8 tapaa innostaa lasta kokeilemaan uusia makuja

22.1.2016
1 arviota
8 tapaa innostaa lasta kokeilemaan uusia makuja

Turhauttaako, kun lapsi nirsoilee, vaikka mielestäsi ruoassa ei ole mitään vikaa? Haluaisitko, että kasvikset marjat ja hedelmät maistuisivat perheen pienimmillekin paremmin? Koska monipuolinen ruokavalio on terveellisen elämän perusta, hyödynnä eri aistien, leikkien ja esimerkin voimaa ja tee uusien makujen kokeilusta suuri seikkailu.

Kasvikset, hedelmät ja marjat muodostavat terveellisen ruokavalion perustan. Suositusten mukaan aikuisten tulisi syödä kasviperäisiä luonnon antimia noin puoli kiloa päivässä, ja pienelle lapselle hyvä tavoite on puolet tästä eli noin 250 grammaa päivässä.

Määrän saa varsin vaivattomasti täyteen, kun kasviksia, hedelmiä tai marjoja tarjoillaan päivän jokaisella aterialla. Annoskoon voi mitata omalla kämmenellä: lapsen ruokapäivässä tulisi olla vähintään viisi kourallista kasviksia, hedelmiä ja marjoja.

Makuihin saa vaihtelua käyttämällä sekä tuoreita että kypsennettyjä kasviksia.

Makuihin saa vaihtelua, kun kasviksia nautitaan sekä tuoreina että kypsennettyinä. Mitä värikkäämpi ja monipuolisempi kattaus on, sitä parempi, sillä eri kasvikset sisältävät erilaisia hyödyllisiä yhdisteitä. Kasvisten, hedelmien ja marjojen runsas käyttö hyödyttää terveyttä, sillä se edistää muun muassa verenpaineen, veren rasva-arvojen ja painon hallintaa.

Näin innostat lasta kasvisten, hedelmien ja marjojen pariin

1. Totuta lapsi kasviksiin jo pienenä

Koko elämän mittaisten makutottumusten perusta luodaan lapsuudessa. Jo alle vuoden ikäinen lapsi voi tutustua kasvisten monipuoliseen makumaailmaan. Kiinteitä ruokia ryhdytään maistelemaan pieninä annoksina, 1–2 teelusikallista kerrallaan, 4–6 kuukauden iässä, vaikka imetys jatkuisikin vielä pitkään.

Ensimmäiset kiinteät ruoat ovat yleensä mietoja kasvis-, hedelmä-, ja marjasoseita. Moni vauva maistaa ensimmäiseksi perunaa, mutta ruokalistalle kannattaa ottaa myös porkkanaa, kukka- ja parsakaalia, maissia, kurkkua, palsternakkaa, hernettä, bataattia, mansikkaa, vadelmaa, mustikkaa, ruusunmarjaa, puolukkaa, omenaa, banaania, luumua, päärynää ja persikkaa. 

2. Ymmärrä ennakkoluuloja

Lapset vierastavat luontaisesti karvaita ja happamia makuja. Neofobia eli varautuneisuus uusia ruokia kohtaan on vahvimmillaan noin 2–3-vuotiaana. Rohkaise lasta kokeilemaan uusia makuja ennakkoluuloista huolimatta. Ole sinnikäs, vaikka lapsi ei heti innostuisikaan parsakaalista tai puolukasta. Samoja makuja kannattaa tarjota useita kertoja, jotta lapsen makumaailma kehittyy mahdollisimman laajaksi.

Voit helpottaa uuden kasviksen maistelua tarjoamalla sen seurana tuttuja makuja. Kasviksia, marjoja ja hedelmiä kannattaa tarjota toistuvasti, vaikka ne eivät aina suuhun ja vatsaan asti päätyisikään. Maistamisen pelkoa hälventää jo se, että uusia tuttavuuksia pidetään esillä.

3. Satsaa selkeisiin makuihin

Anna lapsen tutustua uusiin kasviksiin maku kerrallaan. Moni lapsi vierastaa sekoitettuja salaatteja, mutta syö samoja kasviksia mielellään, kunhan ne tarjoillaan erillään. Monipuolisten makutottumusten edellytys on, että lapsi saa tutustua uusiin makuihin rauhassa. Kun rohkeus kasvaa, voitte suunnitella yhdessä koko perheelle maistuvan salaattisekoituksen.

4. Näytä esimerkkiä

Lapsi ottaa mallia isommistaan, myös ruokatottumuksissa. Kiinnitä siksi omiin ruokailutapoihisi huomiota ja näytä esimerkkiä. Jos aikuinen on haluton maistamaan vieraita kasviksia, malli siirtyy helposti lapsellekin. Kasvattakaa ruokarohkeutta yhdessä! Päättäkää lapsen kanssa yhteistyössä kaupassa tai torilla, mihin uuteen kasvikseen, hedelmään tai marjaan tutustutte tänään.

