Ruokavalio: ruoka-allergiat

Ruoka-allergiassa elimistö reagoi tietyssä ruoka-aineessa olevaan proteiiniin. Allergiat ovat yksilöllisiä, ja ne voivat alkaa missä tahansa vaiheessa elämää.

Sietokyky vaihtelee ruoka-aineittain, ruoka-aineen määrän ja käsittelytavan mukaan. Kun elimistön puolustuskyky kehittyy iän tai siedätyksen myötä, oireilu voi vähentyä tai siitä voi päästä kokonaan eroon.

Allergiaoireita aiheuttava proteiini voi myös muuttua ruoanvalmistuksen aikana vähemmän allergisoivaksi. Siksi leivontaan käytetty kananmuna tai UHT-kuumennettu tai keitetty maito voivat sopia allergiselle paremmin kuin käsittelemätön muna tai maito.

Ruoka-allergian oireet

Ruoka-allergian oireet vaihtelevat lievästä vatsakivusta ja ihottumasta äkilliseen, henkeä uhkaavaan yliherkkyysreaktioon eli anafylaktiseen shokkiin. Sen oireita ovat laaja nokkosihottuma, kutina, verenpaineen lasku ja hengitysvaikeudet. Hengenvaaralliset oireet liittyvät esimerkiksi kala- ja pähkinäallergiaan.

Lapsilla, nuorilla ja aikuisilla tyypillisiä oireita ovat suun kutitus, huulten ja limakalvojen turpoaminen, vatsakivut ja ripuli. Pikkulapsilla tavallisia oireita ovat nokkosihottuma tai maitorupi ja siihen liittyvät suolisto-oireet, kuten ripuli tai oksentelu.

Välttämisen sijaan nykyisin vannotaan siedättämisen nimiin, koska elimistön puolustuskyky tarvitsee haasteita. Jos ruoka-aineallergia ei aiheuta hengenvaarallisia oireita, ruoka-aineita ei tarvitse välttää kovin tarkkaan. Kun elimistö tottuu oireita aiheuttavaan ruoka-aineeseen, oireet muuttuvat lievemmiksi.

Vaikeasti allergisia siedätetään valvotuissa olosuhteissa. Alussa siedätysannos on minimaalinen, mutta annosta kasvatetaan vähitellen kuukausien aikana. Siedätys tekee elämästä helpompaa ja turvallisempaa. Esimerkiksi maidosta vaikeita oireita saanut ei ehkä totu juomaan maitoa, mutta hänen ei tarvitse varoa jokaista suupalaansa yhtä tarkasti. Sietokyky säilyy, jos maito sisältyy jossain muodossa ruokavalioon siedätyksen jälkeen.

Lasten ruoka-allergiat

Pikkulapsilla maito-, muna- ja vilja-allergia ovat tavallisesti ohimeneviä ruoka-allergioita. Osa hankalista lapsuuden ruoka-allergioista voi jatkua aikuisuuteen asti, esimerkiksi kala-allergia ei häviä iän myötä. Lapsilla ja nuorilla voi olla myös siitepölyallergiaan liittyvä ruoka-aineallergia. Siitepölyihin kytkeytyvät juures-, hedelmä-, mauste- ja pähkinäallergiat ovat elinikäisiä.

Lasten ruokavaliossa maito ja vilja ovat usein peruselintarvikkeita, joita ei voi allergiankaan takia jättää pois noin vain. Niiden tilalle pitää löytää korvaavia tuotteita, jotta ruokalajivalikoima sekä energian ja ravintoaineiden saanti olisivat mahdollisimman monipuolisia. Rajoitettua ruokavaliota ei ole tarkoitus jatkaa vuosikausia, vaan sitä pitäisi laajentaa sovituin väliajoin terveydenhuollon ammattilaisten valvonnassa ja heidän neuvojensa mukaan.

