Doula tukee ja kannattelee synnyttävää äitiä

21.12.2015
0 arviota
Doula tukee ja kannattelee synnyttävää äitiä

Hierontaa, akupisteiden painamista ja oikean hengitysrytmin ohjaamista. Pieniltä tuntuvat asiat ovat synnytyksessä äärimmäisen tärkeitä: siksi esimerkiksi yksinkertainen koskettaminen tai kädestä pitäminen tuovat äidille varmuutta ja turvaa. Tämän tietää myös Kanerva Eskola-Hirvanen, jolle doulana toimiminen on tärkeä harrastus.

"Liikutun itsekin joka kerta, kun äiti saa vastasyntyneen ensimmäisen kerran syliinsä",  Kanerva Eskola-Hirvanen, 40, huokaa. Eskola-Hirvanen on vapaaehtoinen synnytystukihenkilö eli doula.

Jyväskyläläinen kolmen lapsen äiti lähti ensi- ja turvakodin doulatoimintaan noin neljä vuotta sitten.

"Doulatoiminta oli kiinnostanut minua jo pitkään, ja melko pian toisen lapseni synnyttyä aloinkin selvittää, kuinka doulaksi pääsee. Tuolloin Jyväskylässä ei vielä ollut koulutusta, joten kävin ensimmäisen kurssini Tampereella."

Kun Keski-Suomen ensi- ja turvakodin doulatoiminta käynnistettiin keväällä 2012, Eskola-Hirvanen lähti heti mukaan.

"Alussa doulattavia oli vähän. Odotimme kilvan, että pääsemme synnytyksiin. Kun joku sai kutsun, olimme kaikki yhtä innostuneita", Eskola-Hirvanen toteaa ja naurahtaa.

Sana doula on alun perin kreikkaa ja tarkoittaa palvelijatarta. Se kuvaa hyvin tukihenkilön roolia odotusaikana ja synnytyksessä, sillä tämän tehtävänä on huolehtia äidin hyvinvoinnista – palvella tätä parhaiten tukevalla tavalla.

Doula ja doulattava tutustuvat toisiinsa jo ennen synnytystä. Alkutapaamisessa keskustellaan synnytyksen kulusta sekä äidin toiveista ja tuntemuksista. Doulalla on vaitiolovelvollisuus, joten vaikeistakin asioista voi puhua luottamuksellisesti.

"Vaikka synnytyksen kulkua ei voi ennakoida, on siihen hyvä valmistautua etukäteen", Eskola-Hirvanen muistuttaa.

"Vaikka synnytyksen kulkua ei voi ennakoida, on siihen hyvä valmistautua etukäteen."

Doulan läsnäolo lisää turvallisuuden tunnetta

Doulan läsnäololla on tutkitusti positiivisia vaikutuksia, sillä se vähentää kipulääkkeiden tarvetta ja lyhentää synnytyksen kestoa. Eskola-Hirvasen mukaan yksi doulan tärkeimmistä tehtävistä on luoda äidin olosta mahdollisimman mukava.

"Kun synnyttäjä tuntee olonsa turvalliseksi, hän rentoutuu ja synnytyskin etenee ripeämmin. Pieniltä tuntuvat asiat ovat synnytyksessä äärettömän tärkeitä: jo pelkkä koskettaminen ja kädestä pitäminen tuovat äidille turvaa. Lisäksi hieronta, akupisteiden painaminen ja oikean hengitysrytmin ohjaaminen ovat hyviä keinoja rentouttaa äitiä", hän kertoo.

Eskola-Hirvasen mukaan jokainen äiti on erilainen.

"Kaikki synnyttävät naiset ovat urheita. Jokaisella heistä on sellaisia vahvuuksia, joita voi käyttää myös synnytyksessä. Synnyttäjällä on parhaimmillaan valtavat voimat", hän selittää.

Eskola-Hirvanen ryhtyi doulaksi, koska hän haluaa tarjota synnyttäjille vertaistukea. Hän toivoo, että osaksi myös hänen ansiostaan synnytyksestä jää äidille hyvä olo.

"Olen saanut perheiltä kiitoksia. Kun huomaan olleeni avuksi, koen tehneeni jotakin tärkeää."

Liisa Salo kaipasi synnytyksessä lisätukea Doulalta

Liisa Salo ja hänen miehensä kaipasivat synnytykseen lisätukea, jotta äiti selviäisi mahdollisimman pitkään ilman lääkkeitä.

Doula auttoi jaksamaan

Kun jyväskyläläinen terveydenhoitaja Liisa Salo, 26, sai ensimmäisen lapsensa viime vuoden toukokuussa, oli Ensi- ja turvakodin doulatoiminta hänelle tuttua työn ansiosta. Sen sijaan hänen miehelleen kaikki oli aivan uutta. Salon puoliso oli kyllä tulossa synnytykseen päätukihenkilöksi, mutta pariskunta kaipasi lisätukea. Toiveena oli nimittäin selviytyä synnytyksessä mahdollisimman pitkään ilman lääkkeitä.

"Tiesin myös, että kätilö ei välttämättä olisi jatkuvasti huoneessa. Koimme tärkeäksi, että paikalla olisi koko ajan joku kokenut henkilö, johon voisimme tarvittaessa tukeutua."

Pari tapasi doula Kirsti Lintisen kaksi kertaa ennen synnytystä. He keskustelivat synnytyksen kulusta ja saivat esittää toiveita.

"Henkilökemiamme toimivat hyvin ja oloni oli etukäteen luottavainen", Salo kertoo.

Vaikka Salon synnytys kesti 1,5 vuorokautta, oli se hänelle myönteinen kokemus.