5. Kaikki aistit käyttöön

Lapsi on synnynnäisesti utelias. Hän käyttää kaikkia aistejaan oppimiseen ja uusiin asioihin tutustumiseen. Samaa uteliaisuutta voi hyödyntää myös ruokakasvatuksessa. Uusiin ruoka-aineisiin voi tutustua näkö-, tunto-, kuulo-, haju- ja makuaistin avulla. Miltä vadelman pinta näyttää? Miltä kukkakaalin rouskuttelu kuulostaa? Miten kuvailisit appelsiinin tuoksua?

6. Ota lapsi mukaan ruokapuuhiin

Anna lapsen osallistua ruokalistan suunnitteluun, ostosten tekoon ja ruoanvalmistukseen. Sopivia tehtäviä löytyy kaikenikäisille. Parivuotias pesee mielellään omenoita tai perunoita, kuusivuotias raastaa jo näppärästi porkkanaa. Valmiin ruoan maistelu on mukavaa, kun ruokapuuhissa on saanut olla mukana.

7. Leikkimielisyyttä mukaan

Lapsi oppii asioita leikin avulla. Siksi leikkimielisyys on sallittua myös ruokakasvatuksessa. Millaisia aarteita ruokasalapoliisi löytääkään kaupan hedelmä- ja vihannesosastolta? Sopikaa yhdessä, minkä värisiä tai muotoisia kasviksia, hedelmiä tai marjoja etsitään. Mitä ostoskoriin päätyy, kun teemavärinä on punainen?

Alkakaa arkkitehdeiksi, jos tavallinen kasvisraaste tai hedelmäpalat maistuvat lapselle huonosti. Kasviksista, hedelmistä ja marjoista saa helposti hauskoja muotoja. Käyttäkää luovuutta ja muodostakaa lautaselle nallen kasvot, satumetsän puu tai merirosvojen laiva. Itse keksittyjen kuvioiden syöminen on hauskaa!

8. Iloitkaa ruoasta

Ruoan syöminen yhdessä on mukavaa. Opeta lapsesi arvostamaan yhteisiä ruokahetkiä ja luo niille lämmin ilmapiiri. Keskustelkaa tarjolla olevasta ateriasta ja sanoittakaa uusia makuja. Älä lahjo, uhkaile tai kiristä lasta kasvisten syöntiin. Tuputus ja pakotus vähentävät maistamisen intoa ja voivat tehdä ruoasta jopa epämiellyttävää. Kehu heti, kun lapsi yrittää maistaa rohkeasti.

5 poimintaa uusista lasten ravitsemussuosituksista

Suomalaiset lasten ravitsemussuositukset uudistuivat alkuvuodesta 2016. Poimimme suosituksista viisi asiaa, jotka oman perheen ruokailussa kannattaa huomioida.

  1. Hyvä ruokavalio voidaan koostaa monella tavalla. Mikään yksittäinen ruoka ei tee ruokavaliosta terveellistä tai epäterveellistä, vaan kokonaisuus ratkaisee. Keskeistä on, että ruokavalio on monipuolinen, ateriarytmi säännöllinen ja ruokamäärä vastaa energiantarvetta.
  2. Kasvikset, hedelmät ja marjat kuuluvat päivän jokaiselle aterialle. Niitä ei voi korvata vitamiini- ja kivennäisainevalmisteilla, sillä ne tuovat ruokavalioon myös muita terveellisiä yhdisteitä.
  3. Lapsi tarvitsee ruokaa noin 3–4 tunnin välein, ja siksi välipalojen laadulla on väliä. Välipaloissa on usein liikaa sokeria, jota lapset saavat etenkin mehuista, sokerilla makeutetuista jogurteista ja vanukkaista sekä muroista, leivonnaisista ja kekseistä.
  4. Mieti, missä teidän perheenne syö – yhdessä pöydän ääressä vai yksin televisiota katsellen. Yhteinen ruokahetki edistää koko perheen terveyttä.
  5. Ruokailuhetki ei ole palkitsemisen eikä rankaisun paikka. Kiitä ja kannusta. Huomaa hyvät asiat ja anna niistä myönteistä palautetta.

Lasten ravitsemussuosituksissa kuvataan terveellisen ja monipuolisen ruokavalion periaatteet sekä annetaan keinoja hyvän syömisen edistämiseksi. Suosituksen on laatinut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asettama työryhmä, jossa on ollut mukana ravitsemuksen, lääketieteen, terveydenhuollon ja elintarviketurvallisuuden asiantuntijoita. Suositus perustuu tieteelliseen tutkimusnäyttöön, mutta siinä on huomioitu myös suomalainen ruokakulttuuri.

Jutun asiantuntijoina ovat toimineet pääsihteeri Arja Lyytikäinen Valtion ravitsemusneuvottelukunnasta ja kehityspäällikkö Katja Pethman Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta. Lähteenä on käytetty lisäksi Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman Kasvisaarteen arvoitus leikki-ikäisille -hankkeen materiaalia.

Teksti
Kuva Maija Astikainen
Asiantuntijat pääsihteeri Arja Lyytikäinen, Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja kehityspäällikkö Katja Pethman Maa- ja kotitalousnaisten Keskus
Avainsanat: lapsi terveys ravitsemus
Arvioi artikkeli

Anna arvio

1/5 5/5