"Muutamme maailmaa vähän paremmaksi" – Juustoportin lehmät pääsevät ulkoilemaan kesät talvet

26.7.2018
13 arviota

Eläinten hyvinvointi kiinnostaa ihmisiä koko ajan enemmän.

Vapaan lehmän maitoa tuottavilla tiloilla eläimet nauttivat omantahtisesta elämästä. Vastuullisuus näkyy ja tuntuu Juustoportin sekä sen toimitusjohtajan Timo Keski-Kasarin arjessa.

Koko perheemme on toimeliasta sakkia. Lomallakaan emme oikein osaa löhötä paikoillamme. Kerran olimme lasten kanssa etelänlomalla ja löimme hantuukit rantahiekalle. Samaan aikaan horisontista lähestyi bussi, ja kaikki ponkaisivat jalkeille. Mennään ja katsotaan, mihin sillä pääsee!

Työssäkin innostumme aina uudesta. Asioiden tekeminen mahdollisimman hyvin kuuluu arvoihimme. Eläinten, ihmisten ja ympäristön hyvinvointi ohjaa toimintaamme täällä Jalasjärvellä.

Lehmien hyvinvointi tärkeää

Nykyään yksi Juustoportin keskeinen tuoteryhmä ovat vapaan lehmän maidosta valmistetut tuotteet. Vapaan lehmän maitoa tuottavat tilat ovat saaneet huippuarviot lehmien hyvinvoinnin tukemisesta.

Vuosien mittaan viljelijöiden kanssa keskusteltiin paljon maidon hinnasta. Keskustelut olivat kuin mitkä tahansa tuponeuvottelut – eivät aina hirveän hedelmällisiä.

Reilut viisi vuotta sitten oivalsimme jotain uutta. Pohdimme, mitä itse saisimme enemmän, jos maksamme enemmän. Mietimme heikkoja signaaleja: mitä tarpeita on olemassa pinnan alla? Eläinten hyvinvointi kiinnostaa ihmisiä koko ajan enemmän.

Vapaan lehmän maidon osuus meijerin tuotannosta kasvaa koko ajan.

Maria Keski-Kasarille meijerin juustokellari on tuttu paikka.

Syntyi idea vapaan lehmän maidosta. Nyt olemme ensimmäinen eurooppalainen meijeri, jonka kaikille auditoiduille maitotiloille on myönnetty Welfare Quality -sertifikaatti. Welfare Quality -järjestelmä on tieteellinen mittaristo, joka pohjautuu eläintutkijoiden dataan. Sertifikaatin saadakseen pitää täyttää paljon ehtoja. Arvioinnit meidän tiloillamme kestivät kaksi vuotta.
 
Ei riitä, että lehmät ovat terveitä ja hyväkuntoisia. Eläinten pitää muun muassa saada liikkua vapaasti, niillä pitää olla riittävästi juomapisteitä ja yleensäkin mukavat oltavat. Auditoija jopa mittaa sekuntikellolla, miten kauan lehmän makuulle asettuminen kestää.
Auditoija mittaa sekuntikellolla, miten kauan lehmän makuulle asettuminen kestää.
Esimerkiksi täällä Finnmilkin tilalla Ylistarossa betonikäytävät on pinnoitettu miellyttävällä kumimatolla. Ja mikä tärkeintä: lehmät pääsevät pihatarhaan ulkoilemaan kesät talvet. Ovi on lähes aina auki, ja kulkemaan pääsee vapaasti.
 
Kesäkuumalla eläimiä ei pakoteta ulos. Tänään on hellepäivä ja tuolla pihatarhassa seisoskelee vain muutama ayrshire, nekin varjoisalla seinustalla.

Mielekästä myös viljelijöille

Welfare Quality -tilat jaotellaan neljään tasoon. Kahdella ylimmällä eli kehittynyt- tai excellent-tasolla olevat tilat tuottavat vapaa lehmä -tuotteiden maidon.

Vapaan lehmän maidosta maksamme viljelijöille enemmän. 

