Pitkään HOK:lla työskennelleet Aimo ja Maria Bonden loivat Rosson menestyskonseptin käymättä kertaakaan Italiassa. Inspiraationa toimivat matkaesitteet, joissa kimmelsi Välimeri ja rakastavaiset kaatoivat toisilleen maljoja niinipunoksin koristelluista viinipulloista.
Eräs italialainen asiakas totesikin Aimo Bondenille, että Rossossa tunnelma oli suorastaan aidompi kuin Italiassa.
"Lahteen 1978 avattu Rosso oli ensimmäinen ravintolakonsepti, jonka suunnittelimme yhdessä edesmenneen vaimoni Marian kanssa. Halusimme laskea kynnystä lähteä ravintolaan. Jotkut kollegat olivat närkästyneitä, kun toimme baareihin kuuluvan pizzan ravintolaan. Valitsimme pizzat Rosson ruokalistalle, koska ne vahvistivat mielikuvaa rennosta ruokailusta.
Halusimme laskea kynnystä lähteä ravintolaan.
Loimme Rossosta vapaan ja välittömän. Ja se ihme nähtiin, että Rossoissa suomalaiset osasivat yhtäkkiä käyttäytyä. Vaikka ravintola poisti portsarin ovelta ja erilliset viiniä annostelleet viinikassat, eivät asiakkaat humaltuneet sen enempää tai aiheuttaneet häiriöitä.
Ravintolan kodikas tunnelma ja ruokailevat perheet loivat ilmapiirin, johon häiriköinti ei sopinut.
Aluksi ihmiset eivät oikein ymmärtäneet, kuinka tällaisessa paikassa tuli käyttäytyä. Rossoissa ruokalistatkin olivat jo valmiiksi pöydissä. Ja ruokalistat näyttivät monen mielestä lapsellisilta käsin kirjoitettuine ruokalajeineen.
Aluksi ihmiset eivät oikein ymmärtäneet, kuinka tällaisessa paikassa tuli käyttäytyä.
Ravintolan mutkikas nimi oli Rosso – Pizzeria, Ristorante, Café. Sen toivottiin avaavan asiakkaille ravintolan ideaa.
Rossossa asioiminen muistutti monella tavalla kahvilassa asioimista: ravintolasta ei voinut varata pöytää, se aukesi jo kello yhdeksän aamulla ja kaikenikäiset asiakkaat toivotettiin tervetulleiksi. Kolme kuukautta oli hiljaista, mutta kun ihmiset oppivat Rosson meiningin, myynti suorastaan räjähti.
Suunnittelimme vaimoni kanssa lähes tuhat ravintolakonseptia, joista Rossoja oli 27."
