Vanhempi! Ravintotutkija kertoo 3 tärkeää terveystekoa lapsesi hyväksi

26.1.2018
4 arviota
Maijaliisa Erkkola

Maijaliisa Erkkola 

Ravintotutkija Maijaliisa Erkkola kertoo teesinsä, miten lapset saadaan syömään terveellisemmin. Erkkolan mukaan yhteinen ateria on yksi merkittävimmistä terveysteoista, joita vanhempi voi lapsensa hyväksi tehdä.

Kun Maijaliisa Erkkola pyytää uusia opiskelijoita kertomaan merkittävimmän ruokamuistonsa, lähes poikkeuksetta muistoista nousee perheen tai suvun yhteinen ruokahetki, jolloin aikuisilla oli aikaa, tunnelma oli rento ja kaikki istuivat yhdessä pöydässä. Sivuseikaksi jää usein se, mitä syötiin.

Ravitsemustieteilijänä Erkkola tietysti tietää, että myös aterian sisällöllä on merkitystä, kun tavoitellaan tervettä elämää.

Erityisen tärkeää on lasten ruoan terveellisyys. Lapset tarvitsevat enemmän ravintoaineita kehon painokiloa kohti kuin aikuiset, eikä lapsi pysty syömään kerralla yhtä paljon kuin aikuinen. Siksi lasten pitäisi syödä ravintoarvoiltaan hyvää ruokaa säännöllisin väliajoin.

Lapset tarvitsevat enemmän ravintoaineita kehon painokiloa kohti kuin aikuiset.

Parasta Erkkolan mielestä on, jos lapset syövät yhdessä vanhempiensa kanssa. Kohtaaminen ruokapöydässä on tutkitusti yhteydessä jopa nuorten vähäisempään päihteiden käyttöön.

Nyt Erkkola listaa kolme teesiään, joiden avulla lapsista kasvaa terveitä ja hyvinvoivia. 

Ravintotutkijan 3 teesiä:

1. Anna aivoille rypsiöljyä

"Syö särkeä, se kasvattaa järkeä -sananlasku pitää tutkimusten mukaan paikkansa. Lapsen aivojen kehityksen kannalta olisi tärkeää, että ruokavalioon kuuluisi kalaa, kasviöljyä ja kasvimargariinia, mielellään myös pähkinöitä ja siemeniä.

Kun omat lapseni olivat pieniä, lorautin kasviöljyä salaattiin. Ihan pienille lapsille öljyä voi lisätä suoraan ruokaan.

Rasvan määrällä ei ole suurta merkitystä, tärkeintä on rasvan laatu. Ihanteellisinta on rypsiöljyn rasvahappokoostumus.

Kun lapseni olivat pieniä, lorautin kasviöljyä salaattiin. 

Leivän päälle kannattaa levittää vähintään 60 prosenttia rasvaa sisältävää kasvimargariinia. Kalaa olisi hyvä syödä useamman kerran viikossa.

Osa suomalaislapsista saa ravinnosta liian vähän kuitua sekä vitamiineja ja kivennäisaineita kuten jodia ja E-vitamiinia. Kun täytät puolet lapsen lautasesta vihanneksilla, palkokasveilla ja juureksilla, olet jo pitkällä. Ruokasuolan on hyvä olla jodioitu.

Täysjyväviljatuotteet varmistavat, ettei lapsen verensokeri nouse aterian jälkeen liian jyrkästi ja että se pysyy tasaisena myös aterioiden välillä.

Maitotuotteista kannattaa valita D-vitaminoidut rasvattomat tai vähärasvaiset.

Olen ollut omille lapsilleni tiukka: meillä ei ole juuri koskaan ollut limsaa ja janoon on juotu vettä. Pieninä lapset joskus narisivat, mutta myöhemmin he ovat kiittäneet."

2. Etsi yhteinen ruokailuhetki

"Yhteinen ateria on yksi merkittävimmistä terveysteoista, joita vanhempi voi lastensa hyväksi tehdä.

Yhteisen ruokailuhetken voi löytää, vaikka arki olisi kiireistä.

