Turvallisesti pellolta pöytään

21.7.2014
0 arviota
Turvallisesti pellolta pöytään

Elintarviketurvallisuuteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota EU:n alueella. Suomessa valvontaa ja valistusta tehdään aina maanviljelijöistä kauppaan. Jos virheitä ilmenee, niihin reagoidaan salamannopeasti.

Elintarvikelainsäädännön lähtökohtana on, että kaikki myynnissä olevat elintarvikkeet ovat turvallisia. Kuluttajalle se voi tuntua itsestään selvältä, mutta todellisuudessa turvallisuuden varmistaminen vaatii töitä läpi koko elintarvikeketjun. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran pääjohtaja Matti Ahon mukaan kyse on ennen kaikkea alan työntekijöiden osaamisesta.

"Arkijärjellä pärjää todella pitkälle. Kun tuottajalla, jalostajalla ja kauppiaalla on selvä ymmärrys omasta tekemisestään, on elintarviketurvallisuus yleensä kunnossa", Aho sanoo.

"Elintarvikkeissa ei saa olla biologisia, fysikaalisia tai kemiallisia riskejä. Ne voidaan todeta jälkikäteen tehtävillä tarkastuksilla, mutta silloin on usein jo liian myöhäistä korjata vahinko."

Ennaltaehkäisevä työ on kaiken A ja O, ja Ahon mukaan juuri Eviran rooli neuvovana ja ohjaavana organisaationa on tässä avainasemassa. Lisäksi tarvitaan valmiiden tuotteiden ja tuotantotilojen valvontaa. Siinä Eviran apuna ovat paikalliset elintarvikeviranomaiset sekä tuontiruoan osalta Tullilaboratorio.

Valvontaa tehdään elintarvikeketjun kaikissa vaiheissa. Tarvittaessa elintarvikeviranomaisella on valtuudet pakottaa elintarvikealalla toimiva yritys tai muu toimija muuttamaan tapojaan tai lopettamaan toimintansa, jos virheitä ei muuten saada korjattua.

EU:ssa on yhtenäiset vaatimukset elintarviketurvallisuuden suhteen. Suomalaisten pitää pystyä luottamaan muissa EU-maissa tuotettujen elintarvikkeiden turvallisuuteen, ja samaa pätee toisinpäin.

Omavalvonta tärkeää

Vastuu elintarvikkeiden turvallisuudesta on aina alan toimijalla eli tuottajilla, tuotteiden jalostajilla, jakelijoilla ja kaupalla. Laki sanelee vähimmäisvaatimukset, mutta monet toimijat ovat laatineet omia ohjeistuksiaan, jotka ovat usein virallisia ohjeita tarkempia.

"Kyse on hyvin konkreettisista asioista. Pestään kädet, ei tuoda ulkoa likaa tuotantotiloihin, pidetään kuumat elintarvikkeet kuumina ja kylmät kylminä, ei sekoiteta kypsiä ja kypsentämättömiä raaka-aineita keskenään, puhdistetaan tuotantotilat hyvin ja niin edelleen. Nämä ovat hyvin yksinkertaisia asioita, mutta jokaisen alalla toimivan täytyy käydä ohjeet tarkasti läpi ja noudattaa niitä jokapäiväisessä työssään", Eviran Aho muistuttaa.

Alan omavalvonnan rooli on suuri. S-ryhmässä vastuu näkyy siten, että jokaisella ruokakaupalla on oma myymäläkohtainen omavalvontasuunnitelmansa, jonka mukaan toimitaan. Lisäksi vastuu vaikuttaa esimerkiksi tavarantoimittajien valintaan ja sopimuksiin. Päivittäistavarakaupan tuote-laadun ohjauksen ryhmäpäällikkö Marjatta Väisänen kuvaa kauppaa portinvartijaksi, jonka tehtävänä on varmistaa myymälöihin tulevien elintarvikkeiden turvallisuus.

Kotimaista ruokaa on perinteisesti pidetty turvallisempana kuin muualta tuotuja elintarvikkeita. Matti Ahon mukaan uskomuksessa on perää. Jo maantiede osaltaan suojaa Euroopan laidalla olevaa syrjäistä Suomea, ja lisäksi kotimaiset elintarvikeketjut ovat lyhyitä ja nopeita. Mitä pidempi ja monimutkaisempi tuotantoketju, sitä enemmän siinä on kohtia, joissa virheitä voi syntyä.

