Tutkija Lauri Reuter: Tulevaisuuden ruoka kasvaa tankissa

12.6.2017
0 arviota
Tutkija Lauri Reuter: Tulevaisuuden ruoka kasvaa tankissa

Tutkija Lauri Reuter hoitaa huvikseen mehiläisiä ja suunnittelee työkseen tankkiviljelyä, joka korvaisi pellot.

Kun Lauri Reuter oli lapsi, häntä hoiti vuoroin skitsofreenikko, vuoroin down-aikuinen, eikä siinä ollut mitään kummallista. Hoitajat olivat tuttuja ja tärkeitä, sillä he asuivat Reuterien perhekodissa Jyväskylässä. Rakennusarkkitehti-isän ja kemian ja fysiikan opettaja -äidin elämäntapa on ollut auttaminen. Kodin pihalla oli SOK:n vanha kauppapuutarha. Reuter käytännössä vietti kesänsä kasvihuoneessa.

"Nyt minä teen työtä parantaakseni maailmaa. Ei ongelmia pidä jättää muille, jos voi itse tehdä jotain", biotekniikan tutkija Lauri Reuter sanoo.

Reuterin tiimi on kehittänyt bioreaktoria, joka voi mullistaa maailman ruokatuotannon. Taikapadaksikin kutsuttu laite kasvattaa oikeiden marjakasvien soluista ravintopitoista massaa. Terveellisen marjamassan voi kohta valmistaa jogurttiinsa missä tahansa maailman metropolissa.

Lauri Reuter aikoo tehdä kaikkensa, jotta prototyypistä syntyisi kuluttajille myytävä kodinkone.

"Me tieteentekijät olemme joskus huonoja kaupallistamaan keksintöjä. Yritän toimia toisin."

Reuter listasi tulevaisuuden kiinnostavimmat ruokavisiot:

Marketeista tulee digitaalisia ruokapalveluita

"Ruoasta on tullut turhan monimutkaista. Marketissa joudun tekemään liian monta päätöstä tuotteista, joista minulla ei ole tarpeeksi tietoa.

Arki helpottuu, kun koko ruokaketju digitalisoituu. Meillä voisi olla ruokapalvelu, joka toimisi vähän kuin musiikkipalvelu Spotify. Kertoisin palvelulle budjettini ja toiveeni ja saisin jääkaappiini esimerkiksi kotimaista kalaa kerran viikossa.

Ruoan Spotify voisi olla yhteisöllinen vähän suomalaisen kouluruokailun tapaan. Minusta on mahtavaa, että työpaikkalounaalla joku on miettinyt fiksut valinnat valmiiksi.

Toisaalta palvelu voisi olla hyvin yksilöllinen. Tekoäly huolehtisi siitä, että valinnat ovat kestäviä.

Jos kauppa ei vauhdita digitalisaatiota, jostain tulee Uber ja vie potin.

Ruokakaupan kannattaisi tarttua haasteeseen. Arvostan sitä, että S-ryhmä on jo avannut ravitsemustutkijoille vapaaehtoisten asiakkaiden ostodataa. Avaus voi vauhdittaa myös ruokaketjun digitalisoitumista.

Jos kauppa ei sitä tee, jostain tulee ruoan Uber ja vie potin.

Olen varma, että aika pian naureskelemme sitä, että ennen ajettiin väsyneinä markettiin miettimään, mitä ensi viikolla syödään."

Puolukan soluista kasvatettu marjamassa voi olla tulevaisuuden aamiainen. Oopperatalon mehiläistarhan hunaja on tätä päivää.

Puolukan soluista kasvatettu marjamassa voi olla tulevaisuuden aamiainen. Oopperatalon mehiläistarhan hunaja on tätä päivää.

Pellon viereen nousee tankki

"Maapallo ei kestä sitä, että tuotamme tätä vauhtia ruokaa pelloilla. Vuoteen 2050 mennessä ruoantuotannon pitäisi kasvaa arviolta 70 prosenttia nykytasosta. Jo nyt maanviljely tuottaa enemmän kasvihuonekaasuja kuin liikenne.

Ruokaa pitää kyllä kasvattaa, mutta ei välttämättä pellolla. Uskon, että yksi ratkaisu pitkällä aikavälillä on tankkiviljely.

Tutkimusryhmäni kehittämä bioreaktori voisi laajennettuna toimia bioreaktorifarmina, joka korvaisi maanviljelyn laajentamisen. Farmilla kasvaisi kaikkea ihmisen tarvitsemaa ravintoa ekologisemmin ja tehokkaammin kuin maassa.

Bioreaktorit ovat myös turvallisia: tiedämme täsmälleen, mitä tankkiin laitetaan ja mitä sieltä tulee ulos. Torjunta-aineita ei tarvita.

Tankkikasvatus ei ole uusi keksintö. Kaupoissa myytävä lihankorvike Quorn on kasvatettu bioreaktorissa.

Alun perin ajatuksemme oli kasvattaa kotona harvinaisten kasvien soluja, mutta nyt mietitään jo ruoan tuottamista sitten joskus Marsissa."

Kasvis vai liha? -kysymys on kohta vanhanaikainen

"Jos kaikki vähentäisivät lihansyöntiä puolella, sillä olisi valtava ympäristöä säästävä vaikutus. Lihansyönti näyttää kuitenkin vain kasvavan. Kun Kiina ja Intia keskiluokkaistuvat, kulutus uhkaa kasvaa entisestään.

Kohta kasvisten ja lihan vastakkainasettelu on kuitenkin historiaa.

Piilaaksossa kehitellään jo kasvispihviä, joka näyttää ja maistuu jauhelihalta. Valmistuksessa käytetään hemoglobiinia, rautaa kuljettavaa proteiinia, jota kasvatetaan laboratoriossa ilman eläimiä. Ensimmäiset eläinsoluista soluviljelmillä kasvatetut pihvitkin on jo valmistettu.

Jos pihvin mausta ei erota alkuperää, onko enää väliä sillä, syökö lihaa, kasvista vai laboratoriolihaa? Ei ainakaan minulle.

Valtio voisi vaikuttaa lihansyöntiin veroja tai markkinointia säätelemällä, mutta ei lihantuottajilta saa viedä elinkeinoa tarjoamatta uutta tilalle.

Sirkat tulevat kauppaan kahden vuoden aikana.

Yksi ratkaisu ovat sirkkafarmit. Sirkoista saa hyvää proteiinijauhetta, ja friteerattuina ne ovat herkkua. Yritin itse kasvattaa sirkkoja, mutta ne pitivät kerrostalossa niin kovaa ääntä, että oli pakko luovuttaa.

Sirkat tulevat laajasti elintarvikkeisiin kahden vuoden aikana. Kun tuottaja huomaa, että sika kannattaa vaihtaa sirkkaan, hän vaihtaa varmasti."

 

Lauri Reuter

  • 30-vuotias teollisen biotekniikan tutkija VTT:n kasvibiotekniikan ryhmässä.
  • On tiimeineen kehittänyt bioreaktoria, joka valmistaa kasvien soluista syötävää massaa.
  • Osallistui S-ryhmän järjestämään trendihautomoon, jonka keskustelujen pohjalta syntyy ruokakaupan tulevaisuutta visioiva Ruokamanifesti. Lue lisää osoitteesta yhteishyva.fi/ruokamanifesti
Teksti
Kuvat Mikko Hannula
Arvioi artikkeli
Ladataan kommentointia...

Anna arvio

1/5 5/5