Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Heikentääkö älypuhelin keskittymiskykyä?

Teksti:
Miia Vähähyyppä
Kuvat:
SOK
Julkaistu: 14.8.2015
|
Muokattu: 31.8.2020
Töissä ja koulussa on jatkuvasti hälyä ja erilaisia sosiaalisen median sovelluksia pitää vilkuilla taukoamatta. Yhteen asiaan paneutuminen ei onnistu ja katse vaeltelee näytöstä toiseen. Tuntuuko siltä, että ihmisten keskittymiskyky entistä heikompi?

Silmäsi liikkuvat pitkin tietokoneen näytöllä olevan tekstin rivejä, mutta mieleesi puskevat jo viikonlopun menot. Ruudun alareunaan ilmestyy laatikko ilmoittamaan uudesta sähköpostista, ja päätät kurkata sen nopeasti. Klikkaat meilissä olevaa linkkiä, päädyt netin syövereihin ja unohdat, että olit alunperin lukemassa kirjaa. Sitten puhelin kilkattaa viestin merkiksi. Kuulostaako tutulta?

Tämä on monen työikäisen arkea: yhteen tehtävään keskittyminen tuntuu vaikeammalta kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten.

Keskittymiskyky on tallessa, mutta hukassa

Monia houkuttelee yhdistää keskittymiskyvyn herpaantuminen suoraan älylaitteiden yleistymiseen, mutta ainakaan vielä aiheesta ei ole riittävästi tutkimusta.

"Ihmisten keskittymiskyky itsessään ei ole huonontunut, mutta kuormittavia tekijöitä on aiempaa enemmän", sanoo neuropsykologi Pekka Kuikka.

Hänen mukaansa epäsäännölliset työajat, kiire ja menestymispaineet väsyttävät, ja väsymys puolestaan heikentää heti tarkkaavaisuutta. Avokonttorissa keskittymistä häiritsee erityisesti puhe, johon ihminen on biologisesti viritetty reagoimaan.

Tilanne ei kuitenkaan ole aivan toivoton: Kuikka arvelee, että tulevat sukupolvet voivat hyvinkin tottua tarkkailemaan sähköpostia ja selaamaan samanaikaisesti taulukoita ja tekstitiedostoja – sillä tällaista kykyä kaivataan yhä enemmän tulevaisuuden työelämässä. Kun ympäristö ja aika sekä työskentely-ympäristöt muuttuvat, ihminenkään ei voi jäädä paikalleen. Tarvitaan kuitenkin lisää tutkimustietoa.

"Ihminen sopeutuu eri asioihin hyvin. Uudessa ympäristössä selviytyminen vaatii toimimista uudella tavalla", kertoo mediankäyttöä tutkinut sosiaalipsykologi Sanna Raudaskoski.

"Ihmisten keskittymiskyky ei ole huonontunut, mutta kuormittavia tekijöitä on aiempaa enemmän."

Hoksottimet käyttöön

Keskittymiskyvyn puuttumisesta kannattaa huolestua, jos se haittaa työntekoa tai aiheuttaa hankalaa oloa. Raudaskosken mukaan jotkut ihmiset saattavat esimerkiksi ahdistua, jos eivät pääset vilkuilemaan puhelintaan vähän väliä.

"Aivot kuitenkin sopeutuvat, eikä tarkkaavaisuus vahingoitu lopullisesti", Kuikka lohduttaa.

Vaikka eläisi hektistä elämää, voi hyvien yöunien, työpäivän taukojen ja häiriötekijöiden eliminoimisen avulla kohentaa myös tarkkaavaisuuttaan.

Miten irrottaa lapset somesta?

Keskittymiskyvyn puute näkyy myös esimerkiksi kouluissa, kertoo sosiaalipsykologi Sanna Raudaskoski.

"Opettajien mukaan lapsia on aiempaa vaikeampi saada keskittymään vain yhteen asiaan."

Tutkijat arvelevat syyksi väsymystä. Jos netissä roikkuu yömyöhään, päivällä väsyttää ja keskittyminen on vaikeaa. Keskittymisvaikeudet voivat aiheutua myös siitä, että älylaitteista on tullut riippuvaiseksi ja jatkuvasti tekisi mieli silmäillä jotain vempainta.

"Ei ole hyvä, jos lapset pienestä pitäen rauhoitetaan medialaitteella. Joidenkin tutkijoiden mukaan aivojen välittäjäaineet luovat silloin mielihyvän tunnetta ja laitteisiin syntyy kemiallinen riippuvuus", Raudaskoski varoittaa.

Raudaskosken mukaan samoin voi toki käydä vanhemmillekin ihmisille.

"Usein ajatellaan, että mediankäytön suurimmat ongelmat kohdistuvat lapsiin, vaikka samalla pitäisi katsoa myös omaa käytöstään", sosiaalipsykologi Sanna Raudaskoski sanoo.

Tehokkainta onkin, jos myös vanhemmat noudattavat yhdessä sovittuja sääntöjä alusta alkaen – näin lapsi oppii seuraamalla aikuisen käytöstä. Sopikaa esimerkiksi, milloin televisiota voi katsoa, kuinka kauan tablettia saa kerralla käyttää tai että illalliselle ei tuoda puhelimia.

Jos lapsi on jo teini-ikäinen, älylaitteiden käyttöä saattaa olla vaikeampaa rajoittaa. Yhteisten sääntöjen rikkomisesta voi aina huomauttaa, jolloin nuori joutuu havaitsemaan, että hänen mediankäyttönsä vaikuttaa myös muihin.

"Ei ole hyvä, jos lapset pienestä pitäen rauhoitetaan medialaitteella. Joidenkin tutkijoiden mukaan aivojen välittäjäaineet luovat silloin mielihyvän tunnetta ja laitteisiin syntyy kemiallinen riippuvuus."

Keskity paremmin

  • Irrottaudu työajatuksista pitämällä päivän aikana taukoja.
  • Varmista riittävän pitkä ja hyvä yöuni.
  • Sovi työpaikalla, miten vähennätte turhia keskeytyksiä ja hälyä.
  • Terveelliset elämäntavat edistävät myös tarkkaavaisuutta ja muita aivotoimintoja.

Ohjeet antoi neuropsykologi Pekka Kuikka.

Irtaudu hetkeksi

  • Tiedosta, miten käytät älylaitteita. Helpoiten tämä onnistuu, kun yrität olla ilman laitteita: vietä someton viikonloppu tai päivä ilman kännykkää, tablettia ja tietokonetta. Huomaat, kuinka usein niitä kaipaat.
  • Älä pidä laitteita aina vieressäsi tai taskussasi. Valitse töissä ja kotona jokin tietty paikka, johon viet kännykän tai tabletin parkkiin.
  • Sammuta ilmoitusäänet. Riittäisikö, jos puhelin kilahtaisi ainoastaan puheluista ja viesteistä?
  • Hanki rannekello, jotta puhelimen näyttöä ei tarvitse vilkuilla niin usein.
  • Pidä sähköpostiohjelma suljettuna, jotta muut työt eivät jatkuvasti keskeydy meilien vuoksi. Katso uudet sähköpostit tunnin välein tai pari kertaa päivässä.

Vinkit antoi sosiaalipsykologi Sanna Raudaskoski.