Kasviproteiinin lähteitä

25.7.2016
1 arviota

Tunnetko kasviproteiinit? Tutustu proteiinipitoisiin kasviksiin ja niiden käyttöön.

Lihan käyttöä suositellaan vähennettäväksi. Lihan lisäksi tai tilalle kannattaa valita monipuolisesti kasviksia, jotka sisältävät runsaasti proteiinia. Niillä on hyvä vaikutus veren rasva-arvoihin. Proteiinipitoisia kasviksia ovat mm. palkokasvit, täysjyväviljatuotteet, soija, siemenet ja pähkinät. Kasviproteiinit imeytyvät eläinproteiineja huonommin, joten aterioilla on tärkeää yhdistellä eri kasviksia. Proteiinipitoista ruokaa tarvitaan solujen uusiutumiseen ja entsyymien sekä vasta-aineiden muodostukseen.
 
Papuja ja linssejä ei syödä raakana, vaan ne on aina kypsennettävä. Kuivattujen papujen liotusvesi täytyy heittää pois.
 
Proteiinipitoisuudet on ilmoitettu kypsennetyistä tuotteista.
 
Quornrouhe
Pakasteena myytävä quornrouhe on vähärasvainen sieniproteiinivalmiste, joka käy vaihtoehtoiseksi lihan korvikkeeksi ja proteiinilähteeksi. Sen ulkonäkö muistuttaa kypsennettyä jauhelihaa. Se sopii käytettäväksi jauhelihan asemesta niin makaronilaatikkoihin, pizzaan kuin pastaruokiin. Vegaanille quorn ei sovi, sillä se sisältää kananmunan valkuaista. Proteiinia noin 14 g/100 g.
 
Kvinoa
Kvinoa ei ole varsinainen viljakasvi, vaikkakin sitä kutsutaan superviljaksi. Kvinoan siemeniä käytetään riisin tavoin lisäkkeeksi tai ruoanvalmistukseen. Ne sopivat puuroihin, leivonnaisiin, salaatteihin ja patoihin. Siemenet on huuhdeltava hyvin tiheässä siivilässä ennen keittämistä. Keittoaika on noin 10 minuuttia. Pähkinäistä aromia saa, jos paahtaa siemenet pannulla vaalean ruskeiksi ennen keittämistä. Proteiinia noin 6 g/100 g.
 
Punainen ja vihreä linssi
Punaiset linssit ovat kuorittuja ja halkaistuja. Ne hajoavat keitettäessä, joten ne myös saostavat ruokia. Vihreät linssit ovat linsseistä kookkaimpia. Keitettyinä linssit sopivat lisäkkeeksi, salaatteihin, keittoihin ja patoihin. Linssejä ei tarvitse liottaa, pelkkä huuhteleminen riittää. Punaisten linssien keittoaika on 10–20 minuuttia ja vihreiden 20–30 minuuttia. Proteiinia noin 7,5 g/100 g.
 
Kikherne
Ryppyisten keltaruskeiden kikherneiden maku on hieman pähkinäinen. Tunnetuimmat kikherneistä valmistetut ruokalajit ovat Lähi-idän ruokakulttuurista tutut hummus ja falafelpyörykät. Esikeitetyt, säilykekikherneet sopivat suoraan pataruokiin, pihveihin, levitteeksi, keittoihin ja salaatteihin. Proteiinia noin 8,5 g/100 g.
 
Kidneypapu
Miedonmakuiset ja munuaisen muotoiset kidneypavut ovat väriltään punaisia ja rakenteeltaan jauhomaisia. Ne soveltuvat voimakkaasti maustettuihin meksikolaistyyppisiin ruokiin, kuten chili con carneen. Käyttövalmiilla säilykepavuilla voi rikastaa pihvejä, patoja, muhennoksia, keittoja ja salaatteja.
Proteiinia noin 8,5 g/ 100 g.
 
Ruskea papu
Ruskeat pavut ovat miedon makuisia ja rakenteeltaan jauhomaisia. Suolaliemeen säilötyt käyttövalmiit pavut sopivat lisäkkeeksi sellaisenaan patoihin, keittoihin ja salaatteihin. Proteiinia noin 6 g/100 g.
 
Tumma ja vaalea soijarouhe
Soijarouhe on valmistettu soijapavuista kylmäpuristamalla pois öljy ja vesi, jonka jälkeen massa kuivataan. Soijarouheita on vaaleaa ja tummaa soijaproteiinirouhetta, joka on värjätty sokerista valmistetulla sokerikulöörillä. Soijarouhe sopii jauhelihan tapaan kastikkeisiin, murekkeisiin, pihveihin ja piiraisiin. Proteiinia noin 19 g/100 g.
 
Ruisrouhe
Ruisjyvän uloimmasta kuorikerroksesta valmistettu ruisrouhe on hyvin kuitupitoista. Se soveltuu leivontaan, leivittämiseen, murekemassoihin ja puuroihin. Siitä valmistuu myös hyvä tuorepuuro. Proteiinia noin 4 g/100 g.
 

Katso resepti: Quorn-texmexpyörykät

Teksti
Kuvat Laura Riihelä
Arvioi artikkeli

Anna arvio

1/5 5/5