Poimi parhaat asiakasomistajan edut nyt myös verkosta

Ruoka ja reseptit

Uusimmat reseptit

Arkiruoka

Edullinen ruoka

Kasvisruoka

Leivonnaiset

Kauden kasvikset

Kalareseptit

Yrtit

Hävikkivinkit

Terveellinen ruoka ja ravitsemus

Ilmastoystävällinen ruoka

Ässäkokki

Kokkaa Kotimaista

Kevään juhlat

Vappu

Äitienpäivä

Juhlat

Valmistujaiset

Grillaus

Kisaeväät

Salaatit

Lue näköislehti

Neuleohjeet

Maakuntasukat

Villasukan kantapää x 3

Helpot lapaset x 3

Avantouimarin asusteet

Helppo kauluri

Solmupanta

Palmikkopipo

Neulojan taukojumppa

Elämä ja ihmiset

Samarbete

Osallistu

Tilaa uutiskirje

Parempi paikka elää

Ihmiset

Fiksua taloudenhoitoa

Laumasuoja-podcast

Toimitus

Palaute

Edut ja vinkit

Mainostajalle

Käyttöehdot

Tietosuoja

Arvonta- ja kilpailurekisteri

Asiakasomistaja- ja asiakasrekisteri

S-ryhmä.fi

S-kanava.fi

Yhteishyvä

Koe Mäntyharjun kesä

Miska Viljanen kuvattuna vaaleaa seinää vasten

YH0224 Puhutaan Rahasta kainalo verkko paakuva 2400x1350

Miska Viljanen, 24, osti asunnon, vaikka hinta hirvitti: "Lyhennämme mieluummin lainaa kuin maksamme vuokraa"

## Paljonko lyhentäisit asuntolainaa vuokrallasi?

Miska asui tyttöystävänsä kanssa vuokralla Tampereella 5,5 vuotta. Halvin vuokra-asunto kustansi 520 euroa kuussa, kallein 960 euroa. Vuokra oli keskimäärin 700 euroa kuukaudessa, ja Miska maksoi tästä puolet. Näin Miska maksoi vuokraa viidessä ja puolessa vuodessa noin 23 100 euroa.

Lue myös

Banaanipakkaamon nainen ja vihreitä banaaneja.

2400x1350

Vierailimme banaaniviljelmillä Costa Ricassa seuraamassa, miten suomalaisten suosikkihedelmää kasvatetaan

”Tästä kulkee paljon hämähäkkiapinoita. Maassa ne ovat hitaita ja etenkin poikaset joutuvat silloin tällöin koirien hampaisiin.”

__Breinier Prado__, 33, viittilöi eri suuntiin Costa Rican Nogalissa sijaitsevalla maatilallaan. 

Lihakarjaa kasvattavan Pradon jaloissa pyörii Prinsessa, pieni mustaharmaa koira, joka on pääsyyllinen tihutöihin.

Kaikkialla on vihreää ja vehreää, sillä nyt ollaan trooppisella sademetsävyöhykkeellä lähellä Karibianmerta. Alueella on laajoja banaaniviljelmiä, joiden yhteys luonnonmukaisiin metsiin on paikoin katkennut. Siksi apinoiden on laskeuduttava maahan siirtyessään paikasta toiseen.

Muutaman vuoden kuluttua apinat voivat ylittää Pradon laitumen esimerkiksi albitsia- ja saippuamarjapuita pitkin, sillä hän on vuokrannut osan maastaan Chiquitan ja S-ryhmän yhteisprojektiin. Tavoitteena on metsittää banaaniviljelmiä ympäröivää aluetta ja liittää se osaksi laajaa suojeltujen sademetsien verkostoa sekä parantaa alueen eläinten elinolosuhteita ja luonnon monimuotoisuutta. 