Vapaan lehmän maidosta maksamme viljelijöille enemmän. Viljelijät puolestaan ovat tehneet investointeja eläinten hyvinvoinnin eteen ja kokevat työnsä mielekkääksi. Yhdessä koemme, että muutamme maailmaa vähän paremmaksi. Suurin eläimen hyvinvointiin vaikuttava tekijä on ihmisen motivaatio. Kun lukee uutisia yksittäisistä tiloista, joissa on tapahtunut jotain ikävää, takana on aina ihmisen äärimmäinen väsyminen.

Katariina Marttila ja Buusteri-vasikka.

Katariina Marttila ja Buusteri-vasikka.

Finnmilkin tilan Ari Teppo

"Mitä paremmin työmme teemme, sitä paremmin lehmät voivat – ja myös tuottavat paremmin", kertoo Finnmilkin tilan Ari Teppo.

Sukupolvelta toiselle

Juustoportti on moderni meijeri, jolla on vahvat juuret. Vanhempani aloittivat leipäjuuston valmistamisen tilallaan vuonna 1966. Vaimoni Marjo ja minä olimme perustamassa sille pohjalle Juustoporttia vuonna 1988. Samana vuonna valmistuimme agrologeiksi. Olimme opiskelutovereita, ja yritys on ollut meille elämäntyö.

Seurasin leipäjuuston valmistusta ja myyntiä jo lapsena.

Minulle kävi vähän kuin Obelixille, mutta taikajuomapadan sijaan putosin juustopataan. Seurasin leipäjuuston valmistusta ja myyntiä jo lapsena. Opiskeluja rahoitin muullakin työllä, mutta meijeriala vei mennessään.

Marjo on Juustoportin hallituksen puheenjohtaja. Pohjanmaalla sanotaan, että miehissä asuu hulluus ja naisissa viisaus. Meillä se pitää paikkansa. Marjoa ja minua yhdistävät arvomaailma ja ahkeruus, mutta monessa olemme erilaisia.

Marjo ja Timo Keski-Kasari

Marjo ja Timo Keski-Kasari olivat opiskelukavereita ja olivat yhdessä perustamassa Juustoporttia 1988. "Meitä yhdistävät arvomaailma ja ahkeruus", Timo Keski-Kasari sanoo.

Minä elän tulevaisuudessa ja Marjo tässä päivässä. Minä olen merellä ja hän on kallio, ja se on hyvä. Nautimme tästä.

Olemme vasta yli viisikymppisiä, mutta ajattelemme jatkuvuutta. Lapsistamme Niklas ja Sofia ovat Juustoportissa päivätyössä, Hanna ja Maria yrityksen hallituksessa.

Eläinten ja ympäristön lisäksi haluamme myös työntekijöidemme voivan hyvin. Olemme tavattoman onnellisia ihmisistä, jotka ovat meillä töissä. He tekevät töitä intohimoisesti. He tekevät rohkeasti päätöksiä ja ottavat vastuun ja vallan niissä asioissa, joissa se heille kuuluu.

Jotain olemme varmaan tehneet oikein, sillä meillä työsuhteet ovat pitkiä ja vaihtuvuus pieni.

Haluamme tuoda oman hyvämme tähän yhteiskuntaan. Maksamme takaisin osan siitä, mitä olemme saaneet. Se on aina ollut meidän juttu. Vaikka kyse on yrityksistä, ihmiset tekevät päätöksiä. Samojen numeroiden pohjalta voidaan tehdä hyvin erilaisia päätöksiä.

Jos tavoittelee nopeita voittoja, voi sellaisia saadakin. Me ajattelemme, että kun kylvää hyvää, sato nousee aikanaan. Uskomme, että kuluttajatkin ajattelevat samalla tavalla." 

Juustoportti

Juustoportin meijeri ja juustola sijaitsevat Jalasjärvellä.

50 miljoonaa litraa: Juustoportin meijerille tulee noin 50 miljoonaa litraa maitoa vuodessa. Vapaan lehmän maidon osuus kasvaa koko ajan.

50 tuottajaa: Noin 50 maidontuottajan verkosto tuottaa maitoa Juustoportille.

200 työntekijää: Juustoportin meijerillä on yli 200 työntekijää. Työsuhteet ovat pitkiä ja työntekijöiden vaihtuvuus pieni.

 

Tällä juttupaikalla tutkimme, miten suomalainen ruoka syntyy

teksti
kuvat riina peuhu
Arvioi artikkeli

Anna arvio

1/5 5/5