Lukeminen ruokkii luovuutta

22.5.2014
0 arviota
Lukeminen ruokkii luovuutta

Jyväskyläläinen Helmi Pölkki seuraa ajankohtaisia aiheita. Mieluiten hän lukee tositapahtumiin perustuvia tekstejä, ei fantasiaa.

Suomalaislasten ja -nuorten lukutaito on kansainvälisesti vertailtuna huipputasoa. Kuinka tästä taidosta pidetään kiinni?

Aika, jonka suomalaislapset ja -nuoret käyttävät lukemiseen, vähenee koko ajan. Digitaalinen murros on osaltaan vaikuttanut kaikenikäisten ajankäyttöön: tietokoneet ja älypuhelimet sekä niillä käytettävä sosiaalinen media ja pelit ovat yleistyneet. Ne ovat vieneet osan lehtien ja kirjojen lukemiseen käytetystä ajasta.

Samalla lasten ja nuorten asenteet lukemista kohtaan ovat muuttuneet aiempaa kielteisemmiksi.

Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Anu Laitila tiedostaa digitaalisuuden kasvun ja sen vaikutukset kirjojen suosioon. Hänen mukaansa kirja ei ole ainoa tapa opetella ja kehittää lukutaitoa, mutta kaunokirjallisuudella on erityinen asema.

"Digitaalisuus tuo lukemiskulttuuriin monipuolisuutta, mikä on hyvä asia. Kaunokirjallisuus opettaa kuitenkin paljon muutakin kuin teknistä lukutaitoa. Se kehittää lukijan itsetuntemusta, luovuutta ja mielikuvitusta. Samalla voi oppia esimerkiksi empatiaa, ironiaa ja tunteiden käsittelyä", Laitila perustelee.

Erilaiset opetuspelit voivat kehittää yleissivistystä, ja ne täydentävät hyvin lukuharrastusta. Internet myös mahdollistaa keskustelun esimerkiksi harrastuksista tai kiinnostuksenkohteista. Se voi parhaimmillaan kehittää kielellistä ilmaisua, viestintätaitoja ja sanavarastoa. Toisaalta keskustelu voi olla sisällöltään myös varsin köyhää.

"Lapsia kannattaa kannustaa monipuolisuuteen. Ei älypuhelimista ja pikaviestiohjelmista ole haittaa, jos niiden lisäksi lukee myös kirjoja", Laitila ohjeistaa.

Tärkeintä monipuolisen lukutaidon oppimisen kannalta on lapsena opittu lukemismalli.

"Kodin asenneilmapiiri ratkaisee. Jos vanhemmat lukevat ja kannustavat lapsia tarttumaan kirjaan, lukemisesta tulee todennäköisesti luonteva osa arkea", Laitila summaa.

"Kaunokirjallisuus opettaa empatiaa ja ironiaa."

Petra Nykänen

"Luin 600 sivun romaanin yhdeltä istumalta"

Helsinkiläinen Petra Nykänen, 17, osaa Harry Potterit ulkoa.

"Olen lukenut kaikki osat niin monta kertaa, etten pysy laskuissa mukana. Yli kahdenkymmenen menee varmasti", lukion ensimmäistä vuotta lopetteleva Nykänen kertoo.

Hän osaa suomennetut kirjat lähes sanasta sanaan ulkoa ja lukee nykyään samoja kirjoja englanniksi.

"Sanavarasto ja lukunopeus ovat varmasti kehittyneet tämän ansiosta, ja esimerkiksi kokeisiin lukeminen on ollut minulle helppoa", hän pohtii.

Nykänen oppi lukemaan kuusivuotiaana. Hän alkoi käydä joka päivä kirjastossa ja luki alakoulussa jo 300 sivua päivässä. Nykäsen kotona on luettu aina.

Aluksi lukemisessa innosti se, että Nykänen kehittyi siinä nopeasti. Myös mielikuvitus janosi lisää seikkailuja ja virikkeitä, joita kirjat pystyivät tarjoamaan.

"Kirjojen maailmassa kaikki on mahdollista, voi kuvitella olevansa mitä vain. Todellisuudessa ei ole mitään huonoa, mutta kirjoista saa kivaa vaihtelua."

Aktiivisimpinakin lukukausina aikaa jäi myös tanssi- ja musiikkiharrastuksiin. Yläkoulussa ja lukiossa uudet kaverit ja opiskelu alkoivat viedä enemmän aikaa, ja lukeminen jäi vähemmälle. Nykänen lukee silti edelleen säännöllisesti, erityisesti silloin, kun haluaa rentoutua.

"Kyllä kirja voittaa television", hän sanoo.

Nykänen suosittelee lukemista ihan kaikille, mutta ymmärtää, että toisille jokin muu harrastus voi olla luontevampi. Hän pitää tärkeänä sitä, että esimerkiksi äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa oppilaat saavat valita itselleen sopivaa kaunokirjallisuutta. 

