Merenneito Riia syntyi sitkeydestä ja jääräpäisyydestä

21.12.2015
0 arviota
Merenneito Riia syntyi sitkeydestä ja jääräpäisyydestä

25-vuotias Anni Perttula muuttuu vedessä lappeenrantalaisesta myyntipäälliköstä merenneito Riiaksi. Sitkeytensä avulla hän on taltuttanut aluksi vaikealta tuntuneen työvälineensä, 14 kiloa painavan pyrstön, sulavaksi osaksi hahmoaan.

Turkoosin ja hopean sävyinen pyrstö hohtaa lumoavasti, kun aamupäivän aurinko heijastuu siihen. Merenneito Riia istuu helsinkiläisen Mäkelänrinteen uima-altaan reunalla ja vilkuttelee iloisesti häntä kauempaa ihasteleville lapsille. Pari hieman rohkeampaa tyttöä uskaltautuu lähelle ja saa palkinnoksi kokeilla, miltä tuntuu silittää merenneidon pyrstöä. Ihastus paistaa tyttöjen ja äitien kasvoilta.

Merenneito Riia, oikealta nimeltään Anni Perttula, on Suomen ensimmäinen ammattimerenneito. 25-vuotias Perttula on muuntautunut Riiaksi nyt noin parin vuoden ajan myymäläpäällikön arkitöiden ohessa.

Perttulan innostus merenneitoiluun lähti noin 2,5 vuotta sitten, kun hän osui lähes vahingossa merenneitoaiheiselle foorumille internetissä.

"Muistan, kun näin ensimmäistä kertaa eläväksi merenneidoksi pukeutuneesta esiintyjästä kuvan ja ajattelin, kuinka siistiä se olisikaan. Ryhdyin etsimään internetistä, mitä kaikkea merenneidoista löytyykään, tein eräänlaista ikkunashoppailua."

Melko pian Perttula hankki itselleen edullisen tekstiilipyrstön ja alkoi harjoitella merenneitouintia sen avulla. Aika nopeasti edessä oli aidon, platinasilikonista tehdyn pyrstön hankinta.

"Eräs nainen myi merenneitofoorumilla omaa käytettyä pyrstöään, ja minä sitten menin ja ostin sen. Odotin kuin kuuta nousevaa, että pyrstö saapuisi Suomeen ja Lappeenrantaan."

Koska merenneitoharrastus ei ole Suomessa arkipäivää, salasi Perttula pyrstön hankkimisen jopa mieheltään:

"Käänsin postin silloin itse asiassa työpaikalleni ja avasin paketin siellä, ennen kuin vein kotiin."

Huoli oli kuitenkin turha. Perttulan mies on pikemminkin kannustanut vaimoaan koko ajan merenneitouralla eteenpäin, eikä siten suuttunut edes suhteellisen arvokkaasta hankinnasta.

"Salasin pyrstön hankkimisen jopa mieheltäni."

Jääräpäisyydellä voittoon

Vaikka Perttulan kasvot hehkuvat innostuksesta, kun hän puhuu merenneitoilusta, ei hän silti haaveillut lapsuudessaan merenneidon elämästä taikka leikkinyt merenneitoleikkejä.

"Sen sijaan vesi on aina viehättänyt minua ja minusta on ollut pienestä pitäen tosi hauskaa sukellella ja katsella, mitä veden alta löytyy."

Kun Perttulan ensimmäinen pyrstö lopulta saapui Lappeenrantaan, oli nuori nainen pakahtua innosta.

"Sitä suurempi pettymys oli, kun pyrstön kanssa uiminen ei ollutkaan helppoa, vaan jouduin aika lailla tekemään työtä sen kanssa. Haastavaa oli myös se, ettei rinnalla ollut ketään opettamassa tai neuvomassa", Perttula muistelee.

Koska harjoittelu itsessään oli jo vaikeaa, muutamat alussa tulleet negatiiviset kommentit tuntuivat inhottavilta

"Suurin haaste olikin ehkä se, että kun kaikki oli yhtä räpiköimistä, samalla piti kuitenkin näyttää epäilijöille, että minähän pärjään."

Perttula uskookin onnistuneensa taivalluksessaan erityisesti jääräpäisen luonteensa ansiosta.

"En lannistu koskaan, vaan jos olen saanut jonkin päähänpinttymän, pyrin sitä kohden itsepäisesti. Välillä tulee siipeen ja tuntuu tosi pahalta, mutta silti silmäni ovat tiukasti kiinni edessä siintävässä maalissa."

Nykyisin kaikki näyttää jo helpolta. Kun Perttula pukee platinasilikonisen merenneidon pyrstön uima-altaan reunalla ja liukuu sulavasti veteen, tuntuu, kuin hän todella olisi syntynyt Riiaksi, merenneidoksi. Mikään ei paljasta ulkopuoliselle sitä, että merenneidon poseeraus on vaatinut tuntien työn ja edelleenkin on pidettävä huolta hyvästä yleiskunnosta ja kestävyydestä. Lisähaastetta tuo se, että pelkkä pyrstö painaa 14 kiloa.

"Lisäksi pitää olla suhteellisen hyvä koordinaatiokyky, että tietää missä häntä viilettää. Pyrstössähän ei ole tuntoa, jolloin on vaikeaa hahmottaa, missä se kulkee."

"Välillä tulee siipeen ja tuntuu tosi pahalta, mutta silti silmäni ovat tiukasti kiinni edessä siintävässä maalissa."

Merenneito Riia eli Anni Perttula

Tyttöjen ja poikien suosikki

Perttula nauttii saadessaan olla monien lasten unelmahahmo.

"Palkitsevinta on, kun pääsee tarjoamaan lapsille unohtumattomia hetkiä."

Hänen mukaansa merenneitoilu innostaa yhtä lailla tyttöjä kuin poikia.

"Tytöt ovat kiinnostuneita visuaalisista asioista, kuten helmistä, simpukoista ja pyrstöstä. Pojat taas kyselevät teknisiä asioita, kuten kuinka lujaa pyrstöllä pääsee tai miten syvälle sillä voi sukeltaa", Perttula erittelee.

Aloittaessaan merenneitoilun Perttula oli Suomen ainoa keikkaileva merenneito. Sittemmin hän on saanut kollegan Rovaniemeltä.

"On helpottavaa, että pääsee puhumaan toisen kanssa sellaisista asioista, joista muut eivät niin ymmärrä. On helpompi jakaa huolia ja antaa neuvoja, kun toinenkin tietää, mistä puhutaan."

Perttulan ohje vasta-alkajille on selkeä:  Älä ole liian rankka itsellesi.

"Itsensä löytäminen harrastuksessa kuin harrastuksessa vie aikaa eikä itseltä pidä vaatia liikaa. Merenneidoksi haaveilevan kannattaa aloittaa vain uimalla ja tunnustelemalla, mikä on itselle se oikea tapa. Sitten voi hankkia monoräpylän ja kokeilla uintia sen kanssa. Missään nimessä ei kannata hoppuilla."

Kävimme katsomassa, kuinka merenneito Riia ui. Koe vedenalaiset tunnelmat.

Teksti:
Kuvat: Janne Suhonen
Arvioi artikkeli
Ladataan kommentointia...

Anna arvio

1/5 5/5