Syödään yhdessä: Näin rauhoitat ruokahetken lapsiperheessä

17.1.2017
0 arviota
Syödään yhdessä: Näin lapsiperheen ruokailu rauhoitetaan

Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi tänä vuonna syödään yhdessä. Tässä juttusarjassa tavataan suomalaisia yhteisellä aterialla. Turkulaisessa Cherryn perheessä syödään arkena aina yhdessä. Miten se onnistuu?

Turussa, rintamamiestalon pienessä keittiössä, on meneillään tanssiesitys. Ballerina pyörähtelee ja ojentelee elegantisti käsiään. Koreografian jännittävimmässä kohdassa hän hyppää kevyesti yli pehmolelun.

Samaan aikaan kun Mona, pian 3, tanssii, hänen äitinsä Iida Hokkanen-Cherry ja isänsä Ernest Cherry tekevät ruokaa. Valmistumassa on kalaa isän kotiseudun eli Karibian tyyliin.

"Laitoin jo eilen lohenpalat marinoitumaan mausteliemeen, jossa on muun muassa valkosipulia, sitruunapippuria, currya ja kurkumaa. Kastikkeen tärkeä ainesosa on maapähkinävoi", Ernest huomauttaa.

Iida silppuaa varsisellereitä, purjoa ja porkkanaa, jotka tulevat riisin joukkoon. Liedellä höyryää myös bataattikattila.

"Teemme ruokaa kotona päivittäin. Haluamme syödä monipuolisesti ja terveellisesti, joten teemme ruuan alusta lähtien tuoreista raaka-aineista", Iida kertoo.

Välillä Iida on keittiössä vetovastuussa, välillä Ernest.

"Paljon puuhaamme myös yhdessä. Monakin osallistuu, esimerkiksi leipomiseen", Iida kertoo.

Perheelle yhdessä syöminen on tärkeää. Ernestin lapsuudenkodissa se oli itsestäänselvyys.

"Yhteisen pöydän ääreen kokoontui paitsi ydinperhe myös isovanhemmat, sedät ja tädit. Arjenkin keskellä oli paljon juhlia. Silloin grillattiin ja ruokailemaan kutsuttiin myös ystävät ja naapurit", Ernest muistelee.

Ruokapöydässä ollaan läsnä

Ruoka alkaa olla valmista. Kun Iida pyytää Monaa kattamaan, tyttö keskeyttää saman tien piruettinsa ja tarttuu keskittyneesti kahdella kädellä lautaseen.

"Minä en ole enää mikään pieni tyttö", hän huomauttaa.

Perhe asettuu pöydän äärelle. Ruokailun aikana käydään läpi päivän tapahtumia ja mietitään vähän myös huomista. Vaikka Iida korostaa, että tänään syödään ihan arkisesti, ulkopuolisen tarkkailijan mielestä kyseessä on vähintäänkin juhlava arkiruokailu. Ruuanlaittoon vierähti enemmän kuin tovi, ehkä kolmekin kotvasta – miten ihmeessä lapsiperhe tähän oikein pystyy?

"Se on ennen kaikkea arvokysymys. Siihen järjestää aikaa, minkä kokee tärkeäksi", Ernest sanoo.

"Yhdessä ruokaileminen antaa todella paljon. Kun arki on kiireistä rientämistä paikasta toiseen, on tärkeää luoda yhteisiä hetkiä", Iida pohdiskelee.

Pöydän äärellä on hyvä tilaisuus rauhoittua, olla läsnä ja selvittää, mitä toisille oikeasti kuuluu. Samalla yhteenkuuluvuuden tunne vahvistuu.

"Haluamme, että myös Mona oppii tämän jo pienenä", Iida kertoo.

"Itse prosessia helpottaa se, että teemme usein suuria satseja. Seuraavana päivänä ruoka pitää siis vain lämmittää", hän lisää.

Kaikkea on maistettava

Mona syö nätisti ja konstailematta. Iida kertoo, että välillä on toki myös niitä päiviä, jolloin kaikki ei pöydässäkään suju ihan kuin tanssi vaan.

"Ne ovat kuitenkin aina harvemmassa. Olemme opettaneet, että esimerkiksi kaikkia ruokia on maistettava. Harjoittelemme hyviä tapoja. Turhaa pelleilyä vähentää myös se, että ennen ruokailua ei napsita välipaloja", Iida kertoo.

Lapsiperheessä sattuu ja tapahtuu, joten usein tarvitaan myös pitkää pinnaa. Pääasia on, että ruokailu on kaikille mukava tapahtuma. Iida huomauttaa, että kun Mona kasvaa ja hänelle tulee harrastuksia, yhteisiä ruokailuhetkiä ei välttämättä pystytä järjestämään enää aivan päivittäin.

"Siksikin näistä hetkistä kannattaa nauttia nyt."

Ruokailun jälkeen Iida ja Mona alkavat rakentaa palapeliä. Isällä taitaa olla tänään tiskivuoro.

"Äitini opetti minut aikoinaan kokkaamaan. Jos en sano tätä, hän pahoittaa mielensä", Ernest naurahtaa.

Näin rauhoitat ruokahetken

  1. Poistakaa muut virikkeet, esimerkiksi kännykät ja tabletit.
  2. Varatkaa ruokailuun riittävästi aikaa.
  3. Pitäkää kiinni pelisäännöistä, esimerkiksi siitä, että uusia ruokia maistetaan. Kun linja on johdonmukainen, lapsi tottuu toimimaan sen mukaisesti.
Teksti
Kuva Vesa-Matti Väärä
Avainsanat: lapsi
Arvioi artikkeli
Ladataan kommentointia...

Anna arvio

1/5 5/5