Lapsen nuha, ihottuma tai suolisto-oireet voivat johtua myös muusta kuin allergiasta. Ruoka-allergiaa todetaan tutkimuksissa vain 5–8 prosentilla lapsista.

Vilja-, kananmuna- ja maitoallergiaa esiintyy lapsilla, mutta aikuisilla ne ovat harvinaisia. Kala- ja pähkinäallergiasta voi seurata vakaviakin oireita, eivätkä allergiat parane iän myötä. Hedelmille, vihanneksille ja mausteille herkistyminen liittyy usein siitepölyallergiaan.

Muna-, maito- ja vilja-allergia ovat lapsilla yleisempiä kuin aikuisilla. Aikuisten ruoka-allergiat liittyvät tavallisimmin siitepölyallergiaan.

Siitepölyallergiaan liittyvää yliherkkyyttä kutsutaan ristiallergiaksi. Siinä ihminen alkaa saada allergiaoireita siitepölyä muistuttavista proteiineista, joita on ruoassa.

Maitoallergia

Maitoallergiselle eivät sovi laktoosia, maitoproteiinia, kaseiinia ja heraa sisältävät elintarvikkeet. Maitoallerginen ei voi käyttää laktoosi-intolerantille sopivia vähälaktoosisia tai laktoosittomia maitotuotteita, koska yliherkkyyden syy on eri. Maitoallergiassa elimistö reagoi maidon proteiineihin ja laktoosi-intoleranssissa maidon sokeriin, laktoosiin. Siksi maitoallergikolle eivät käy myöskään luomumaitotuotteet tai homogenoimattomat maitovalmisteet.

Maitoallergikko voi korvata maitotuotteita soijapohjaisilla juomilla ja tofulla.

Maitoallergikko ei voi syödä

• minkäänlaisia maitovalmisteita, sisältää myös voin, juustot ja jäätelöt sekä kasvirasvapohjaiset maitotuotteet
• tavallisia äidinmaidonkorvikkeita
• maitoproteiinia, laktoosia tai maitojauhetta sisältäviä makeisia ja mehujäitä
• maitojauhetta sisältäviä elintarvikkeita.

Maidon korvaa

• juomana ja ruoanlaitossa soija-, riisi- tai kaurapohjainen juoma
• välipalana jogurtin kaltainen soija- tai kauravalmiste
• hiivataikinoiden ja puurojen nesteenä vesi tai soija-, riisi- tai kaurajuoma
• juuston tilalla joissakin ruokalajeissa tofu.

Soija-allergia

Noin kolmasosa maitoallergisista lapsista herkistyy myös soijalle, mutta soijan aiheuttama reaktio voi liittyä myös siitepölyallergiaan. Soija-allergikko reagoi soijaproteiiniin sekä lisäaineena käytettävään soijalesitiiniin. Soijaa sisältävän äidinmaidonkorvikkeen tilalle tarvitaan erityisäidinmaidonkorvike.

Soija-allergikko ei voi syödä

• soijaa sisältäviä juomia, ruoanvalmistustuotteita, jäätelöjä sekä juuston ja jogurtin tapaan käytettäviä tuotteita
• etenkin aasialaisissa ruoissa käytettäviä tofua, soija- ja misokastiketta.

Vilja-allergia

Vilja-allergia on aikuisella harvinainen, mutta sitä esiintyy pikkulapsilla. Allergiaa voi aiheuttaa yksi tai useampi viljalaji. Tavallisesti allergikko saa oireita vehnästä, ohrasta ja/tai rukiista, mutta joskus myös kaurasta.

Vilja-allergikko voi saada oireita

• vehnää sisältävistä makaroneista, spagetista, mannaryyneistä, speltistä, durumvehnästä, couscousista ja bulgurista
• korppujauhoista
• suurustetuista keitoista ja kastikkeista
• leivästä ja leivonnaisista
• lakritsimakeisista puuroista ja mysleistä
• ryynimakkarasta
• jauhelihatuotteista, joiden jatkeena käytetään vilja-ainesta.

