Astiakaapin klassikko

20.11.2014
0 arviota
Astiakaapin klassikko

Teema-sarja muutti suomalaisten käsitykset astiastoista. Suunnittelija Kaj Franckin lähtökohtana oli, että jokaisella on mahdollisuus posliinilautasiin. Vielä tänäkin päivänä osa astioista valmistetaan Helsingin Arabiassa.

Tehtaan tuotantohallissa näyttää juuri siltä, miltä pitääkin. Hieno posliinipöly peittää lattioita, jäteastiat ovat kukkurallaan särkyneiden astioiden palasia, ja siellä täällä seisoo korkeita lautaspinoja. Teema-astiastoon kuuluvat lautaset valmistetaan edelleen Helsingissä Arabiassa, jossa koko astiasarja on saanut alkunsa. Sarjan muiden astioiden tuotanto on keskitetty Aasiaan.

Aiemmin Arabian tuotemerkkinä tunnettu Teema kuuluu nykyään Iittala-brändiin, jonka omistaa Fiskars­konserni. Suurin osa suomalaisista on joskus pidellyt käsissään Teema-mukia tai syönyt Teema-lautaselta.

"Teeman suosion salaisuus on sen konstailematon tyyli, käytännöllisyys, korkea laatu ja hyvä saatavuus", sanoo kattamistuotekategorian johtaja Hilkka Hiltunen.

Keramiikkatyöntekijä Roope Vuosmaa siivoaa lautasen palasia linjastolta. Vieressä hurisee kovaääninen kone, jota nimitetään lautasprässiksi. Se syöksee sisältään nopealla tahdilla etäisesti Teema­lautasia muistuttavia harmaita kappaleita. Teema-astiat valmistetaan vitroposliinimassasta, joka näyttää hienolta hiekalta. Lautasprässi puhaltaa massan muotteihin ja puristaa sen 300 baarin paineella lautasiksi. Lautaset kulkevat linjastolla monen erilaisen vekottimen läpi. Kone leikkaa, pyöristää ja hioo reunat sileiksi.

"Lautasiin ei saa jäädä yhtään terävää reunaa, koska silloin lasite ei pysy niissä", tietää Vuosmaa.

Uuden ajan astiasto

Muotoilija Kaj Franck suunnitteli alun perin Kilta-nimellä tunnetun Teema-sarjan Arabialle 1950-luvun alussa. Väreinä olivat tuolloin keltainen, vihreä, sininen, ruskea ja musta. Yksinkertainen, monikäyttöinen ja helposti yhdisteltävä sarja oli aikakautensa erikoisuus. Oli ennennäkemätöntä, että laadukkaat astiat olivat huokean hintaisia ja niitä pystyi ostamaan yksittäin.

"Demokraattinen ajattelu ja ekologisuus olivat Franckille tärkeitä. Hänen mielestään jokaisella piti olla mahdollisuus posliinilautasiin ilman, että täytyy ostaa koko astiasarja", kertoo Hiltunen.

Kilta ei ollut kuitenkaan 1950-luvun Suomessa mikään hittituote. Pula-ajan jälkeen yksinkertaisuus yhdistettiin helposti köyhyyteen, mutta pian kuluttajatkin ymmärsivät Killan käyttötapojen monipuolisuuden. Kilta oli tuotannossa vuoteen 1975 saakka, jonka jälkeen sen valmistus lopetettiin, kun valmistuksessa käytetty fajanssimassa poistui käytöstä. Vuonna 1981 sarja otettiin uudelleen tuotantoon ja fajanssin tilalle tuli kestävämpi vitroposliini.

Astioiden sävyt muuttuivat hieman, kahvikupin korva ja syvä lautanen vaihtoivat muotoaan, ja sarjaan tuli uutuutena muki. Franck muutti sarjan nimeksi Teema. Hän ei halunnut tuoda omaa nimeään esille, koska suunnittelu oli tiimityötä – nimi Teema johdettiin sanasta tiimi.

Maaria Pyörteinen

Kehityskeraamikko Maaria Pyörteinen valmistaa koe-erän lasitetta. Lasite antaa Teema-lautasille kestävän ja kiiltävän pinnan.

