Kati Tervo: Tähti ikkunassa

20.11.2014
0 arviota
Kati Tervo: Tähti ikkunassa

Ensimmäisenä adventtina äiti penkoi komerosta esille vanhan pahvirasian. Hän alkoi koota sakara sakaralta joulutähteä. Katselin vierestä verkkaisesti edistyvää puuhaa. Hassuttelin ja kokeilin keskeneräistä sakarakoristetta päähäni, kun äiti piti tauon. Tähtipäähine loihti minusta hetkeksi haltijattaren, joka taikoisi kaikkea ihanaa: vaaleanpunaisen yöpaidan, paksun satukirjan, uudet väriliidut ja keltaisen ison nallen.

Äiti kipusi keittiöjakkaralle ja ripusti valmiin tähden ikkunaan. Hän auttoi minua kirjoittamaan joulupukille kirjeen ja työnsi ruskean johdon pistorasiaan. Tähti syttyi ja loisti pimeinä iltoina adventista loppiaiseen. 

Herrnhutilaisten tähti kulki sukuumme Saksasta. Tämän joulutavan toi Suomeen isoäitini. Ajan saatossa paperinen tähti haurastui ja hehkulamppu alkoi paistaa revenneistä rakosista läpi. Onneksi tätini mies oli kätevä käsistään ja valmisti koko suvulle uudet tähdet viisikymmentäluvulla. DDR:stä joulutähtiä oli mahdotonta tilata. Eikä ollut nettikauppaakaan.

Kun äitini vanheni, hän ei enää jaksanut koota tähteä joka jouluksi vaan säilytti sitä vaatehuoneessa valmiiksi koottuna. Tähden sakaroiden päät lytistyivät ahtaassa säilössä. Saapui joulu, eikä äiti enää ripustanut tähteä ikkunaan.

Olen parina vuonna näperrellyt oman ikkunakoristeeni parissa. Sakarat yhdistellään toisiinsa messinginvärisillä haaraniiteillä. Viimeisten sakaroiden kiinnittämisessä on pidettävä kieli keskellä suuta, koska sormilta loppuu tila taivutella niittejä tähden sisällä. Eiväthän ne planeetatkaan hetkessä sinkoutuneet radoilleen pyörimään eikä auringot tähtinä tuikkimaan linnunradalle, kuinka vaivatta voisi syntyä ihmisen luoma geometrinen monitahokas.

Ihan symmetristä kaunotarta kaksikymmentäviisisakaraisesta tähdestäni en ole vielä saanut aikaiseksi. Sitä on silti pidetty hienona. Kokoamisohjetta pitää noudattaa, jos haluaa tähdestä täydellisen. Se vaatii avaruusajattelua. Tänä vuonna aion onnistua, sen olen päättänyt.

Ostin meidän tähtemme pari vuotta sitten berliiniläiseltä joulutorilta. Siellä niitä kaupattiin, vaikka minkä kokoisina ja värisinä, samaa tuttua herrnhutilaista mallia. Pitkään emmittyäni päädyin punaiseen. Se antaa väriä jouluiseen sisustukseen. Kun sytytän tähden, perinne jatkuu.

Teksti:
Kuva: Kreetta Järvenpää
Arvioi artikkeli
Ladataan kommentointia...

Anna arvio

1/5 5/5