Kompostorin perustamista kannattaa harkita jo pieneen pihaan. Avonaiseen puutarhakompostiin voi kerätä kaikki puutarhajätteet. Jos haluaa kompostoida myös ruoantähteet ja talousjätteet, tarvitaan umpinainen kompostori.
Toimiva komposti kaipaa happea, jotta madot ja pieneliöt jaksavat hajottaa jätteitä. Lisäksi tarvitaan kosteutta ja lämpöä. Ihannelämpötila kompostissa on noin 50 astetta. Lämpöeristetyt talousjätekompostorit toimivat oikein käytettynä myös talvisaikaan.
Kompostissa hiili- ja typpipitoista jätettä pitää olla sopivassa suhteessa. Hiilipitoisia jätteitä ovat muun muassa kuivat lehdet, olki, turve ja puumaiset seosaineet, kuten hakkeet, sahanpuru ja puunkuoret. Typpipitoisia jätteitä ovat esimerkiksi vihreät kasvinosat, ruoantähteet, lanta sekä ruohosilppu.
Puutarhajätekompostin perustaminen
Kevät on hyvää aikaa uuden puutarhajätekompostin perustamiselle. Puisen avokompostin pohja ja seinät kannattaa ensin suojata verkolla ja laudoitus ulkopuolelta puuöljyllä. Kompostin pohjalle levitetään reilu kerros ilmavaa, karkeaa ainesta ja päälle vanhaa kompostia tai multaa. Maatuminen pääsee vauhtiin, kun hiilipitoista ruskeaa ja typpipitoista vihreää puutarhajätettä lisätään vuorotellen.
Puutarhajätteelle suositellaan usein kaksiosaista puutarhakompostoria. Humuksen eli mullan valmistuminen kestää puutarhakompostissa yleensä pari vuotta. Ensimmäisen vuoden komposti saa rauhassa kypsyä, kun kompostin toista osaa täytetään uudella puutarhajätteellä. Kun kompostimassa on muuttunut ilmavaksi mullaksi, eikä seosaineen isompia kappaleita enää näy, voi valmiin mullan levittää puutarhaan kasvien iloksi.
Talousjätekompostorin perustaminen
Myös uuden elintarvikejätekompostorin perustaminen kannattaa ajoittaa kevääseen. Silloin maatuminen pääsee hyvin vauhtiin kesän aikana, ja kompostoriin syntyy lämpöä ennen syksyn tuloa.
Talousjätekompostiin pätevät samat säännöt kuin puutarhajätteen kompostointiin: ilmavuuden säilyttämiseksi lisätään vuorotellen karkeampaa hiilipitoista seosainetta ja typpipitoista keittiöjätettä. Suositus on, että tuodun jätteen määrästä noin kolmasosa olisi seosainetta. Seosaine kannattaa sijoittaa kompostorin viereen, josta sitä on helppo annostella. Muista myös valuttaa ylimääräiset nesteet jätteestä viemäriin, ettei kompostista tule liian märkä.
Lähteet: Lena Israelsson: Oma keittiöpuutarha; Kirsi Tuominen: Kaikki kompostoinnista ja maanparannuksesta; Gunnar Eriksson: Kompost från hushåll, trädgård och latrin, martat.fi