka kuukausi. Sitäkin enemmän rahaa kuluu matkustamiseen, sillä kotimaan reissujen lisäksi pariskunta käy vuosittain jossain kaukana.

"Matkakassa kertyy vaivihkaa vuoden mittaan korotetun veroprosentin avulla. Aina joulukuussa saamme tilille seuraavan reissun rahat."

Saara ja Jari Mäki-Korte

Saara, 57, ja Jari, 52, Mäki-Korte satsaavat mielellään matkusteluun. Lisäksi kolme koiraa ja kaksi kissaa lohkaisevat taloudesta ison siivun.

4 vinkkiä pariskunnalle

1. Laadi tavoitteita. Kun elämäntilanne on vakaa, kerrytä puskuria tai säästä lomamatkaa ja talonrakennusta varten.

2. Kysy neuvoa. Kun tavoitteet on laadittu, pankki auttaa suunnitelmien toteutuksessa, kuten oikeanlaisen tilin valinnassa. Vertaile pankkien palvelumaksuja.

3. Säästä viisaasti. Säästämispäätöksen jälkeen kannattaa tehdä verkkopankissa jatkuvan säästämisen sopimus tai toistuva maksu. Rahaa karttuu itsestään. Tutustu rahastoihin, joissa rahoilleen voi saada tuottoa lähes riskittömästi.

4. Jaa vastuuta. Kulujen seuraaminen ja laskuista huolehtiminen voi olla toiselle puolisolle mieluisampaa kuin toiselle.

"800 euroa 
ei enää riitä ruokarahaksi"

Tyrnäväläisen uusperheen taloudenpidossa on jämäkkä ote. Vanhemmilla Sannalla ja Tomilla on omien tilien lisäksi yhteiset ruoka- ja lainanhoitotilit, joihin menee molemmilta ennalta sovittu summa. Lainanhoitotililtä maksetaan asumisen menot ja ruokatililtä yhteisen elämisen kulut.

"Summat laskettiin kaksi vuotta sitten, kun muutimme yhteen. Nyt ruokarahaa pitää nostaa, koska 800 euroa ei enää riitä. Jo eläinten tarvikkeet vievät pari sataa kuussa."

Rahasta ei tarvitse riidellä, koska kaikesta on sovittu. Talouden tulot muodostuvat Tomin fysioterapeutin yrittäjätulosta sekä Sannan leskeneläkkeestä, opiskelurahasta ja osa-aikatyöstä saadusta palkasta. Yhteisistä menoista ylijäävät
rahat kumpikin käyttää itsenäisesti.

"Tämä sopii meille hyvin, koska käytämme rahaa eri tavoin. Minä ostan herkästi vaatteita, Tomilla rahaa jää säästöön", Sanna hymähtää.

"Raha ei ole toistaiseksi päässyt tekemään pesää. Kaikki menee, mitä tuleekin", Tomi puolestaan kuvailee.

"Olemme sopineet, että biologinen lähivanhempi vastaa oman lapsensa hankinnoista. Toki lapset vertailevat, mitä kukin on saanut ja uusia housuja tarvitaan helposti samaan aikaan. 'Epäreilua!' hoetaan meillä usein", Tomi ja Sanna toteavat.

Vanhempien päät eivät tällä kuitenkaan käänny, vaan kaikki hankinnat mietitään tarkkaan.

"Jos ylimääräistä jää, se käytetään elämänlaadun parantamiseen. Menemme yhdessä vaikka elokuviin."

Sanna, Tommi, Joona, Milla, Kiia-Maria ja Vilma

Vaikka rahaa ei ole tuhlattavaksi, Sannan, 35, ja Tomin, 40, uusperhe selviää ennakkosuunnittelun ansiosta hyvin. Lapset Joona, 12, Milla, 12, Kiia-Maria, 10, ja Vilma, 9, saavat kuukausirahaa. Lisää voi tienata tekemällä kotiaskareita.

4 vinkkiä uusperheelle

1. Puhu rahasta. Keskustelu on erityisen tärkeää, jos rahaa on niukasti tai sen käyttötavat eroavat toisistaan.

2. Sovi yhteiset, reilut rahankäytön periaatteet. Laittakaa tulot ja menot ylös ja katsokaa, mitkä niistä ovat omia ja mitkä yhteisiä. Näin kuluista ei tarvitse riidellä joka kuukausi.

3. Opeta lapsille rahankäyttöä. Lapsen on hyvä nähdä, ettei kaikkea haluamaansa voi saada. Kuukausi- tai viikkoraha ja kodin askareista maksettavat pienet palkkiot kasvattavat lapsista vastuullisia rahankäyttäjiä.

