Miten mokkapaloista tuli kaikkien aikojen suosikkileivos?

30.9.2016
0 arviota
Näin Ruotsista tulleet mokkapalat päätyivät Suomen futiskentille

Mokkapalat valtaavat jälleen koulujen diskot ja urheilukenttien kiskat. Tiesitkö, että varastimme herkun alun perin ruotsalaisilta?

Aherretaanko teidänkin keittiössänne jälleen tänä syksynä? Kouluvuoden alettua monessa perheessä kaivettiin netistä esiin mokkapalojen ohje. Lasten harrastusten myyjäisiin tämä klassikkoleivonnainen on helppo tehdä ja moneen makuun sopiva.

Kuten moni trendikäs vaate, huonekalu tai ruoka, myös mokkapalat ovat rantautuneet Suomeen Ruotsista. Ne olivat ruotsalaisen ruokajätin ICA:n koekeittiön luomus. Ensimmäinen resepti ilmestyi todennäköisemmin 1940-luvulla. Sitten reseptin löysivät suomalaisten kauppojen koekeittiöt ja sitä kautta suomalaiset.

Näin arvelee eläkkeellä oleva Kotilieden ruokatoimittaja Marja Malinen.

"Elannon koekeittiössä teki ruokaohjeita taiteellisesti lahjakas kotitalousopettaja Irma Sarje. Uskon, että hän otti vaikutteita ICA:n resepteistä. Mokkapalojen ohje löytyy hänenkin tekemistään kirjoista."

Alkuperäinen resepti ei ollut turhan monimutkainen tai vaativa. Pohjaan tuli vain margariinia tai voita, sokeria, maitoa, vehnäjauhoja, leivinjauhetta, vanilliinisokeria ja kaakaojauhetta. Täytteeseen taas tomusokeria, sulatettua rasvaa, vanilliinisokeria, vahvaa kahvia ja kaakaojauhetta. Koristeluna käytettiin kookoshiutaleita.

Tuuloman torttu villitsi

Mokkapalat sulattivat niin ruotsalaisten kuin suomalaisten sydämet. Reseptistä tuli supersuosittu. Herkullisia paloja alettiin kutsua monilla nimillä: ruotsinparhaat, ruotsinhyvät, suklaaneliöt, masaliisat, rakkaudenruudut, suklaapelti ja mokkaruudut.

Reseptistä alkoi myös kiertää erilaisia versioita. Tunnetuin niistä lienee Tuuloman torttu, jonka pohja on vaalea. Sen kehittäjää ei tiedetä, mutta moni kotitalousopettaja tai ruoka-alan ammattilainen teki ICA:n versiosta omansa.

Näin teki myös porilainen Ritva Tuulos, nykyinen kotitalousneuvos. Hän tutustui ICA:n ohjeeseen jo 1950-luvulla ja kehitti sen versiosta Tuuloksen kakun.

"Minun versiossani on tavallinen sokerikakkupohja. Pohja leikataan kolmeen osaan. Osat kostutetaan kahvilla, ja väleihin sivellään aprikoosihilloa. Lopuksi kakku koristellaan mokka-kuorrutuksella."

Ruokatoimittaja Marja Malinen muistaa syöneensä mokkapaloja jo lapsuudessaan 1960-luvun alussa. Hänelle niitä leipoi niin mummo kuin äitikin. Ohje kaivettiin kaupan reseptilehtisestä.

"Meillä leivottiin alkuperäisen ohjeen mukaan eli palat koristeltiin kookoshiutaleilla."

Malinen leipoo mokkapaloja edelleen. Ruokatoimittajana hän kehitteli reseptistä uusiakin versioita.

Aikansa brownie

Mokkapalojen suosio on jatkunut vuosikymmenestä toiseen. Nyt niistä innostuvat niin kotileipurit kuin bloggaajat. He koristelevat ne pääsiäisenä pienillä suklaamunilla tai äitienpäivänä rockyroad-tyyppisesti vaahtokarkeilla ja keksipaloilla.

Marja Malinen arvelee, että nykyiset mokkapalat ovat saaneet vaikutteita niin kuppikakuista kuin brownieohjeistakin.

"Mokkapalat olivat aikansa brownieita. Kuorrute taas muistuttaa kuppikakuissa käytettävää täytettä. Näitä kaikkia leivonnaisia yhdistää se, että niitä voi varioida loputtomiin."

teksti
kuva Roope Permanto
Avainsanat: leivonta
Arvioi artikkeli
Ladataan kommentointia...

Anna arvio

1/5 5/5