"Jaksoin puoli väliin asti luonnollisin keinoin. Doula hieroi, toi juotavaa, muistutti hengityksestä ja auttoi minua rentoutumaan supistusten välissä", Salo kiittelee.

Doula jatkoi luonnollisen kivunlievityksen antamista aina vauvan syntymään asti.

"Tärkeintä oli, että hän oli koko ajan läsnä. Se tuntui turvalliselta."

Salo kokee saaneensa suurimman tuen puolisoltaan.

"Doula ei ollut paikalla ainoastaan minua varten, vaan hän antoi varmuutta myös miehelleni ", hän korostaa

Kysyntä kasvaa

Tutkija–kehittäjä Sinikka Kuosmanen Ensi- ja turvakotien liitosta kertoo, että synnytystukihenkilöiden kysyntä on kasvussa.

"Doulatoiminnasta on tullut aiempaa tunnetumpaa. Kun perheet ovat kertoneet kokemuksistaan, olemme mekin saaneet lisää kyselyjä."

Kuosmasen mukaan asiakkailta on saatu paljon hyvää palautetta, minkä lisäksi myös sairaaloista on tullut kiitoksia.

"Sairaaloissa henkilökunnan työ helpottuu, kun doula on huolehtii äidistä. Doula ottaa vastaan äidin pelot ja turhautumisen tunteet." 

Ensi- ja turvakotien liiton doulatoiminta alkoi varsinaisesti Helsingissä 1990-luvulla. Kun ensikodeissa oli raskaana olevia naisia, työntekijät tukivat heitä myös synnytyksessä. Vähitellen tukihenkilöitä alettiin kysellä myös ensikotien ulkopuolelta.

"Silloin huomattiin, että synnytystukihenkilöitä todella tarvitaan. Doulatoiminta aloitettiin ensin pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa", Kuosmanen muistelee.

Alussa toiminta oli suunnattu yksinäisille äideille, nykyisin rajoituksia ei ole. Doulan voi siis saada kuka tahansa.

"Doulattavat ovat hyvin erilaisia: mukana on yksinäisiä ja perheitä, synnytyspelkoisia ja luonnollista synnytystä toivovia sekä eri kulttuureista olevia äitejä. Nyt doulia tarvitaan myös turvapaikanhakijaäideille, jotka kaipaavat tukea kieli- ja kulttuurierojen vuoksi", Kuosmanen toteaa.

"Sairaloissa henkilökunnan työ helpottuu, kun doula on huolehtii äidistä. Doula ottaa vastaan äidin pelot ja turhautumisen tunteet." 

Loppuelämä aikaa

Eskola-Hirvanen on doulannut erilaisia äitejä: ensisynnyttäjiä, luomusynnyttäjiä sekä eri kulttuureista olevia äitejä. Tällä hetkellä hän ei toimi aktiivisena doulana.

"Doulaus on ihana, mutta sitova harrastus," Eskola-Hirvanen kuvailee.

Doulan päivystysaika alkaa jo kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa. Sen jälkeen lähtövalmiudessa on oltava koko ajan, sillä synnytys voi käynnistyä koska tahansa.

"Vaikka mieheni suhtautuu doulaamiseeni positiivisesti, en tahdo kuormittaa häntä liikaa. Haluan ottaa aikaa omalle perheelleni nyt, kun lapset ovat vielä pieniä", Eskola-Hirvanen toteaa.

Eskola-Hirvanen pitää tauosta huolimatta taitojaan yllä. Hän osallistuu doularyhmän tapaamisiin kerran kuussa, jatkokouluttaa itseään ja käy luennoimassa. Lisäksi hän lainaa synnyttäjille TENS-laitetta, joka tuottaa kiputuntemusta vähentäviä sähköimpulsseja. Eskola-Hirvanen ikävöi toisinaan aktiivista doulaamista. Hän tietää myös, että doulauspyyntöjä tulee tällä hetkellä paljon.

"Kaikki ryhmämme parikymmentä doulaa ovat työllistettyjä. En malttaisi odottaa, että pääsen taas mukaan synnytyksiin. Muistutankin välillä itselleni, että täytyy olla kärsivällinen. Doulaukseen on kuitenkin koko loppuelämä aikaa."

Kanerva Eskola pitää taukoa doulatoiminnasta

Kanerva Eskola ei tällä hetkellä toimi aktiivisesti doulana, koska omat lapset ovat vielä pieniä. Hän kuitenkin odottaa jo innoissaan, että pääsee taas takaisin doulatoimintaan.

Tarvitsetko doulaa tai haluaisitko itse doulaksi?

  • Ensi- ja turvakotien doulatoiminta on avointa kaikille.
  • Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksissä toimii noin 260 koulutettua doulaa eli vapaaehtoista  synnytystukihenkilöä. Doulatoimintaa on 16 paikkakunnalla.
  • Doulan voi pyytää synnytykseen, jos kokee tarvitsevansa tukea. Ainoastaan pitkä välimatka saattaa joissain tapauksissa olla este. Doulaus on maksutonta. Doula tapaa doulattavansa tavallisesti pari kertaa ennen synnytystä sekä kerran sen jälkeen.
  • Jäsenyhdistykset järjestävät maksutonta doulakoulutusta. Koulutus on avoin kaikille naisille. Varsinaiseen doulatoimintaan pääsee haastattelun kautta. Doulan tehtävä vaatii sitoutumista, sillä päivystysaika on kuukausi. Jokaisella doulattavalla on doula sekä varadoula.
Asiantuntija:
Teksti: Katariina Jousmäki
Kuvat: Petri Blomqvist
Arvioi artikkeli
Ladataan kommentointia...

Anna arvio

1/5 5/5