Allergiaa aiheuttavan viljan korvaa

• jauhoina, hiutaleina sekä leseinä hirssi, tattari, riisi, maissi ja mahdollisesti kaura
• suurusteena peruna- ja maissijauhot
• joillekin sopivat myös gluteenittomat tuotteet.

Vilja-allergiaa ei pidä sekoittaa keliakiaan. Vilja-allergiassa elimistö reagoi viljan eri proteiineja kohtaan. Keliakiassa ohutsuolen limakalvo-vaurioita aiheuttaa tietty viljan proteiini, gluteeni.

Kananmuna-allergia

Pienillä lapsilla ja nuorilla esiintyy kananmuna-allergiaa, mutta aikuisilla se on harvinainen. Kananmunalle allerginen reagoi sekä valkuaiseen että keltuaiseen.

Kananmuna-allergikko ei voi syödä

• munaruokia, majoneesia ja hollandaise-kastiketta
• kananmunaa sisältäviä pastatuotteita ja nuudeleita
• muna-maitoseosta sisältäviä laatikkoruokia tai leivonnaisia
• lettuja, pullia ja muita leivonnaisia
• joskus munaa voi olla myös jäätelössä ja salaattikastikkeissa.

Kananmunan korvaa

• pullien voitelussa sokerivesi
• muna-maitoseoksen voi korvata maitojauheella.

Kala- ja äyriäisallergia

Kala- ja äyriäisallergia on tavallisesti elinikäinen. Yleensä allergikko saa oireita useista kala- ja äyriäislajeista. Kala-allergikon oireilu voi kuitenkin vaihdella lajeittain, esimerkiksi turskalle allerginen saattaa sietää tonnikalaa tai ahventa. Kalalle ja äyriäisille allerginen saattaa saada oireita jo huoneessa leijuvasta hajusta. Ongelmia voi tulla myös, jos ottimet tai tarjoiluastiat ovat kosketuksissa kalaan.

Kalalle tai äyriäisille allerginen voi saada oireita

• katkaravuista, simpukoista, mädistä, mätitahnasta
• aasialaisissa ruoissa käytettävästä kalakastikkeesta
• anjovista sisältävistä ruoista, kuten janssoninkiusauksesta, wieninleikkeestä, caesarsalaatin kastikkeesta sekä tapenadesta eli oliivitahnasta.

Pähkinäallergia

Pähkinöistä voi tulla vakavia allergiaoireita. Puupähkinöille allerginen saa tavallisesti oireita eri pähkinälajeista. Puupähkinöitä ovat muun muassa saksan-, cashew-, hassel-, pistaasi-, para- ja pekaanipähkinä sekä mantelit.

Siitepölylle allerginen voi saada oireita kaikenlaisista pähkinöistä, myös maapähkinöistä, kookospähkinöistä ja siitä tehtävästä kookosmaidosta. Koivun siitepölylle allergiset saavat tavallisesti oireita hasselpähkinästä. Allergikon ei tarvitse varoa muskottipähkinää, sillä se ei ole pähkinä vaan mauste.

Macaron-leivokset sopivat vilja-allergikolle, mutta niiden sisältämä mantelijauhe saattaa aiheuttaa oireita pähkinäallergikolle.

Pähkinäallergikko voi saada oireita

• pähkinää sisältävistä leivistä ja leivonnaisista, kuten pikkuleivistä, muffineista, macaron-mantelileivoksista, runebergintortusta, pullista ja pitkoista, britatortusta, prinsessakakusta ja muista marsipaanipäällysteisistä kakuista, joskus kuivakakuista ja täytekakkupohjista
• pähkinää sisältävistä jäätelöistä
• suklaasta, pääsiäismunista, marsipaanista ja mantelia sisältävistä nougatista
• pähkinää tai mantelia sisältävistä pestosta ja myslistä
• pähkinää sisältävistä salaateista, esimerkiksi waldorfinsalaatista
• mantelikuorrutetusta kalasta ja pähkinäisistä vokeista
• pähkinällä maustetuista öljyistä.