Mieheni ja nuorin lapseni, 14-vuotias tytär, asuvat Ranskassa. Minä taas olen työni takia paljon Suomessa. Vanhimmat lapseni asuvat jo omillaan Lontoossa. Kun mieheni ja tyttäreni käyvät illalla ruokapöytään, soitamme tai otamme Skype-yhteyden. Virtuaalisessa ruokapöydässä voimme vaihtaa kuulumiset ja näemme, mitä kukin syö.

Vaikka ravintotutkijana ja vanhempana tiedän teoriassa, miten asiat pitäisi tehdä parhaalla mahdollisella tavalla, ei se aina ole mahdollista. Kukaan ei ole täydellinen vanhempi, ei ravintoasioissakaan. Se on tärkeää hyväksyä.

Kukaan ei ole täydellinen vanhempi, ei ravintoasioissakaan.

Ei ole myöskään yhtä ainoaa oikeaa tapaa syödä hyvin ja terveellisesti.

Suomalaislasten lihominen on yleistynyt. Sen kehityksen hillitseminen on yksi kansanterveyden keskeisimmistä haasteista.

Avain muutokseen on kohtuullisuuden ja mielen malttamisen opettelussa.

Minulle kaikkea hyvää heti ja paljon -asenteen sijaan voisi pyrkiä kohti jaettuja ruoka-annoksia ja odottamisen opettelua. Juhlan ja arjen erottamista. "

Kun lapsi asuu toisessa maassa, yhteiseen ruokahetkeen tarvitaan internet.
Kun lapsi asuu toisessa maassa, yhteiseen ruokahetkeen tarvitaan internet.
Maijaliisa Erkkola
Maijaliisa Erkkolaa huolettaa aterioiden välipalaistuminen. Välipaloissa on tutkitusti vähemmän kasviksia ja enemmän sokeria ja kovia rasvoja kuin pääaterioissa.

3. Älä parjaa yhteistä pataa

"Kouluruokailu on minulle sydämenasia. Olemme asuneet monessa maassa ja tiedän, millaista on tehdä joka aamu lapsille eväitä kouluun.

Kun olemme välillä asuneet Suomessa, olemme olleet taivaallisen onnellisia siitä, että koulussa saa ilmaista ruokaa. Lapset ovat ihmetelleet, miksi kouluruokaa haukutaan.

Tiedän, että koulu- ja päiväkotiruoalla on tarkat laatukriteerit ja että puheet ruoan liiallisesta sokeripitoisuudesta eivät pidä paikkaansa.

Suomeen on sosiaalistunut perinne, jossa vanhemmat kertovat lapsille kamalia tillilihamuistojaan. 

Osa vanhemmista on hyvin kärkkäitä arvostelemaan aterioita. Suomeen on sosiaalistunut perinne, jossa vanhemmat kertovat lapsille kamalia tillilihamuistojaan. Se vaikuttaa lasten asenteisiin.

Kritisoinnin sijasta haastan vanhemmat pohtimaan joukkoruokailun merkitystä laajemmin kuin vain oman lapsen kannalta.

On tunnettua, että terveyttä haittaavilla elintavoilla on taipumus kasaantua perheille, joilla on niukat tulot ja vähäinen koulutus. Nämä ryhmät eivät huutele mediassa päiväkoti- tai kouluruoan huonosta laadusta. Joukkoruokailu tasoittaa lasten taustoista johtuvia epäsuhtia ja mahdollistaa tasa-arvoisemmat eväät terveeseen elämään." 

Maijaliisa Erkkola, 48

Kuka? Ravitsemustieteen dosentti Helsingin yliopistossa.

Mitä? Erkkola on perehtynyt erityisesti siihen, miten lapsuudessa saatu ravinto vaikuttaa ihmisen terveyteen koko hänen elinkaarensa aikana. Hän on tutkinut muun muassa päiväkotiruoan laatua Dagis-tutkimuksessa.

Miksi? Lasten terveellinen syöminen on iso teema S-ryhmässä ja Yhteishyvässä vuonna 2018. 

Teksti
kuvat Raisa-Kyllikki Ranta
Arvioi artikkeli
Ladataan kommentointia...

Anna arvio

1/5 5/5