4. Varaudu. Tilille on hyvä kerryttää puskuria pahan päivän varalle. Esimerkiksi lainanhoitotilille kannattaa matalan koron aikanakin siirtää keskivertokoron verran rahaa. Korkojen nousun lisäksi notkahduksia voi tulla esimerkiksi pitkistä sairauslomista tai työtilanteen muutoksista.

"Niukka talous kysyy ennakointia ja improvisointia"

Monica Björkell-Ruhlin ja Rafael Ruhlin arjessa rahalla on iso rooli.

"Ainahan ihmiset hokevat, että raha ei merkitse heille mitään. Näin voi kuitenkin ajatella vain, jos rahaa on riittävästi", Rafael puuskahtaa.

Kielenkääntäjänä työskentelevä Rafael vastaa Ruhlien taloudesta. Elämäntapavalmentaja ja omaishoitaja Monica puolestaan hoitaa palvelutalossa asuvien vanhempiensa raha-asioita ja setvii Alzheimeria sairastavan äitinsä palvelu- ja byrokratiaviidakkoa.

"Keskustelen rahasta usein isäni kanssa. Suhteemme siihen on kovin erilainen. Lapsuudenkodissani oli käytössä enemmän rahaa. Toisinaan huomaan, miten vaikea isän on ymmärtää, millaista on elää vähillä varoilla", Monica kertoo.

Tavanomaisten ruoka- ja asumismenojen lisäksi Ruhlien talouteen vaikuttaa se, että heidän poikansa on erityislapsi. Mikaelin kehitysvamma, astma ja infektioherkkyys aiheuttavat vuodessa useita sairaalajaksoja ja muita yllättäviä menoja. Ne keikuttavat rahatilannetta.

"Pulmat ratkaistaan improvisoiden. Toki yritämme pistää rahaa sivuun aina, kun se on mahdollista. Mutta yllätyksiä tulee", Rafael sanoo.

Koska Mikael tarvitsee erityishoivaa, vanhemmat eivät ole voineet tehdä töitä täysipäiväisesti.

"Se oli minulle ensin iso shokki. Asioiden märehtimisen sijasta aloin puhua tunteistani. Tajusin, että on eri juttu haluta asioita kuin oikeasti tarvita niitä", Monica sanoo.

Raha on vaikuttanut Ruhleilla isoihin ja pieniin valintoihin. Muutama vuosi sitten perhe muutti pienempään asuntoon, koska suuren huoneiston sijasta pojalle tarvittiin oma, avara piha.

"Suomalaiset tyytyvät helposti siihen, että näin asiat on aina tehty. Ihmisten pitäisi kyseenalaistaa sekä hoitaa omia asioitaan aktiivisemmin", Rafael kannustaa.

Monica Björkell-Ruhl, Mikael ja Rafael Ruhl

Monica Björkell-Ruhl, 39, Mikael, 8, 
ja Rafael Ruhl, 44, säästävät rahaa pienillä konsteilla. "Vaatteita hankitaan second hand -liikkeistä, sushi-
illallinen valmistetaan kotona, ja sopimusten sisällöt tutkitaan tarkasti."

4 vinkkiä ruuhkavuosiin

1. Valmistaudu muutoksiin ajoissa. Ikääntyvien vanhempien tileille kannattaa hankkia käyttöoikeudet myös lapselle, joka hoitaa päivittäistä rahaliikennettä.

2. Mukaudu tilanteeseen. Aina säästöjä ei ole. Etenkin tiukkoina aikoina on mietittävä, mitkä menoista ovat välttämättömiä.

3. Hanki joustoa. Luottokortilla voi tasapainottaa talouttaan tilapäisesti tai jakaa ison hankinnan kustannukset pitkälle ajalle.

4. Tunnusta tosiasiat. Toisinaan raha-asiat voivat karata hyppysistä ja esimerkiksi luottokorttilaskuista voi olla vaikea selviytyä. Salaamisen ja häpeilyn sijaan kannattaa olla yhteydessä pankkiin. Silloin voidaan etsiä ratkaisu, jonka avulla tilanne saadaan haltuun.

Vinkit antoi kehityspäällikkö Anna Kurtelius S-Pankista.

Teksti:
Kuvat: Kirsi Tuura, Tomi Glad ja Ville Pohjonen
Arvioi artikkeli
Ladataan kommentointia...

Anna arvio

1/5 5/5