Tietoa kauden kasviksista – marraskuun kasvisvinkit ja satokausireseptit

1.11.2016
1 arviota
Tietoa kauden kasvikista – marraskuun kasvisvinkit ja satokausireseptit

Marraskuussa nautitaan granaattiomenoista, keltajuurista, persimoneista, satsumista, omenoista, nauriksista, väriporkkanoista ja perunoista. Tutustu kuukauden satokausikasviksiin ja -resepteihin.

Keltajuuri ja nauris

Keltajuuri.
Nauris.
Ensimmäiset viljellyt juurikkaat olivat väriltään vaaleita ja keltaisia. Suositummaksi nousi vasta hieman myöhemmin kehitetty punajuurikas. Keltajuuri onkin hieman unohduksiin vaipunut punajuuren keltainen isosisko. Maultaan ja käyttöominaisuuksiltaan keltajuurikas vastaa tummanpunertavaa sukulaistaan. Keltajuuren etuna on, ettei se värjää ympäristöään. Mieto ja makea keltajuuri on parhaimmillaan kypsennettynä: uunissa paahdettuna, keitettynä, etikkaan säilöttynä, keitoissa, kasvispihveissä ja vaikka raasteena patonkitaikinassa. Perinteisen borssikeiton voi välillä tehdä myös keltajuuresta, jolloin keitosta tulee kauniin keltainen.
 
Nauris oli ehdottomasti käytetyin juures historiassamme, kunnes peruna tuli ja kiilasi edelle. Nauris sisältää paljon C-vitamiinia, ja sitä on helppo hyödyntää monenlaisissa haudutetuissa kasvisruoissa ja -lisukkeissa. Naurista käytetään kuten lanttua – sekä raakana että kypsennettynä. Nauriin maku on makeahko ja siinä on mukana pieni kirpeys. Naurisviipaleet tai -raaste on herkullisen mehevää, ja nauristikut maistuvat dippikastikkeen kera. Nauris sopii erinomaisesti myös keittoihin, patoihin, laatikkoihin, ohukaisiin ja kasvispihveihin. Naurista voi raastaa myös vokkeihin tai sämpylätaikinaan.

Peruna ja väriporkkana

Peruna.
Väriporkkana.

Peruna on perusruokaa, joka on suosittu ympäri maailmaa helppokäyttöisyytensä, monipuolisuutensa ja hyvän ravintoarvonsa vuoksi. Peruna sisältää muun muassa B- ja C-vitamiineja ja on oiva kaliumin lähde. Muusiperunat ovat jauhoisia perunalajikkeita, jotka sopivat muusin lisäksi esimerkiksi laatikkoruokiin, sosekeittoihin, leivontaan, uuniperunoiksi ja ranskalaisiin. Keittoperunat ovat rakenteeltaan kiinteitä. Ne sopivat salaatteihin, keittoihin ja uuni- ja pataruokiin sekä kaikkeen, missä perunan koossapysyminen on tärkeää.

Porkkanasta viljeltiin aluksi sen kaikkia muotoja, kuten valkomukulaista, purppuranpunaista, keltaista ja pinnaltaan rosoista porkkanaa. Oranssi porkkana kehitettiin hieman myöhemmin, ja nykyään se on Suomen syödyin juures. Pikku hiljaa suosiotaan kasvattaneet muut porkkanalajikkeet tuovat ulkonäkönsä ja makunsa puolesta tervetullutta vaihtelua, sillä väriporkkanat eivät muutu kypsennettäessä yltiömakeiksi. Väriporkkanat maistuvat sellaisenaan välipalana tai lastuina salaateissa. Hauska porkkanaraaste syntyy eri värejä yhdistelemällä.

Persimon ja satsuma

Persimon.
Satsuma.

Aasiasta alun perin lähtöisin olevaa kakihedelmää kutsutaan joko kakiksi, persimoniksi tai sharonhedelmäksi. Espanjalaiset persimonit pehmenevät kypsyessään mehukkaiksi ja erittäin makeiksi. Persimonit syödään usein sellaisenaan, lisäksi niitä voi käyttää suolaisiin tai makeisiin salaatteihin. Erityisen hyvin persimonin maku sopii erilaisten juustojen, kuten fetan, vuohenjuuston, sinihomejuuston ja goudan kanssa.

Japanista lähtöisin olevan satsuman tunnistaa kellertävästä väristä ja usein hieman litteästä muodosta. Siinä on ohut, helposti irtoava kuori ja se on pääasiassa siemenetön. Kuten kaikkien sitrushedelmien, myös satsuman kuori voi olla osittain vihertävä. Se ei kerro hedelmän kypsyysasteesta mitään; vihertävä hedelmä on aivan yhtä kypsä ja mehukas kuin täysin keltainen tai oranssi. Pikkusitrukset syödään useimmiten sellaisinaan, mutta niitä voi käyttää myös salaatteihin, sorbettiin, marmeladiin tai vaikkapa karamellisoituna jäätelön kanssa.

Omena ja granaattiomena

Omena.
Granaattiomena.

Erilaisten omenalajikkeiden kirjo on valtava. Hunajaisen mehukas Honey Crunch on lajikkeena melko uusi, mutta sen suosio on kasvanut nopeasti. Lajikkeen makeus ja rouskahtava rakenne tekee siitä erityisen maukkaan. Ainutlaatuisen suutuntuman salaisuus on muita omenalajikkeita suuremmat solut, jotka rikkoutuessaan vapauttavat runsaasti mehua. Honey Crunch omenat kannattaa rouskutella sellaisinaan tai käyttää niitä hedelmäsalaattiin, rahkan tai jogurttiannoksen sekaan. Mikään ei kuitenkaan estä niiden hyödyntämistä leivonnassa.

Granaattiomenalla on pitkä historia viljelykasvina. Paksun, nahkapintaisen kuoren ja vaalean, pahanmakuisen hedelmälihan sisällä piileskelevät mehukkaan maukkaat ja runsaasti antioksidantteja sekä vitamiineja sisältävät hehkuvanpunaiset siemenet. Halkaise granaattiomena ja koputtele puolikasta päältä esimerkiksi lusikalla. Näin siemenet irtoavat helpoiten. Granaattiomenan siemeniä käytetään erilaisissa Lähi-idän liha- ja kalaruoissa sekä salaateissa, jälkiruoissa, leivonnaisissa ja ruokien koristeena. Siemenet sopivat syötäväksi myös sellaisenaan, jäätelön, jogurtin tai puuron päällä. Kokeile granaattiomenamehua tai smoothieta.

Katso marraskuun satokausireseptit

Teksti
Kuvat Kimmo Saira ja Laura Riihelä
Avainsanat: satokausi
Arvioi artikkeli
Ladataan kommentointia...

Anna arvio

1/5 5/5