Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Totta vai tarua? 8 väittämää suolasta

Teksti:
Nina Sarell
Kuvat:
SOK
Julkaistu: 12.7.2016
|
Muokattu: 31.8.2020
Kotikeittiöissä ja kokkiohjelmissa suola on maustamisen uusi musta. Terveyssyistä sirotinta ei kuitenkaan kannata heilutella liikaa.

Suolalla maustaminen on yksi ruoanlaiton suurimmista trendeistä. Kesän herkuissa jyräsivät suolakiteet ja suolakinuski. Kotikeittiöissä seurataan silmä kovana huippu-kokkien esimerkkiä ja ripotellaan salaatin sekä voileipien päälle sormisuolaa. Ruususuolakippo on kattauksen vakiovaruste.

Innostunut kotikokki ei välttämättä huomaa, että tuleekin syöneeksi liikaa suolaa. Terveyden kannalta liika suolansaanti on aina pahasta.

Kysyimme asiantuntijoilta, miksi pidämme niin paljon suolaisesta ja mitä liika suola tekee kehollemme. Näin vastasivat sisätautien erikoislääkäri, professori Timo Strandberg Helsingin yliopistosta, ravitsemusasiantuntija, ETM Laura Toivola Sydänliitosta ja TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Kaisa Pulkkinen.

1. Suola on elimistölleni välttämätöntä.

Totta. Henkiinjäämisen kannalta tietty määrä suolaa elimistössä on välttämätön. Suolaa on syöty aina, sillä sitä on luonnostaan esimerkiksi lihassa ja maitotuotteissa. Ihminen tarvitsee noin gramman suolaa päivässä. Kotikeittiössä mitattuna määrä vastaa viidesosaa teelusikasta.

2. Syön suolaa, sillä se on hyvää.

Totta. Ihmisillä on yleensä luontainen mieltymys suolaiseen makuun. Toisaalta ihminen tottuu niihin makuihin, joita syödään usein. Suomessa suolaiseen makuun totutaan varhain. Jo nelivuotiaat saavat suolaa aikuisten maksimisuosituksen verran.

3. Suomalaiset syövät liikaa suolaa.

Totta. Minimivaatimukseen nähden noin kymmenkertaisesti. Suomalaiset naiset syövät suolaa keskimäärin kahdeksan grammaa ja miehet kymmenen grammaa eli parin teelusikallisen verran päivässä.

Liika suola rasittaa elimistöämme ja aiheuttaa vähitellen haittaa muun muassa sydämelle, verisuonistolle, aivoverenkierrolle, munuaisille, keuhkoputkille ja luustolle. Runsas suolan saanti suurentaa verenpainetta kavalasti iän myötä.

4. Suolan syöminen pitäisi lopettaa.

Tarua. Ääriajattelu ei ole lainkaan tarpeen. Mutta jos puolittaisimme suolansaannin 4–5 grammaan, hyödyt verenpaineelle ja sitä kautta sydämelle, aivoille ja verisuonille olisivat huimat. On arveltu, että esimerkiksi sydäninfarktit vähenisivät jopa parilla tuhannella vuodessa.

5. Luonnonsuola on terveellisempää kuin pöytäsuola.

Tarua. Ruususuola, merisuola ja muut luonnonsuolat ovat pääosin samaa kemiallista yhdistettä kuin tavallinen pöytäsuolakin eli natriumkloridia (NaCl). Vuorisuoloissa on pieniä määriä sekä tarpeellisia että haitallisia kivennäisaineita. Niillä ei kuitenkaan ole ravitsemuksellista merkitystä, koska suolaa käytetään niin vähäisiä määriä. Ruokavaliosta puuttuvat kivennäiset saa paljon terveellisemmin muualta kuin lisäämällä suolankäyttöä.

6. Suola on kaikista terveellisin lisäaine. 

Tarua. Tutkimusten mukaan mittavimpia terveyshaittoja tuova lisäaine on juurikin suola. Ennen suolalla oli myös oma E-koodi, josta on sittemmin luovuttu. Nykyisin, kun ihmiset karttavat E-koodeja, koodin palauttaminen suolalle saattaisi olla hyvä idea.

7. Saan suolaa paljon muualtakin kuin sirottimesta.

Totta. Noin 75 prosenttia suolasta on piilossa elintarvikkeissa. Suomalaiset saavat suolastaan kolmanneksen leivästä ja muista viljatuotteista, kolmanneksen makkaroista ja leikkeleistä ja loput itse lisätystä suolasta sekä muista ruoista.

8. Kotiruoasta ei saa liikaa suolaa.

Tarua. Ei ihan niinkään. Ruoan valmistaminen itse ei välttämättä takaa vähäisempää suolan saantia, sillä suolaa, liemikuutioita ja maustekastikkeita voi lisätä liikaa kotitekoiseenkin ruokaan. Harvalla on edes mahdollisuutta valmistaa kaikkea alusta asti itse.

Toisaalta taas valmisruoissa on paljon hyviäkin vaihtoehtoja. Hyvä apu valintoihin on Sydänmerkki, jolla merkityt tuotteet ovat omassa tuoteryhmässään vähempisuolaisia kuin muut.