Istutetut puut houkuttelevat nisäkkäitä ja lintuja, jotka ruokaillessaan levittävät eri lajien siemeniä ja auttavat monimuotoisen, kerroksellisen sademetsän kehittymistä. Yksi istutettavista avainlajeista on tonkapuu, joka on erittäin uhanalaisen, ison ja vihreän panamanara-papukaijan pesimispaikka.

Myös Pradon naapuri __Cirilo Gutierez__ haluaa olla mukana projektissa. Hän esittelee laidunmaata pitkä viidakkoveitsi kädessään ja katkoo sillä tottunein ottein heinää ja oksia edestään. Lehmät seuraavat laiskalla katseella Gutierezin kulkua. Vanha isäntä on kasvattanut lihakarjaa yli 30 vuoden ajan.

Gutierezin poika on töissä läheisessä luonnonpuistossa, ja tämä on kertonut isälleen ympäristönsuojelun tärkeydestä. Cirilo on huomannut itsekin puiden vähenemisen alueella ja kaipaa etenkin hedelmäpuissa viihtyviä eloisia, pieniä papukaijoja.

Yksi taimi antaa elämän monelle eläimelle

Chiquitan ja S-ryhmän yhteisprojektin ensimmäiset taimet istutettiin maanomistajien tiloille marraskuussa 2023. Chiquita on kuitenkin aloittanut jo lähes kaksikymmentä vuotta sitten samalla alueella mittavamman plantaaseja kiertävän metsityksen. 

Sademetsien yhdistymisestä on saatu jo todisteita, kun Nogalissa nähtiin ensimmäistä kertaa pitkään aikaan Keski-Amerikan kotoperäinen nisäkäs, kasveja syövä kärsäkuonoinen tapiiri.

Gutierez heilauttaa viidakkoveistä hyvästiksi ja suuntaa kohtia kotia. Tropiikille tyypillinen sade on pian alkamassa ja antaa vettä uusien taimien kasvuun.  Ulko-ovella ujosti kurkkiva pikkupoika odottaa jo isoisää.  

Tapiirin paluu on merkki onnistumisesta

## S-ryhmän ja Chiquitan luontoyhteistyö

S-ryhmässä myydään vuosittain noin 45 miljoonaa kiloa banaania, jotka hankitaan pääosin Chiquitalta Costa Ricasta ja Panamasta.

S-ryhmän Chiquita-banaaneilla on ollut jo vuosia sekä Rainforest Alliance- että tuotanto-olosuhteiden sosiaaliseen vastuuseen keskittyvä sertifiointi.

Banaani on kasvikunnan tuotteista kiloperusteisesti laskettuna keskeisin, kun mitataan S-ryhmän luontojalanjälkeä. 

Viiden vuoden aikana kerätään oppia ja kokemusta luontoyhteistyöstä paikallisten toimijoiden kanssa.

Petri Kettunen kuvattuna Prisma Sellon kassalla, kädessä pienoislentokone.

Yh prismanpurseri verkko paakuva 2400x1350

Finnairin business-luokka vaihtui koronavuosina Prismaan – nyt purseri Petri Kettunen vuorottelee kiitotien ja kassahihnan välillä

Kevättalvella 2020 koronapandemia sulki äkillisesti ovet maailmalle, ja työkseen lentäviltä se leikkasi siivet. Kuinka pitkään oman ammatin harjoittaminen olisi mahdotonta, sitä ei tiennyt kukaan. Epätietoisuudessa eli tuhansien muiden tavoin Finnairin kokenut purseri __Petri Kettunen__. 

”Korona-aika avasi silmiä, että kaikkea voi elämässä tapahtua ja jotain muutakin voisi tehdä”, hän kertoo. 

Ensimmäinen koronakesä meni iloisesti lomaillessa, mutta syksyn pimetessä alkoi tehdä mieli töihin. 

Lähes kaikki finnairilaiset olivat Petrin tapaan korona-aikaan lomautettuna. Tuolloin moni heistä alkoi etsiä korvaavia töitä esimerkiksi kaupan alalta. 