"Lyhyet ketjut mahdollistavat sen, että ongelmatilanteissa löydämme nopeasti virheen ja voimme yhdessä pohtia, miten se korjataan. Se on pienen maan etu", Aho sanoo.

Hygieniapassin on suorittanut 16 prosenttia suomalaisista. Vuosittain myönnetään 60 000 hygieniapassia.

Näin taataan, että ruoka on puhdasta ja turvallista

Kuluttajat vaativat vastuullisuutta

Elintarvikealan toimijan pitää pystyä osoittamaan, mistä raaka-aineet on hankittu ja minne lopputuotteet on viety. Tämän vuoksi ruoan alkuperä on hyvin jäljitettävissä alkutuotantoon saakka. Nykyään yhä useampi suomalainen kiinnittää huomiota ruoan tuotanto-olosuhteisiin ja vaatii ruokatuottajilta vastuullisuutta. Kuluttajien vaatimukset lisäävät tuottajien ja kaupan antaman tiedon määrää ja sitä kautta osaltaan parantavat ruoan turvallisuutta.

"Meillä on jo ajat sitten siirrytty tarkastelemaan alkutuotannon lisäksi ympäröivää luontoa ja sen vaikutusta elintarviketurvallisuuteen. Alkutuotannolla ja puhtailla raaka-aineilla on keskeinen rooli turvallisuudessa", Aho sanoo.

Uusin kehityssuunta on se, että ruokatuotantoa ei tarkastella suorana janana vaan kiertokulkuna, jossa ruokajäte, ketjusta luontoon palautuvat osat ja ympäristö otetaan kokonaisuutena huomioon.

Virheisiin tartutaan herkemmin

Vaikka elintarviketeollisuudesta pidetään tarkasti huolta, tapahtuu virheitä ajoittain. Elintarvikkeiden takaisinvetojen määrä on kasvanut, mikä Ahon mukaan kertoo ennen kaikkea siitä, että virheisiin tartutaan aikaisempaa hanakammin. Yleensä tuottajat ja kaupat tekevät takaisinvedot oma-aloitteisesti, tarvittaessa Evira puuttuu peliin.

Tyypillisesti takaisinvedon syynä on se, että tuote ei vastaa pakkausmerkintöjä. Se voi olla tahatonta tai tahallista. Esimerkkinä tästä oli keväällä 2013 roihahtanut hevosenlihakohu. Useita tuotteita jouduttiin vetämään pois myynnistä, kun ilmeni, että niistä oli löytynyt yllättäen hevosenlihaa, vaikka pakkausmerkinnässä tuotteen kerrottiin sisältävän vain naudanlihaa. Pakkaus-merkintöjen virheet voivat olla vaarallisia, jos elintarvikkeessa on allergisia reaktioita aiheuttavia ainesosia, kuten pähkinöitä.

"Tyypillisesti virheitä aiheuttaa se, että tuotannon kasvu ja riskien hallinta eivät kehity samassa mittakaavassa. Ajatellaan, että isossa ruokatehtaassa voidaan toimia samalla tavalla kuin kotikeittiössä", Aho sanoo.

Ahon mukaan hankaluuksia aiheutuu myös siitä, että kuluttajat haluavat kauppoihin nykyään yhä enemmän tuotteita, joiden riskitaso on lähtökohtaisesti korkea. Sellaisia ovat esimerkiksi raakamaito ja raa'at vihannekset, joista jälkimmäiset voivat päätyä ostoskoriin pitkän ja monimutkaisen ketjun kautta.

Elintarviketurvallisuus parantunut

  • Elintarviketurvallisuus on parantunut Suomessa huomattavasti 25 vuodessa.
  • Esimerkiksi vielä 30 vuotta sitten ongelmia aiheutti erityisesti salmonella.
  • Uusiksi riskeiksi ovat nousseet ravitsemusongelmat ja erilaiset huijaukset, biologisista riskeistä norovirukset, kampylobakteerit, listeria ja EHEC-bakteeri sekä antimikrobiresistenssin leviäminen.
  • EU:n ulkopuolelta Suomeen tulevien kasviperäisten elintarvikkeiden valvonta on Tullin vastuulla, eläimistä saatavia tuotteita valvoo Evira.
Elintarviketurvallisuus

Oiva kielii elintarviketurvallisuudesta

Eviran koordinoima Oiva-raportti kertoo yksinkertaisilla symboleilla, onko kaupan, kioskin, ravintolan, kahvilan tai muun ruokapaikan elintarviketurvallisuus kunnossa. Jos Oiva-naama hymyilee, asiat ovat hyvin. Jos naama on vakava tai yrmeä, toiminnassa on korjattavaa.

