Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Miksi näemme unia?

Teksti:
Marita Kokko
Kuvat:
SOK
Julkaistu: 22.6.2015
|
Muokattu: 31.8.2020
Vaikka ihminen nukkuukin, hänen aivonsa eivät pysähdy. Unen aikana ne työstävät menneen päivän tapahtumia ja luovat niistä alitajunnassa täysin uusia käsikirjoituksia. Nämä tarinat näemme unina. On kuitenkin edelleen täysi mysteeri, miten aivot luovat unemme.

Takaa-ajoja, aggressiivisia ihmisiä tai eläimiä ja pelottavia zombeja. Päivän päätteeksi näemme mitä kummallisempia unia. Osa niistä voi olla hyvinkin pelottavia, toiset muulla tavoin tunnelmaltaan voimakkaita. Harvoin kuitenkaan uneksimme ihan arkisista asioista.

"Aivot käsittelevät unen aikana menneen päivän tapahtumia. On kuitenkin aina suuri arvoitus, minkälaisina nämä aivojen työstämät tapahtumat näyttäytyvät unissa. Unilla ei sinänsä ole suurta merkitystä, vaan ne ovat täysin luonnollinen osa aivojen normaalia toimintaa", toteaa tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Miksi sitten näemme unia? Tähän kysymykseen ei ole suoraa vastausta, vaikka asiaa on yritetty tutkia tieteellisesti. Tutkimuksissa on kuitenkin Turun yliopiston erikoistutkija Katja Vallin mukaan laadittu erilaisia mahdollisia teorialuokituksia.

Yhden tällaisen luokan mukaan unet ovat aivojen yöllisestä toiminnasta syntyviä sivutuotteita. Tällöinkin aivomme pyrkivät rakentamaan yksittäisistä, satunnaisesti aktivoituvista muistikuvista toimivia kokonaisuuksia – samalla tavalla kuin valveilla. Näin syntyvät juonelliset unet.

Sen sijaan psykologiassa suosittujen teorioiden mukaan unet suojelevat ja ylläpitävät ihmisen mielenterveyttä. Esimerkiksi kun valveilla tapahtuu jotakin hyvin ikävää, tapahtumaa käydään usein läpi terapeutin kanssa. Terapian avulla tapahtuma yhdistetään vanhoihin muistoihin ja ikään kuin sopeudutaan tapahtuneeseen. Samalla tavalla unissa käydään läpi ikäviä asioita, ja unet toimivatkin eräänlaisena yöllisenä psykoterapeuttina.

"Mutta mikään ei todista, että unien ansiosta voisimme psyykkisesti paremmin, pikemminkin päinvastoin. Jos ihmiselle on tapahtunut jotain traumaattista, hän näkee siitä usein toistuvasti painajaisia ja traumatisoituu unessa yhä uudelleen", Katja Valli toteaa.

Tosielämän harjoittelua

Valli tutkii ryhmänsä kanssa erityisesti niin sanottuja evolutiivisia uniteorioita. Niiden mukaan unissa harjoitellaan sellaisia taitoja, jotka ovat auttaneet jo esi-isiämmekin säilymään hengissä ja selviytymään sosiaalisessa ympäristössä.

Ihmiset näkevät unia esimerkiksi takaa-ajoista, hyökkäyksistä ja ikävistä tapahtumista, jotta voisivat harjoitella sekä fyysisiä että sosiaalisia selviytymistaitoja.

Unilla ei ole sinänsä merkitystä, vaan ne ovat luonnollinen osa aivojen normaalia toimintaa.

"Kutsun näitä simulaatioteorioiksi, oli kyse sitten uhkasimulaatiosta tai sosiaalisesta simulaatiosta. Kun näitä todellisessa elämässä tarvittavia taitoja toistetaan unissa, uhkien tunnistamisesta ja sosiaalisesta käyttäytymisestä vastaavat aivomekanismit kehittyvät tehokkaammiksi. Kun unessa on harjoiteltu riittävästi, ihminen toimii tehokkaammin valveellakin."

Viisi yöunen vaihetta

Yöuni jaetaan neljään perusunen vaiheeseen sekä REM- eli vilkeunen vaiheeseen. Ensimmäinen perusunen vaiheista on kevyt torkkumisvaihe, josta uni syventyy havaittavasti jo toisessa vaiheessa. Tällöin aivosähkökäyrässä nähdään selkeitä unisukkuloita. Kolmos- ja nelosvaiheita kutsutaan hidasaaltouneksi tai syväksi uneksi. Näistä kahdesta jälkimmäinen on kaikkein syvin perusunen vaihe.

Unia nähdään kuitenkin vasta REM-unen vaiheessa, johon päästään ensimmäisen kerran noin 90 minuuttia nukahtamisen jälkeen. Aivot puolestaan lepäävät parhaiten syvän unen aikana. Eri univaiheet toistuvat yössä neljästä viiteen kertaa peräkkäin.

"Unia voi nähdä missä tahansa unen vaiheessa. Parhaiten muistamme kuitenkin vilkeunen aikaiset unet, koska niissä on usein tunnesisältöä, juonia ja värejä, ja ne muistuttavat elävää elämää. Tällöinkin unet muistetaan yleensä vain, jos herätään kesken REM-vaiheen", Partonen selvittää.

