Kati Tervo: Talvinen vierailu

20.1.2014
0 arviota
Kati Tervo: Talvinen vierailu

Savon mummuni ei tykännyt yllätysvieraista. Hän rakasti vieraiden odottelua. Mitä kauemmin odottamisen ihanuus kesti, sen parempi. Sai leipoa nisua ja rieskaa, täyttää kaappia ruoilla ja pedata sängyt valmiiksi. Kurkata ulos, joko auto kaartaa pihaan. Aistia talon hiljaisuutta ennen sen täyttymistä sukulaisten äänistä.

Kissani oli kerran hiihtolomareissulla mukana mummulassa. Se kyttäsi viljalyhteessä istuvia punatulkkuja ikkunan takana hännänpää vispaten. En tiennyt sen hautovan murhaa. Likinäköinen mummu heräsi ennen muita ja päästi kissan ulos. Kun me lomalaiset nousimme vitkastellen ylös, mummu kehuskeli kissan pyydystäneen hiiren. Vai hiiren! Keittiön lattia oli kuin tyynysodan jäljiltä. Emännän kiittelemä katti oli napannut pihalta lihavimman tulkun ja tuonut paistin suussaan keittiöön näytille.

Järkytyin murhasta, ja kirjoitin siitä päiväkirjaan. Liimasin sivulle höyhenen todisteeksi. Lemmikkini oli kylmäverinen linnuntappaja. Sitä oli vaikea tajuta. Uhrista oli tirskunut verijälkiä räsymaton vaaleaan raitaan. Mummua nolostutti, koska oli sillä lailla erehtynyt. Vaikka taisi häntä meidän kaupunkilaisten kauhistelut huvittaakin.

Helmikuun aurinko häikäisi niin, että silmät valuivat vettä. Askeleet narskahtelivat maantiellä, ja lystitytti, kun huurua höyrysi kaikkien suusta. Ukki yllätti valjastamalla hevosen reen eteen. Sullouduimme vällyihin, ja teimme ajelun. Jalakset kiidättivät liukkaasti ja lähes äänettä ohi navetan AIV-rehutornin. Hevosvoima jylläsi.

Mummun keittiössä ikkunalaudalla rehotti paavalinkukkia, penkillä soi putkiradio ja leivinuunin takana puuhellalla muhi padassa karjalanpaisti. Ruokaa odotellessa sain kaivaa kaapista esille Topeliuksen satukirjan ja selata sieltä esille oikean aukeaman. Äiti ryhtyi lukemaan Adalmiinan helmeä. Sadun opetus ylpeästä prinsessasta ja nöyrästä sydämestä mietitytti. Halusin kuulla sen aina uudestaan.

Isä palasi töihin meitä aikaisemmin. Tuliaisena oli ahvenkukkoa ja savon kummia sanoja. Junamatkalla äiti joutui selittämään, mitä keinosiementäjä puuhaa ja monta muuta maalaistalossa kuultua outoa sanaa. Savossakin maailma avartui. Vanhanajan makuuvaunun hytissä matka taittui kodikkaasti. Hädässä helpotti pieni posliinipotta. Raiteiden turvallinen kolke nukutti niin ylpeän prinsessan kuin nöyrän sydämen.

Teksti:
Kuva: Kreetta Järvenpää
Arvioi artikkeli

Anna arvio

1/5 5/5