Oiva-arvosanat perustuvat kuntien viranomaisten tekemiin normaaleihin tarkastuksiin. Valvontakäynnit tehdään pistokoemaisesti ennalta varoittamatta. Tarkastukset tehdään samalla tavalla koko maassa.

Oiva-raporttien julkaiseminen alkoi keväällä 2013, joten kaikkia tarkastusten piiriin kuuluvia kauppoja ja ruokapaikkoja ole vielä ehditty tarkastaa. Ensi vuonna Oiva laajenee koskemaan kaikkia elintarvikealan yrityksiä.

Oiva-raportin esille laittaminen yrityksen sisäänkäynnin lähelle on pakollista. Raportit ovat nähtävillä myös täällä.

Suomessa vedettiin 134 eri elintarviketta pois markkinoilta vuonna 2013.

Tapaus hulluruoho opetti

Huhtikuussa 2013 SOK:n kuluttajaneuvontaan tuli palautteita, jossa asiakkaat epäilivät sairastuneensa Rainbow Ruokaisat pannukasvikset -pakasteesta. Pian selvisi, että syynä oli kasvisten sekaan päässyt hulluruoho, joka voi pieninäkin määrinä aiheuttaa vakavia oireita. Kyseessä oli terveydellistä vaaraa aiheuttava tuotevirhe.

"Reagoimme välittömästi ja vedimme tuotteen heti pois myynnistä. Nopea reagointi on olennaisen tärkeää", SOK:n päivittäistavarakaupan tuotelaadun ohjauksen ryhmäpäällikkö Marjatta Väisänen kertoo.

Myymälöihin tehtiin lisäksi takaisinvedon varmistamiseksi kassasulku, eli kassalaite ilmoitti, että tuotetta ei saa myydä. Evira antoi SOK:lle määräyksen avata ostotiedot, jolloin asiakasomistajarekisterin ja kassatietojärjestelmän tietoja yhdistämällä saatiin selville ne asiakkaat, jotka olivat ostaneet kyseisiä pakastekasviksia. Sen jälkeen SOK:sta oltiin suoraan yhteydessä näihin asiakkaisiin.

Ongelman taustalta löytyi monimutkainen tapahtumaketju. Pannukasvisten yhtenä osana oli romanopapu, jonka rikkakasvi hulluruoho on. Normaalisti romanopavut tulivat belgialaisvalmistaja Dujardin Foodsille Pohjois-Ranskasta ja Belgiasta, mutta katovuoden takia raaka-ainetta oli poikkeuksellisesti hankittu Espanjasta, jossa hulluruoholle on otollisemmat olosuhteet. Pieni määrä hulluruohoa oli päässyt läpi sadonkorjuusta, sadon puhdistamisesta ja pakastamisesta, ja loppujen lopuksi päätynyt valmiiden pannukasvisten joukossa Suomeen.

"Tapauksen johdosta toimintatapoja muutettiin pysyvästi. Dujardin Foods on ohjeistanut viljelijöitään tarkkailemaan peltojaan tarkemmin, tunnistamaan hulluruohon sen kaikissa kasvuvaiheissa ja raportoimaan joka ikisestä havainnosta. Tavarantoimittajan työntekijät ovat saaneet lisäkoulutusta, ja epäpuhtauksia tunnistavia tehtaan skannereita on hienosäädetty", Väisänen kertoo.

"Olemme myös sopineet, että meille tuotaviin tuotteisiin käytetään ainoastaan Belgiasta ja Pohjois-Ranskasta tulevaa romanopapua."

Hulluruoholöydöksen vuoksi myös Rainbow Meksikolaiset pannukasvikset vedettiin varmuuden vuoksi pois markkinoilta. Ruokaisat pannukasvikset ja Meksikolaiset pannukasvikset palasivat valikoimiin tämän vuoden maaliskuussa.

Teksti:
Kuvitus: Taru Staudinger
Arvioi artikkeli
Ladataan kommentointia...

Anna arvio

1/5 5/5