> ”Kassatyössä on jotain, joka viehättää.”

Petrin tie vei ensin Alkoon, sen jälkeen aika pian hän pääsi HOK-Elantoon ja Prismaan.

”Oli mielelle tärkeää pysyä työelämässä kiinni. Ja kassatyössä on jotain, joka viehättää.” 

Petrillä ympyrä tavallaan sulkeutui.  

”Tein nuorukaisena mallin töitä ja pääsin myös Prisman ja S-marketin mainoksiin. Ja nyt olen taas näissä ympyröissä!”

Finnairilla lähes 30 vuotta työskennellyt Petri johtaa lennoilla matkustamon työskentelyä. Hän hoitaa muun muassa kuulutukset ja tiimiyttää senkertaisen joukkueensa. Se on tehtävä Petrin mukaan joka kerta, sillä tiimiläiset ovat harvoin, jos koskaan, työskennelleet aikaisemmin yhdessä.  

Vauhdikkaan miehen kalenterista ei löydy kahta samanlaista viikkoa. Kaupasta tarjotut työvuorot hän ottaa vastaan sen mukaan, miten Finnairin töiltä ennättää. 

Haastatteluviikolla Petri teki Prisma-vuoron keskiviikkona ja lensi torstaina Tokioon. Sen jälkeen oli viisi päivää vapaata Finnairilta, jolloin Petri teki taas pari työvuoroa Prisman kassalla. 

”Ei pääse tylsistymään”, hän naurahtaa.   

Hän näkee töissään paljon yhtäläisyyksiä:  

”Molemmat ovat asiakaspalvelua parhaimmillaan.” 

Erona on kuulemma vain se, että kaupassa kohtaamiset ovat lyhyitä, kun taas koneessa ne kestävät noin tunnista kymmeneenkin tuntiin. 

”Mutta on kohtaaminen lyhyt tai pitkä, se tuottaa aina iloa, kun näkee asiakkaan poistuvan tilanteesta tyytyväisenä.”

Tokiosta Prismaan 

Useimmiten Petrin löytää Espoon kauppakeskus Sellon Prismasta, mutta myös monet muut pääkaupunkiseudun Prismat ovat miehelle tuttuja. Marraskuinen Myyrmannin Prisman avajaishulina oli mukavaa vaihtelua. Siellä Petri opasti ja houkutteli asiakkaita Kerää ja skannaa -palvelun pariin.  

”Monipuoliset ja joustavat työvuorot, mahdollisuus sunnuntaityöhön ja hyvät työkaverit”, Petri listaa HOK-Elannon ja Prisman vetovoimatekijöitä.

Petrin omia taikavoimia ovat positiivisuus ja huumori.  

”Tykkään jutella asiakkaille, mutta kuitenkin aina tilanteen mukaan. On osattava katsoa, kenelle voi heittää huumoria tai kuka ei tykkää tänään höpötellä. Kaikki eivät siitä pidä.”  

Positiivinen tai puhelias mies pystyy antamaan lyhyissäkin asiakaspalvelutilanteissa kassalla paljon. Toisinaan hän vinkkaa asiakkaalle S-mobiilissa olevista eduista. Asiakkaan ostama aurinkovoide saattaa virittää keskustelun lentämisestä, ja silloin Petri on auttanut lentopelkoista matkalle lähtijää. 

> ”Tykkään jutella asiakkaille, mutta kuitenkin aina tilanteen mukaan.”

Toisinaan hän on ilahduttanut kiinalaista, thaimaalaista tai japanilaista lausahtamalla kiitoksen heidän omalla kielellään.  

Petrillekään ei aurinko aina paista.     

”Mutta kun puen Finnairin virkapuvun tai Prisman työasun ylleni, tapahtuu taikoja: siirryn oitis asiakaspalvelumoodiin. Rakastan asiakkaiden palvelemista ja hyvien asiakaskokemusten luomista. Saan siitä itselleni paljon.” 

