Anna musiikin soida: Näin se vaikuttaa hyvinvointiin ja oppimiseen

23.2.2015
2 arviota
Anna musiikin soida

Musiikilla on ihmeellinen vaikutus. Mikä muu asia itkettää, naurattaa, piristää, rauhoittaa, auttaa kielten oppimista, parantaa keskittymiskykyä ja voi parhaimmillaan edistää jopa aivoinfarktista toipumista?

Tap, tap, vasen jalka hakkaa rytmissä. Äänimaailma imee mukaansa, ja kylmät väreet kulkevat pitkin selkärankaa. Ympärillä olevat ihmiset jakavat saman tunteen.

Ilmiö on tuttu, jos on joskus käynyt rock-keikalla, jazzkapakassa tai sinfoniaorkesterin konsertissa. Musiikki vaikuttaa voimakkaasti sekä tunteisiin että koko kroppaan.

"Musiikin vaikutuksia voidaan mitata heti, kun ensimmäiset tahdit alkavat soida. Nopeatempoinen musiikki piristää, kiihdyttää aineenvaihduntaa ja nostaa fysiologisen toiminnan tasoa. Imurointikin sujuu reippaammin samban tahdissa", kuvailee Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Minna Huotilainen, joka kuuluu myös Helsingin yliopiston Brain and Music -tutkimusryhmään.

Kaikille samba ei tosin sovi. Jotta musiikin lyhytaikaisista vaikutuksista pääsee hyötymään, on tärkeintä nauttia ympärillä soivasta musiikista.

"Jotta musiikki voi vaikuttaa, sen täytyy myös miellyttää kuulijaansa. Ihmiset ovat onneksi taitavia löytämään sellaista musiikkia, joka piristää tai rauhoittaa juuri heitä. Suomessa jopa kolmevuotiaat lapset osaavat valita omiin tarkoitusperiinsä sopivaa musiikkia", Huotilainen sanoo.

Joku kääntääkin nupit kaakkoon ja soittaa metallimusiikkia, toinen taas nauttii klassisen musiikin puhtaudesta. Tutkimuksissa ei ole osoitettu, että eri musiikkilajien vaikutuksilla olisi eroja, vaan tärkeintä on kuulijan henkilökohtainen kokemus.

"Jotkut tutkijat väittävät, että musiikki olisikin syntynyt aikoinaan juuri ihmisen olotilan säätelyä varten."

Läksyjen tekoon on helpompi keskittyä, jos on jo oppinut keskittymään soittamiseen.

Etua kielten oppimisessa

Minna Huotilainen tutkii työkseen musiikin vaikutuksia muun muassa hyvinvointiin ja oppimiseen. Hänen mukaansa musiikista on monenlaista hyötyä aivoillemme.

"Alle kouluikäisten musiikkiharrastus kehittää erityisesti äidinkielen taitoa. Kaikenlainen omaehtoinen musisointi on hyödyllistä, esimerkiksi jo se, kun lapsi tekee rumpusetin ämpäreistä", Huotilainen kertoo.

Kouluiässä musiikkiharrastus kehittää tarkkaavaisuutta ja oman toiminnan ohjaamista. Lisäksi on helpompi keskittyä myös läksyjen tekoon, jos on oppinut keskittymään soittamiseen.

Musiikki on yhdistetty myös kielellisten ja matemaattisten taitojen kehittymiseen. Taidoista voi olla hyötyä myös opiskelujen jälkeen työelämässä.

"Esimerkiksi viulunsoittajan täytyy kuunnella ääntä eri tavalla kuin pelkkää puhetta. Tämä laajentaa kuulojärjestelmää ja edesauttaa aikanaan vieraiden kielten oppimista. Etenkin vieraiden kielten lausuminen ja kuullun ymmärtäminen kehittyvät lapsilla ja nuorilla musiikkiharrastuksen ansiosta."

Ikäihmisetkin hyötyvät musisoinnista. Soittaminen ja laulaminen ovat hyvää jumppaa muistisoluille, sillä musiikki stimuloi laajoja aivoalueita. Harrastaminen yhdessä muiden kanssa, esimerkiksi kuorossa, tuo mukanaan myös sosiaalisia kontakteja.

"Elämänlaatu nousee kokonaisvaltaisesti", Huotilainen kiteyttää.

Musiikin parantava voima voi ulottua myös kuntoutumiseen. Esimerkiksi Helsingin ja Jyväskylän yliopiston yhteisessä tutkimuksessa on osoitettu, että musiikin kuuntelu voi nopeuttaa aivoinfarktista toipumista.

Uutta musiikkia kannattaa kokeilla esimerkiksi luovaan ongelmanratkaisuun.

Potkua työpäivään

On kuitenkin olemassa pieni joukko sellaisia ihmisiä, joihin musiikki ei vaikuta lainkaan. Tätä tilaa kutsutaan amusiaksi. Aivotutkijoiden mukaan amusiasta kärsii noin prosentti väestöstä.

"Amusikot eivät pidä musiikista eivätkä tunnista melodioita. He ovat arjessa erityisasemassa, sillä musiikkia on nykyään joka paikassa, esimerkiksi mainoksissa, elokuvissa ja ostoskeskuksissa", Huotilainen kertoo.

Muille ihmisille musiikki on universaali kieli, jonka avulla koetaan yhteisiä tunnetiloja. Monissa kulttuureissa nopeat rytmit, vauhdikkaat sävelkuviot ja duurit liitetään iloon, kun taas hitaammat tempot ja viipyilevät melodiat kuvastavat surua.

"Hautajaisissa juuri musiikki auttaa saavuttamaan yhteisen surun tunteen. Lakkiaisissa soiva Gaudeamus igitur saa aikaan wau-elämyksen hienosta saavutuksesta. Reaktiomme ovat kulttuurisidonnaisia, ja ihmiset ovat oppineet liittämään tietyt sävelkulut tiettyihin tilanteisiin", Huotilainen kuvailee.

Tilannesidonnaisuuden vuoksi aikapäiviä sitten kuultu kappale voi aiheuttaa voimakkaan tunnereaktion vielä tänäkin päivänä.

Mikäli musiikki ei ole entuudestaan tuttua, se ei myöskään kuormita aivojen muistijärjestelmiä, vaan ruokkii niitä. Uutta musiikkia kannattaa sen takia kokeilla esimerkiksi luovaan ongelmanratkaisuun. Instrumentaalimusiikki voi auttaa keskittymään paremmin kuin lauletut sävelmät.

"Sanaton musiikki ei kuormita kielellistä prosessointiamme", Huotilainen huomauttaakin.

Silti musiikkia kuunnellaan yhä pääosin vapaa-ajalla. Kuulostaa kuitenkin siltä, että musiikki sopisi loistavasti myös suomalaisille työpaikoille. Huotilainen kannustaakin työyhteisöjä kokeilemaan rohkeasti musiikin vaikutuksia. Hyödyt ulottuvat päästä varpaisiin.

"Nykyään puhutaan paljon siitä, että töissä pitäisi välttää istumista. Tutkimuksissa on osoitettu, että taustamusiikki saa ihmisen liikahtelemaan istuessaan luontaisesti enemmän", Huotilainen kertoo ja jatkaa: "Ajatuskin juoksee tällöin paremmin."

Musiikin hyödyt ulottuvat päästä varpaisiin.

Teksti
Kuvitus Mika Soikkeli
Asiantuntija tutkimusprofessori Minna Huotilainen, Työterveyslaitos
Arvioi artikkeli
Ladataan kommentointia...

Anna arvio

1/5 5/5