"Kun ihminen herää aamulla kevyestä perusunesta, hän voi sanoa, ettei nähnyt unia koko yönä. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä jokaisen ihmisen unessa on kaikkia univaiheita, myös REM-unta", Partonen jatkaa.

Unien muistamiskyky voi kuitenkin parantua,  jos ihminen kiinnostuu omista unistaan ja miettii niitä tietoisesti. Parhaiten muistetaan Katja Vallin mukaan sellaiset unet, jotka ovat jollain tavalla emotionaalisesti voimakkaita.

Unien aiheet valikoituvat

Ihan kaikki valvemaailman asiat eivät pääse uniin, ja samalla toiset asiat ovat unissa yliedustettuna.

"Aika usein uniin päätyvät ikävät asiat, huolet ja murheet. Onnellinenkin tapahtuma, kuten naimisiin meno, saattaa päätyä unen mutta kääntyä usein päälaelleen: kaikki menee enemmän ja vähemmän pieleen", Valli kertoo.

Myös erilaisista stressikokemuksista saatetaan nähdä unta vielä kymmeniä vuosia myöhemmin.

"Tiedämme, että sotaveteraanit näkevät normaalia enemmän traumaattisia painajaisia. Meillä muillakin stressaavat tekijät jäävät joskus uniin pyörimään. Moni näkee unta, että on menossa uudelleen esimerkiksi ylioppilaskirjoituksiin tai armeijaan."

Vaikka unien teemat ovat osoittautuneet hyvin samankaltaisiksi eri puolilla maailmaa, oma elinympäristö lisää uniin sellaisia yksityiskohtia, joita muissa kulttuureissa ei välttämättä esiinny.

Vaikka unien teemat ovat universaaleja, erilaiset kulttuurit tuovat niihin omia yksityiskohtia.

Valli kertoo tutkimusryhmänsä löytäneen vanhan aineiston, joka oli kerätty Amazonin intiaaneilta. Unien teemat olivat samoja kuin länsimaissakin, mutta lisäksi unissa oli huomattavasti enemmän eläimiä. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että intiaanit elivät sellaisessa ympäristössä, jossa eläimet olivat sekä ravinnon lähde että vaara.

Unella on yhteys terveyteen

Riittävä uni on terveydelle tärkeää, sillä unella on ihmiskehossa neljä perustehtävää.

Ensinnäkin unen aikana aivojen välitilat puhdistuvat. Solujen aineenvaihdunnan tuloksena syntyy kuona-aineita, jotka siirretään solujen välitilaan. Sieltä aivoselkäydinneste huuhtoo kuona-aineet unen aikana pois. Uni auttaa näin aivojen soluja toimimaan paremmin.

Syvää unta tarvitaan myös huoltamaan hermosolujen välillä olevia liitoksia. Aivot etsivät jatkuvasti sellaista tasapainotilaa, jossa kaikki liitokset ovat yhtä vahvoja ja tasapaksuja, jolloin unen aikana osa liitoksista puretaan, osaa vahvistetaan.

Lisäksi aivoissa syntyy vielä aikuisiässäkin aivan uusia hermosoluja erityisesti muistille tärkeissä osissa. Unta tarvitaan todennäköisesti myös mahdollistamaan näiden uusien aivosolujen syntyä.

Neljäntenä tehtävänään uni vahvistaa elimistön suojausta taudinaiheuttajia vastaan.

Timo Partosen mukaan näissä tehtävissä tarvittavan unen määrä vaihtelee eri ihmisillä. Aikuiselle riittää yleensä noin 6–9 tunnin yöunet.

Lisäksi unisisällöillä ja mielenterveydellä voi Partosen mukaan olla yhteys varsinkin, jos henkilö näkee jatkuvasti samanlaisena toistuvia, painajaismaisia unia. Tällöin unet saattavat viitata esimerkiksi traumaperäiseen stressihäiriöön.

Univaiheet ja niiden aikaiset aivo- ja lihassähkökäyrät eivät sinänsä kerro unien sisällöstä mitään, mutta käyrät muuttuvat joissain sairauksissa.

"Jos vilkeunta on hyvin paljon, henkilö saattaa olla masentunut tai sairastaa ahdistuneisuushäiriötä", Partonen kertoo.

Näkevätkö eläimetkin unia?

Myös kotieläimet näyttäisivät ulkoapäin katsottuna näkevän unia. Esimerkiksi koiran käpälät liikkuvat, se vikisee tai haukkuu ja nenäkin nuuskuttaa.

Katja Valli tunnistaa tilanteen, mutta muistuttaa, että unikokemukseen päästään käsiksi vain uniraportin avulla. Tällaista raporttia ei eläimiltä voi saada.

"Biologisesti nisäkkäiden aivot ovat aika samanlaiset. Jos eläimellä on siis kokemuksia valveilla, miksei niitä voisi olla myös nukkuessa. On vaikea kuvitella, ettei koiran mielessä liikkuisi jotakin, joka ohjaa sen käyttäytymistä. "

Lisää aiheesta