Taikavoimia  

Kuvassa Makian luova johtaja Totti Nyberg suojaa kädellä kasvojaan auringonpaisteelta.

Yh0124 suomidesign verkko paakuva 2400x1350-1

Aluksi oli vain nimi ja pari printattua paitaa, nyt Makia menestyy katu-uskottavilla vaatteillaan

Synnytys tapahtui Helsingin ydinkeskustassa vuonna 2001. Punavuorelaisessa kellarissa sai alkunsa vaateyritys Makia.

Synnytyksen jälkeen tuli kuitenkin pitkäksi aikaa hiljaista.

”Ensimmäiset vuodet meillä oli vain nimi ja pari printattua T-paitaa. Leikimme vaatebrändiä vuoteen 2006, jolloin tekeminen alkoi olla totista”, Makian luova johtaja __Totti Nyberg__ kertoo.

> Makian parka on päätynyt Designmuseon kokoelmiin.

Makian ensimmäinen mallisto tuli myyntiin vasta vuonna 2007. Joukossa oli hitti: musta raglanhihainen parkatakki. Sen suunnitteli __Jesse Hyväri__, joka vastaa edelleen Makian mallistojen suunnittelusta. 

Tuossa parkatakissa kulminoituivat Nybergin mukaan Makian arvot: pohjoismaisuus, käytännöllisyys, korkea laatu sekä konstailematon tyyli, joka kestää aikaa ja alati vaihtuvia trendejä.

”Sitä parkaa on myyty vuosien aikana kymmeniä tuhansia kappaleita.”

Parka on päätynyt jopa Designmuseon kokoelmiin.

Muutama vuosi sitten Makiasta tuli osa Manna-konsernia, ja yritys muutti vanhaan tehdasrakennukseen Helsingin Vallilaan.

Kolmikerroksisessa tyylikkäästi sisustetussa rakennuksessa on suuret ikkunat ja katto hyvin korkealla. Täällä punatiilisen rakennuksen ylimmässä kerroksessa suunnitellaan Makian mallistoja ja käydään kauppaa. 

Keskimmäisessä kerroksessa on muun muassa Mannan valokuvausstudio, jossa kuvataan juuri nyt Makian mallistoja verkkokauppaa varten. Alin kerros toimii Mannaan kuuluvan Vallila Interiorin showroomina. 

Makian menestysparkan suunnittelija Jesse Hyväri istuu työpöytänsä ääressä katse tulevassa: hän työstää talven 2024–25 mallistoa. Tuleva kokoelma on olemassa vasta pieninä tietokoneella työstettyinä luonnoksina, mutta Hyvärin suunnitelmista näkee heti, että Makian menestyksen peruskivet ovat jatkossakin takit, T-paidat ja colleget. Niiden myynnissä auttavat vahva brändi ja mieleenpainuva markkinointi – ja molemmissa Makia on onnistunut erottumaan kilpailijoista.

Aluksi Makiaa myytiin lumilautailijoiden piireissä, onhan merkin perustaja __Joni Malmi__ entinen lumilautailun junioreiden maailmanmestari. Asiakasjoukko alkoi kasvaa ja laajentua, kun 2010-luvun ensi vuosina Makian markkinointiin tulivat avuksi julkisuuden kasvot ja brändin ystävät, kuten __Vesa-Matti Loiri__, JVG ja __Kimi Räikkönen__. 

Sittemmin Makia on kasvattanut tunnettuuttaan esimerkiksi tekemällä katumuotiin kuuluvia yhteistyömallistoja eli kollaboraatioita. Yhteistyökumppaneiden lista on pitkä: Muumit, Rapalan uistimet, We got Beef -ravintola, pornokauppa King´s Sex, Finnair ja Tom of Finland.
Yhteistyö Tom of Finlandin kanssa tehtiin samaan aikaan, kun Kiasmassa oli suuri Tom of Finland -näyttely. Vaatemallistolle tarvittiin vahva mainoskasvo, ja Makia keksi pyytää malliksi __Jorma Uotisen__. Mustavalkoiset mainoskuvat ovat huikeat. Niissä Uotinen tanssii Punavuoden kaduilla – katu-uskottavasti tietenkin.