Pähkinän korvaa

• leivonnaisissa ja ruoissa erilaiset siemenet, kuten auringonkukan-, pellavan-, seesamin-, kurpitsan- ja pinjansiemenet.

Hedelmä-, juures- ja mausteallergia

Hedelmiin, vihanneksiin, juureksiin ja mausteisiin liittyvät allergiat johtuvat tavallisesti koivun, pujon tai heinien siitepölyallergiasta. Oireet ovat yleensä melko lieviä, tosin selleri, kiivi ja seesaminsiemenet voivat aiheuttaa vakaviakin oireita. Ruoka-aineallergiaa saattaa esiintyä vain siitepölyaikana.

Hedelmät ja kasvikset voivat sopia allergikolle käsiteltyinä eli kypsennettynä, pakastettuna, kuivattuna, pilkottuna tai raastettuna. Myös mehut ja säilykkeet ovat hyvin siedettyjä. Poikkeuksia ovat selleri, kiivi ja mausteet, joiden käsittely ei vaikuta allergiaoireisiin.

Hedelmä-, vihannes-, ja juuresallergikko saavat tavallisesti oireita

• juureksista selleri, porkkana, palsternakka ja peruna
• hedelmistä ja vihanneksista omena, päärynä, persikka, kiivi, luumu ja muut kivelliset hedelmät sekä tomaatti ja paprika
• allergisoivaa ainesosaa sisältävistä liemikuutioista, mausteseoksista, pakastevihanneksista ja valmisruoista.

Mausteet

Siitepölyallergikolle oireita voivat aiheuttaa muun muassa kurkuma, korianteri, curry, kumina, pippurit, sinappi ja kaneli.

Mausteallergikko voi saada oireita

• allergisoivia ainesosia sisältävistä liemikuutioista, valmisruoista ja mausteseoksista
• esimerkiksi itämaisissa ruoissa käytettävissä curry- ja garam masala -mausteseoksissa on usein kurkumaa, korianteria ja sinappia.

Ruoka-allergioiden ehkäiseminen

Allergioiden ehkäisyssä seuraavista keinoista on todettu olevan hyötyä:

• äidin monipuolinen ja terveellinen ruokavalio raskauden aikana
• lapsi syntyy alatietä
• lapsi saa ravinnokseen rintamaitoa
• lapsi saa rintamaidon lisäksi kasvis- ja hedelmäsoseita 4–6 kuukauden iästä lähtien
• mitään ruoka-ainetta ei vältetä varmuuden vuoksi
• probiootteja sisältävät elintarvikkeet ja apteekkituotteet vahvistavat puolustuskykyä.

Ruoka-allergikon elämää helpottavat

• ruokalajien, leivonnaisten ja juomien tuntemus
• valmistajien verkkosivut ja kuluttajapalvelut
• pakkausmerkinnät
• ruokien ja juomien sisältöjen merkintä tarjoiluvaiheessa.

Pakkausmerkinnät

• EU:n lainsäädännön kuluttajainformaatioasetuksessa listataan mahdollisesti yliherkkyyttä aiheuttavat ainesosat, jotka pitää aina ilmoittaa pakkausmerkinnöissä. Useimmat näistä ainesosista liittyvät ruoka-aineallergiaan.
• Monet valmistajat yrittävät mahdollisimman tarkoin varoa, etteivät esimerkiksi pähkinät, selleri, maito tai vilja joudu vahingossakaan väärään tuotteeseen.
• Pakkausteksteihin saa laittaa vain poikkeustapauksissa maininnan jonkin allergeenin mahdollisuudesta, esimerkiksi "saattaa sisältää pähkinää".