"En usko, että pakottaminen saa ketään innostumaan lukemisesta. Toisaalta äitini tyrkytti minulle lapsena Neiti Etsivä -kirjan, josta en aluksi pitänyt, mutta sen lukeminen sai minut tarttumaan entistä ennakkoluulottomammin muihin kirjoihin", Nykänen pohtii vanhempiensa roolia lukuinnon synnyssä.

"Sanavarastoni on kehittynyt kirjojen ansiosta."

Petra Nykänen

Mieluiten Petra Nykänen lukee kevyttä fiktiota.

Kirjakokoelma

Kirjahyllystä löytyy teoksia monesta eri aiheesta.

"Ajankohtaiset aiheet innostavat"

Jyväskyläläisen Helmi Pölkin, 15, päivät täyttyvät koulusta, kaverien tapaamisesta, urheilusta ja koiran kanssa ulkoilusta. Lukemiseen hän käyttää aikaa puolisen tuntia päivässä.

"Seuraan uutisia ja ajankohtaisia aiheita. Luen mieluiten todellisista tapahtumista ja oikeiden ihmisten elämästä, joihin voin jollain tapaa samaistua. Fantasia ei kiinnosta minua", Pölkki kuvailee.

Hän kertoo menettävänsä mielenkiinnon lukemaansa juttuun tai kirjaan, jos se ei herätä ajatuksia.

"Toisaalta luen sen verran vähän, että yleensä innostun hyvästä, tarkkaan valitusta kirjasta vaikka lomamatkoilla."

Pölkki katsoo joka päivä Kymmenen uutiset televisiosta, sillä hän haluaa olla ajan tasalla maailmanmenosta. Kiinnostaviin aiheisiin hän saattaa perehtyä syvemmin lukemalla niistä esimerkiksi useammalta verkkosivulta. Muuten hän ei hae tietoa jatkuvasti vaan selaa uutisotsikot pari kertaa päivässä.

Sosiaalista mediaa Pölkki käyttää yhteydenpitoon. Toisaalta sitä kautta saa myös tietoa kiinnostavista uutisista. Jatkuvasti hän ei kuitenkaan vilkuile älypuhelintaan.

"Yleensä, jos jotain todella mullistavaa tapahtuu, kuulen siitä ensin kavereilta, kun en koko ajan ehdi roikkua netissä", hän kertoo.

Pölkki pitää tärkeänä sitä, että lasten ja nuorten annetaan valita itse, millaisia kirjoja ja lehtiä he haluavat lukea. Hän oppi lukemaan ensimmäisellä luokalla ja on pärjännyt koulussa hyvin – myös äidinkielessä ja lukuaineissa.

"Tietysti on hyvä kannustaa sivistävien aiheiden pariin, mutta lasten voi antaa päättää myös itse", Pölkki arvioi.

"Nuorisoa ei tulisi kohdella massana. Toiset ovat hyviä muissa asioissa kuin lukemisessa ja hankkivat tietoa ja osaamista mieluummin jotenkin muuten."

Lukemistavat opitaan lapsena.

Helmi Pölkki

Yksi Helmi Pölkin säännöllisistä harrastuksista on Jalo-koiran kanssa ulkoilu. Urheilemisen lisäksi Pölkki lukee noin puolisen tuntia päivässä.

PISA-tutkimuksen kärkisijoilla

Lasten ja nuorten lukutaitoa kartoitetaan kansainvälisesti muun muassa PISA-tutkimuksella, joka tehdään kolmen vuoden välein.

Viimeksi lukutaitoa on tutkittu tarkemmin vuonna 2009. Vuoden 2012 tutkimuksessa lukutaidosta mitattiin vain osaamistaso. Tuolloin suomalaisnuoret sijoittuivat lukutaidossa kuudennelle sijalle, kun vuonna 2009 sijoitus oli kolmas.

Vuonna 2009 tehdyssä tutkimuksessa suomalaisnuoret pärjäsivät hyvin, mutta lukutaidoltaan heikkoja lukijoita oli lievästi enemmän ja erinomaisia lukijoita vastaavasti vähemmän kuin aikaisemmin. Erityisesti tiedonhaussa lukutaito on heikentynyt.

Lukutaidossa ei juuri ole alueellisia eroja, mutta sukupuolten välillä ero on huomattava: suomalaistytöistä heikkoja lukijoita oli vain kolme prosenttia, kun pojista vastaava osuus oli 13 prosenttia.

Lievästä heikkenemisestä huolimatta suomalaisnuorten lukutaito on selvästi OECD-maiden keskiarvoa korkeampi.

Teksti
Kuvat Hanne Manelius ja Sarri Kukkonen
Avainsanat: lapsi
Arvioi artikkeli

Anna arvio

1/5 5/5