Voisi sanoa, että jälleen kerran Makian mainonta oli kerrassaan makiaa.


Rohkea markkinointi erottaa muista

Vaikka ideoista ei ole ollut pulaa, niin rahasta on ollut. Taloudellisesti Makia ei ollut aluksi menestys. Merkin taru olisi ollut hyvin erilainen ilman sijoittajia, jotka mahdollistivat sen, että velkainen vaatebrändi pääsi jatkamaan ja kasvamaan.  

Makia on luvannut asiakkailleen, ettei heidän tarvitse miettiä pukeutumistaan koko ajan, vaan merkin vaatteet sopivat tilanteeseen kuin tilanteeseen ja kestävät käytössä. Mutta kasvun vuosina Makian tuotanto siirrettiin Kiinaan ja laatu alkoi kärsiä.

”Toimitimme huonolaatuista tavaraa myöhässä. Meille jäi isot varastot. Raha oli koko ajan loppu”, Nyberg kertoo.

Tappiot kasvoivat valtaviksi. Konkurssia katsottiin silmiin vuonna 2015.
Seuraavana vuonna mallistoa pienennettiin ja tuotanto tuotiin lähemmäs kotimaata: Baltiaan ja Turkkiin. Vaatteet saatiin taas asiakkaille oikeaan aikaan, ja ne alkoivat tuottaa aiempaa enemmän. Samalla Makian myynti kasvoi ja tuottavuus parani.

Pian tappiollinen Makia oli voitollinen. Vuonna 2018 voittoa tehtiin jo miljoona euroa. 2021 oli ennätysvuosi, kun Makian liikevaihto oli 12 miljoonaa.

Makian ihka ensimmäinen mallisto oli pikkuruinen, vain 10 tuotetta. Nyt kokoelmaan kuuluu vuositasolla tuhat tuotetta, kun mukaan lasketaan eri koot ja värit.

”Keskitymme hyviin materiaaleihin ja käytännöllisyyteen. Meillä on toive, ettei ihmisten tarvitse ostaa uutta takkia joka vuosi”, Nyberg sanoo.

> ”Vaatteiden korkea laatu on isoin vastuullisuustekomme.”

Makia suorastaan suosittelee miettimään uusien vaatteiden ostamista vähän pidempään. ”Sleep on it”, kampanja kehottaa. Eli mieti yön yli ennen kuin hankit uuden vaatteen.

”Kehotamme asiakkaita myös korjaamaan vaatteitaan, jotta ne kestävät käytössä. Lähetämme nappeja, jos asiakkaat tarvitsevat niitä korjatakseen vaatteensa. Vaatteiden korkea laatu on isoin vastuullisuustekomme.”

Veloista voittokulkuun

Makiaa myydään ympäri Eurooppaa, mutta sen kaikkein tärkeimmät myyjät ovat suomalaiset Sokos-tavaratalot.

”Olemme kasvaneet Sokoksen kanssa vuosikymmenen ajan”, Nyberg sanoo.

Vuosien mittaan Makia on tehnyt Sokoksen asiakkaille myös omia printtejä ja värejä. Totti Nybergin mukaan Sokoksella on ollut kova usko Makiaan.

”Makia myi hyvin Sokoksilla silloinkin, kun meillä oli vaikeat ajat.”

Nykyisin Makialla on lippulaivamyymälä Helsingin keskustassa Lasipalatsissa, ja myynti vetää myös verkossa. Se ei kuitenkaan ole vähentänyt Sokoksen merkitystä.

”Ei mene päivääkään, ettemme puhuisi Makialla Sokoksesta.” 


Sokokset tärkeimpiä jälleenmyyjiä

### MAKIA OY

• Makia perustettiin 2001. Nykyisin se on osa Manna-konsernia.

