Tietoa sesongin kasviksista – talvisia makuja ja joulun tunnelmaa

23.11.2015
0 arviota
Tietoa sesongin kasviksista – talvisia makuja ja joulun tunnelmaa

Klementiini

Klementiini on välimerenmandariinin ja vanhan Comuna-appelsiinilajikkeen risteymä. Vaikka klementiini kehitettiin alle 200 vuotta sitten, on lajikkeiden kirjo nykyään laaja. Niiden aromikas maku sekä helposti irtoavat kuoret ovat tehneet klementiinistä suomalaisten suosikkimandariinin.

Ananas

Ananas saapui Eurooppaan Kolumbuksen mukana vuonna 1494. Hän risti kasvin "mäntyomenaksi" sen käpymäisen ulkonäön takia. Nimityksestä huolimatta ananas ei kasva puussa, vaan maassa noin metrin korkuisessa pensaassa. Aluksi ananasta pidettiin Euroopassa harvinaisena luksushedelmänä, joten siitä tuli vieraanvaraisuuden symboli.

Klementiini

Ananas

Punajuuri

Punajuurikas saapui  Suomeen 1800-luvulla. Pappiloiden ja koulujen puutarhojen ansiosta sen viljely yleistyi nopeasti koko maassa. Vahvat yrtit, kuten oregano, salvia, rosmariini ja timjami, sopivat kypsennetyn punajuuren kaveriksi.

Lanttu

Ennen vanhaan lanttu oli tärkeä C-vitamiinin lähde ja siksi sitä on kutsuttu "pohjolan appelsiiniksi". Lantun ominainen maku tulee sen sisältämästä sinappiöljystä, rikkipitoisista yhdisteistä ja sokereista. Hyvä lanttu on kiinteä ja maistuu makealle. Kypsentäessä sen maku pehmenee, ja uunissa paahdettu lanttu maistuu suorastaan makealle.

Maa-artisokka

Nimestään huolimatta tämä kasvi ei ole sukua artisokalle. Maa-artisokka on alun perin kotoisin Pohjois-Amerikasta. Amerikan intiaanit ovat arvostaneet tätä kasvia jo ammoisista ajoista lähtien. Kuoritut ja keitetyt mukulat muuttuvat lempeän makeiksi ja antavat mukavaa lisämakua perinteiseen perunamuusiin ja sosekeittoihin.

Punajuuri

Lanttu

Maa-artisokka

Taateli

Monesta muusta hedelmästä poiketen taatelit poimitaan täysin kypsinä. Siksi niiden kuori on usein ryppyinen. Hedelmän sisällä olevaa kovaa siementä ei syödä. Hunajaisen makeita taateleita voidaan tarjota juustojen ja kinkkujen kanssa tai kotimaisten juuresraasteiden piristeenä.

Kastanja

Kypsentäessä kastanjan sisältämä tärkkelys hajoaa sokeriksi, jonka seurauksena maku muuttuu pähkinäisen makeaksi. Huuhdellut kastanjat kuivataan ja niiden suippoon päähän tehdään veitsellä ristiviillos. Laakean uunivuoan pohjalle lisätään karkeaa suolaa ja kastanjat asetellaan siihen suippo pää ylöspäin. Kypsymisaika on noin 20 minuuttia 225-asteisessa uunissa. Paahdetut kastanjat kuoritaan ja syödään käsin esimerkiksi vaahdotetun voin kanssa.

Taateli

Kastanja

Teksti
Kuvat Sami Repo ja Kimmo Saira
Arvioi artikkeli
Ladataan kommentointia...

Anna arvio

1/5 5/5