Vadelmafarmari Jussipekka Markkanen: "Stressaaminen on turhaa"

26.7.2017
6 arviota
Vadelmafarmari Jussipekka Markkanen:

Jussipekka Markkanen kertoo, että yrityksen nimen innoittajana toimi Tintti, jota hän luki paljon lapsena. Tintissä oli Sanzot'n liha ja leikkele, siitä Tyrvännön Marja ja Vihannes.

Vadelmanviljelijän satoon vaikuttaa eniten Hollannissa vuotta aiemmin tehty työ.

"Varhaisimmat lapsuusmuistoni ovat mansikkapellolta. Meillä oli Joroisissa myös itse tehtyjä kasvihuoneita kesäkukille. Niitä ja mansikoita kasvatettiin myyntiin.

Innostuin niin, että lähdin opiskelemaan alaa, ensin puutarhakouluun Muuruvedelle ja myöhemmin silloiseen Lepaan puutarhaopistoon. Valmistuin hortonomiksi vuonna 1990, jonka jälkeen olin lähes kymmenen vuotta palkkatöissä.

Vuonna 1995 ostimme silloisen vaimoni vanhempien tilan Lepaalta. Kävimme töissä ja kokeilimme viljellä vaikka mitä: mesimarjaa, valkosipulia, nippusipulia, kesäkurpitsaa, sokerimaissia, vesimelonia ja kurpitsaa.

Mansikkaa viljelimme alusta asti. Vadelma tuli valikoimaan viitisen vuotta sitten.

Eron jälkeen olen ollut päätoiminen puutarhayrittäjä. Jos on olemassa yrittäjägeeni, niin minulla se on.

Rakensin ensimmäiset vadelmatunnelit neljä vuotta sitten. Emme olleet varautuneet kunnolla, kun juuristotaudit iskivät. Näky oli surullinen, kun kävelin tunnelissa ja pystyssä oli vain mustia tikkuja. Se kyllä koetteli.

Tänään pamahti kasteluputki poikki. Jotain hajoaa aina, sillä kuluvia osia on paljon. Työni on jatkuvaa ongelmanratkaisua.

Kun ongelma tulee eteen, on vain toimittava ja hyväksyttävä se, että elävien kasvien kanssa kaikki ei mene kuin tehtaassa. Tämä ei ole liukuhihnahommaa.

Stressaamisen lopetin, kun ryhdyin yrittäjäksi. Se on niin turhaa. Teen vain hommani niin hyvin kuin pystyn ja jos ei se riitä, pyydän apua ajoissa.

Kun saan pään tyynyyn, menee yleensä viisi sekuntia, niin nukun.

"Kun saan pään tyynyyn, menee yleensä viisi sekuntia, niin nukun."

Tunneleita on kaksi hehtaaria, mutta syksyllä rakennetaan lisää. Santa Spodinuka on kesäpoimija.

Tunneleita on kaksi hehtaaria, mutta syksyllä rakennetaan lisää. Santa Spodinuka on kesäpoimija.

Vadelmaa tuotetaan kaudessa noin 50 000 kiloa, ja päivässä poimitaan noin 1 500 kiloa.

Vadelmaa tuotetaan kaudessa noin 50 000 kiloa, ja päivässä poimitaan noin 1 500 kiloa.

Kirvat, punkit ja homeet ovat viljelijän vitsaus. Me torjumme niitä biologisin konstein.

Kirvavainokainen syö kirvoja ja petopunkit vihannespunkkeja. Juuriston sienitauteja torjutaan kasteluveteen sekoitettujen toisten sienien avulla. Pölyttämään lentävät mehiläiset kantavat karvoissaan harmaahometta torjuvaa ainetta, joka tarttuu niihin pesäaukon reunaan asetetusta laitteesta.

Riskitekijä on vadelman juuristo. Sen on oltava kunnossa. 70 prosenttia sadosta on siis tehty edellisvuonna Hollannissa, me Suomessa voimme vaikuttaa vain 30 prosenttiin.

Kaiken a ja o on oikea-aikainen ja oikein rytmitetty lannoitus ja kastelu. Sääennusteen mukaan eletään.

Juhlaa on, kun hommat rullaavat ja näen, että kasvit voivat hyvin. Yksin en näitä hommia tee. Minulla on hyviä työntekijöitä: tärkeimpinä Lepaalla opiskellut Matti Salojärvi ja kesällä poimijat.

Poiminta aloitetaan klo 4-6. Marjat säilyvät parhaiten, kun ne kerätään viileinä.

Poiminta aloitetaan klo 4-6. Marjat säilyvät parhaiten, kun ne kerätään viileinä.

Kesäpoimija Roberts Jurcenko kerää herkät marjat suoraan rasioihin.

Kesäpoimija Roberts Jurcenko kerää herkät marjat suoraan rasioihin.

Aina täytyy pyrkiä parempaan. Vastikään liityimme mukaan uuteen IP-kasvissertifiointijärjestelmään. Kirjaamista tuli jonkin verran lisää, mutta pääasia on, että hommat ovat kunnossa.

Myyn suurimman osan vadelmistamme S-ryhmän kauppoihin. Se on toiminnan perusta, kivijalka. Osuuskauppa Hämeenmaa oli asiakkaamme jo viime vuosituhannella. Koko S-ryhmään aloimme myydä vuonna 2011.

Kesät teen töitä, joten talvella on aikaa lomailla. Viime vuonna matkustin pojan kanssa bussilla Pietariin, sieltä lentokoneella Vladivostokiin ja junalla takaisin. Välillä pysähdyimme katsomaan KHL:n jääkiekko-otteluita.

Jossain vaiheessa vuotta täytyy olla pidempi ajanjakso, jolloin pääsen viisi tai kuusi kertaa viikossa hiihtämään. Hiihtolenkillä ratkeaa moni asia. Kesällä liikuntaharrastusta ei ehdi kuvitellakaan.

Kuuntelen paljon musiikkia. Talvella käyn konserteissa, kesällä harvoin. Viimeksi kävin talvella Yari ja Se Tuntematon Numero -yhtyeen konserteissa Riihimäellä, Helsingissä ja Tampereella.

Pyrin kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Syön kasvispainotteisesti ja siten, että pysyn kunnossa. Jos haluaa tietää, mitä elimistössä tapahtuu, hyvä opus on Biohakkerin käsikirja. Se oli minulla mukana Vladivostokissakin.

"Lykkään marjaa salaattiin ja pinaattiletuille."

Syön tietenkin paljon vadelmia. Parhailta ne maistuvat heti tuoreeltaan.

Lykkään vadelmia vaikka mihin: vihreään salaattiin, smoothieen, pinaattiletuille. Viikonloppuna tein hyvin makeita vadelmavaahtokarkkeja, vaikka yleensä välttelen sokeria. Joskus saa siitäkin nauttia."

Teksti
Kuvat Anssi Vuohelainen
Avainsanat: vadelma
Arvioi artikkeli
Ladataan kommentointia...

Anna arvio

1/5 5/5