• Makian ensimmäisessä mallistossa oli vain 10 tuotetta. Nykyiseen mallistoon kuuluu 1 000 eri vaatetta.

• Makia valmistaa tuotteensa pääosin Turkissa ja Baltiassa. Suomessa tehdään pääasiassa pipoja.

• Makian toiminta muuttui voitolliseksi 2018.

Kouluruokalan kokki Teppo Vahtera kouluruokalan keittiössä.

YH0124 ruokateesini verkko paakuva 2400x1350

Kouluruoka on mainettaan parempaa, sanoo Turussa koululaisille kokkaava Teppo Vahtera

Tänään Sirkkalan koulun keittiössä, eilen Puolalan koululla ja huomenna jossain muualla. Tältä kuulostaa Turun kouluissa ja päiväkodeissa kiertävänä kokkina työskentelevän __Teppo Vahteran__, 54, arki.

Vuoden ammattikeittiön kokki -tittelin vuonna 2023 saanut Vahtera kertoo pitävänsä vaihtelusta. Työkavereita on paljon, ja erilaiset keittiöt käyvät tutuiksi.

Vahtera on ahertanut ruoan parissa koko työuransa. Valmistuttuaan Turun suomenkielisen merenkulkuoppilaitoksen talouspuolelta vuonna 1988 hän pääsi töihin Mäntyrinteen vanhainkodin keittiöön. Siellä vierähti reilut 30 vuotta ennen kiertävän kokin pestiä.

Vahteran kaltainen suurtalouskokki on viikon aikana vastuussa tuhansien ihmisten ruokailusta.

”Minun ja muun keittiöväen vastuulla on se, miltä ruoka näyttää ja maistuu. Toiset ammattilaiset puolestaan ovat tarkkaan laskeneet ja suunnitelleet viikkojen ruokalistan, joka on monipuolinen ja ravitsemuksellisesti täysi kymppi.”

”Kouluruoka on muuttunut minun kouluajoistani. Perinteisten ruokalajien rinnalle on tullut makuja maailmalta. On esimerkiksi lasagnea ja kebab-kastiketta. Samoin ruoan laatu on aivan toista luokkaa kuin 1980-luvulla. Linjastot notkuvat värikkäämpinä ja kasvisrikkaampina kuin ennen.

Minusta kouluruoan huono maine pohjaakin paljolti menneisyyteen. Moitteille ei ole enää nykypäivänä katetta. Vanha maine elää kuitenkin sitkeästi. Kouluruoasta kerrotaan edelleen samoja vitsejä kuin vuosikymmeniä sitten. Ehkä jotkut nykylasten ja -nuorten vanhemmista pitävät kertomuksillaan yllä vanhentuneita mielikuvia.

Olemme saaneet oppilailta ja opiskelijoilta hyvää palautetta ruoasta. Taannoin joukko ruokailua odottavia seiskaluokkalaisia totesi kouluruoan olevan ihan sairaan hyvää.

Tosin kyllä moitteetkin tulevat perille. Pienet päiväkoti-ikäiset kertovat mielipiteensä suoraan, isommat jättävät ruokaa lautaselle. Minusta kaikki rakentava palaute on arvokasta, sillä siitä voi ottaa oppia.

Ruokalistojen laatijat ottavat nykyisin ilahduttavasti huomioon lasten ja nuorten toiveita. Meillä on esimerkiksi toiveruokaviikkoja. Silloin listalla on usein pinaattilättyjä, kalapuikkoja, kananugetteja, broilerikeittoa ja uunimakkaraa. Minusta toiveita voisi toteuttaa vielä nykyistä useamminkin.”

1. Kouluruoka on selvästi mainettaan parempaa.

”Harva tietää, kuinka tarkan mietinnän ja suunnittelun tulos koulu- tai päiväkotiruoka on. Ruokalistat ovat hyvin monipuolisia ja ravintoarvot on tarkkaan laskettu.