Roope Vuosmaa

Keramiikkatyöntekijä Roope Vuosmaa valmistaa Teema-lautasia lautasprässillä.

Teema-lautasia lasituksessa

Sumutin syöksee harmahtavaa lasitetta lautasten pintaan.

Arja Rissanen

Keramiikkatyöntekijä Arja Rissanen pakkaa valmiit Teema­lautaset laatikoihin. Tehtaalta lautaset matkaavat kauppoihin myytäviksi.

Värien sinfoniaa

Valkoiset Teema-lautaset viipottavat tuotantolinjalla kuin tanssien. Sumuttimista suihkuaa harmahtavan vaaleaa lasitetta. Lasittaja Kirsi Virtanen vahtii linjaston kulkua. Hän mittaa lasitteen viskositeetin eli paksuuden. Lasitteen ansiosta Teema-astioissa on kiiltävä, kestävä ja helposti puhdistettava pinta.

Teema-astiaston värit uudistuvat aika ajoin. Uuden värin saaminen markkinoille on pitkä prosessi, joka alkaa suunnittelijan kynästä. Värit valitaan trendien mukaan.

"Suunnittelijoiden pitää nähdä pitkälle, koska astioiden elinkaari on paljon pidempi kuin esimerkiksi vaatteiden", Hiltunen sanoo.

Kun suunnittelija on löytänyt sopivan värisävyn, alkaa lasitteen kehitys. Suunnittelijalla on usein tarkka visio sävystä. Joskus sellaista väriä, joka toimii myös tuotannossa, voi olla hankala löytää. Yhtä väriä varten saatetaan tehdä parikymmentä kokeilua.

"Kaj Franck oli tarkka väreistä. Hän olisi halunnut 80-luvulla yönsinisen astian. Kehitimme väriä, mutta se ei ikinä onnistunut tuotannossa. Väri jouduttiin jättämään vähän tummemmaksi kuin Franck olisi halunnut", Hiltunen sanoo.

Nykyään uudistukset hyväksytetään muotoilijoilla Oiva Toikalla ja Heikki Orvolalla, jotka vaalivat Franckin taiteellista perintöä.

22 tuntia uunissa

1 260-asteisen uunin kuumuuden voi tuntea metrien päähän. Polttaja Jorma Suominen ajaa lavallisen lautasia linjastolle, josta ne kulkevat oranssina hehkuvaan uuniin. Polttoprosessi kestää 22 tuntia.

"Lautasten lämpötila täytyy nostaa hitaasti ylös ja laskea hitaasti alas, muuten ne halkeavat", kertoo tuotantopäällikkö Minna Mertsalmi.

Uunit ovat päällä yötä päivää lukuun ottamatta kesää, jolloin ne sammutetaan huollon ajaksi. Uunin sammuttaminen ja lämmittäminen vievät molemmat aikaa viikon verran, siksi sitä ei tehdä kovin usein.

Keramiikkatyöntekijät Lydmila Fedorova ja Liubov Draski työskentelevät linjastolla, jota pitkin syöksyy Teema-lautasia tiuhaan tahtiin. Kädet käyvät nopeasti, kun naiset tarkistavat lautasten laadun.

"Katsomme, ettei lautasissa ole halkeamia tai reikiä ja että lautaset ovat suoria", Fedorova sanoo.

Kädet ovat harjaantuneet huomaamaan virheet nopeasti, sillä naiset ovat työskennelleet lautasten parissa jo kahdeksan vuoden ajan.

Myyntiin hyväksytyt lautaset jatkavat kulkuaan linjastolla keramiikkatyöntekijä Arja Rissasen luo. Hän pakkaa lautaset laatikoihin odottamaan noutoa kauppoihin ja asiakkaiden keittiöihin.

Teema-astiasto

Teema-astiaston värejä uudistetaan sesonkien mukaan. Uuden värin valintaan vaikuttavat suunnittelijan inspiraation lähteet sekä aikakauden trendit.

Suunnittelija Kaj Franck muutti vuonna 1981 astiasarjan nimeksi Teema. Nimi johdettiin sanasta tiimi.

Teksti:
Kuvat: Laura Oja
Arvioi artikkeli
Ladataan kommentointia...

Anna arvio

1/5 5/5