Kouluruoasta saa kolmanneksen päivän ravinnontarpeesta. Vitamiinit, proteiinit, rasvat ja hiilihydraatit ovat kaikki kohdillaan, kunhan vain lappaa lautaselleen kaikkea sopivassa suhteessa.

Olen tyytyväisenä pannut merkille, että nykyisin salaatti ja kasvikset maistuvat lapsille ja nuorille entistä paremmin.

Keittiön väki huolehtii kouluruoan laadusta myös valmistusvaiheessa. Me valvomme ja mittaamme ruoan lämpötilaa. Kuumien ruokien lämpötila ei saa laskea liiaksi eikä kylmien kohota.

Talletamme jokaisesta ateriasta näytteet pakastimeen siltä varalta, että ruoassa olisikin jotain vikaa. Tarvittaessa näytteet voi lähettää laboratorioon. Meidän keittiöistämme ei ole tietääkseni tarvinnut lähetellä näytteitä kertaakaan.

Monilla paikkakunnilla kouluruoka tulee keskuskeittiöstä, mutta Turun kouluissa on useita valmistuskeittiöitä, joista kukin valmistaa ruokaa noin 1 400–1 500 hengelle. Valmistuskeittiössä on yleensä viisi työntekijää. Kokki vastaa lämpimästä ruoasta. Dieettikokki valmistaa annokset, jotka noudattavat jotain erityisruokavaliota.”

2. Ruokalista on äärimmäisen tarkkaan mietitty, laskettu ja toteutettu.

”Kouluruokaa suunnitellessa ei mietitä yksin ravitsemusta. Nykyisin suunnittelijat pohtivat ruokalistaa myös ympäristön ja ilmastonmuutoksen kannalta. Meillä tämä näkyy esimerkiksi lähiruoan suosimisena. Riisin sijaan tarjolla on monesti riisi-ohrasekoitusta. Pohjanmeren turskan sijaan kalapuikot onkin tehty kotimaisesta järvikalasta tai Itämeren kalasta. Lähiruokaa ei ole lennätetty tai laivattu matkojen päästä.

> ”Ruokalistaa pohditaan myös ympäristön ja ilmastonmuutoksen kannalta.”

Koetamme säästää vettä ja sähköä keittiössä. Lisäksi koetamme mitoittaa ruoan määrän mahdollisimman tarkkaan kulutusta vastaavaksi. Yritämme vähentää lautashävikkiä erilaisin kampanjoin: ”Ota vain sen verran kuin syöt”.

Raportoimme oppilaille, miten paljon biojätettä lautasilta päivittäin kertyy. Hävikin torjunta säästää rahaa ja pienentää ruokailun hiilijalanjälkeä. Aivan kokonaan lautashävikki tuskin katoaa koskaan, mutta vähentynyt se kuitenkin on.

Maailma ei pelastu yksin kouluruokailun konstein, mutta kyllä asian tähdentäminen saa varmasti ruokailijat pohtimaan omien valintojensa seurauksia.”  

3. Kouluruoalla voi torjua ilmastonmuutosta.

__NÄIN SYÖN__

__Salainen ruokapaheeni__ on makkispekkikset eli makkaraperunat grilliltä. Makkara maistuu aina. Jo sen tuoksu houkuttelee.

__Noloin ruokaostokseni__ on joku pikainen valmisruoka. Yleensä teen ruoan alusta loppuun itse.

__Odotan mielenkiinnolla__ soleiinin tuloa keittiöihin. Soleiini-proteiinia tehdään mikrobien avulla vedystä ja ilmasta napatusta hiilidioksidista. On kiinnostavaa nähdä, mihin kaikkeen se oikein taipuu.

__80-vuotiaana haluaisin syödä__ sienitäytteisiä lihapullia kermakastikkeella ja perunamuusilla ainakin kerran viikossa.

Koe Mäntyharjun kesä

Lisää aiheesta

Uusimmat