Hunaja on luonnollinen makeuttaja

3.7.2015
0 arviota
Hunaja on luonnollinen makeuttaja

Mehiläisten keräämä hunaja on aito luonnontuote, joka sisältää jopa 200 erilaista ainetta.

Hunaja koostuu hedelmäsokerista (noin 40 prosenttia), rypälesokerista (noin 35 prosenttia), ruokosokerista (noin yksi prosentti) ja vedestä (noin 17 prosenttia). Näiden lisäksi hunajassa on runsaasti vitamiineja, kalsiumin ja magnesiumin kaltaisia kivennäisaineita, entsyymejä sekä aminohappoja.

Hunaja on kiehtova raaka-aine, koska hunajan väri ja maku vaihtelevat paljonkin  riippuen siitä, mistä kukista mehiläiset ovat mettä keränneet. Maku voi vaihdella hyvin miedosta voimakkaaseen. Mietoja yleiskäyttöön sopivia hunajia ovat maitohorsma-, akaasia- ja valkoapilahunajat. Jos kaipaa voimakkaampaa aromia, kannattaa kokeilla esimerkiksi lehmus-, appelsiininkukka-, kanerva- tai eukalyptushunajaa. Hunajan väri saattaa kertoa myös maun voimakkuudesta. Vaaleat hunajat ovat usein tummempia miedompia.

Hunaja ruoanlaitossa

Hunaja sisältää makeasta maustaan huolimatta lähes 20 prosenttia vähemmän kaloreita kuin tavallinen ruokosokeri eli sakkaroosi. 100 grammassa hunajaa on energiaa noin 330 kilokaloria. Koska hedelmäsokerin eli fruktoosin osuus on hunajassa niin suuri, se maistuu suussa tavallista sokeria huomattavasti makeammalta. Näin ollen hunajaa tarvitaan makeuttamiseen myös tavallista sokeria vähemmän.

Hunaja on erinomainen kokin apuri. Sen aromi sopii marinadeihin, hapanimeläkastikkeisiin ja vinegretteihin sekä salaatinkastikkeisiin. Hunaja sitoo kosteutta, joten se pitää leivonnaiset ja sämpylät pidempään mehevinä. Hunajaa kannattaa kokeilla myös erilaisissa hedelmä- ja marjajälkiruoissa.

Hunajaa ei suositella alle yksivuotiaille lapsille. Vanhemman lapsen ja aikuisen elimistössä hunajan mahdollisesti sisältämästä bakteerista ei ole haittaa.

Kiteinen vai juokseva hunaja

Hunajan väri kertoo usein maun voimakkuudesta.

Hunajan väri kertoo usein maun voimakkuudesta.

Mehiläispesistä kerätään loppukesällä hunajakennot, joista poistetaan ensin vahakannet. Tämän jälkeen hunaja lingotaan ja siivilöidään. Yhdestä pesästä saadaan 30–40 kiloa hunajaa. Heti linkoamisen jälkeen hunaja on kullankirkasta ja juoksevaa. Herkästi kiteytyvät hunajat sisältävät runsaasti rypälesokeria eli glukoosia. Kiderakenne ei vaikuta hunajan terveellisyyteen. Juoksevat hunajat ovat helppokäyttöisempiä ruoanlaitossa, koska niissä on enemmän hedelmäsokeria.

Kiteinen hunaja säilyy parhaiten viileähkössä ja kuivassa tilassa. Juoksevat hunajat pysyvät notkeina huoneenlämmössä. Jääkaapissa hunajaa ei kannata säilyttää, sillä hunajan pinnalle voi tiivistyä vettä, jolloin hunaja voi alkaa käydä. Hunajaa voi pakastaa. Se kannattaa sulattaa rauhassa huoneenlämmössä, ei missään tapauksessa mikroaaltouunissa. Kiteisen hunajan voi notkistaa lämpimässä vesihauteessa.

Hunaja sopii säilöntään, koska sen korkea sokeri-pitoisuus ja luontainen happamuus estävät tehokkaasti monien mikrobien lisääntymisen.

Teksti
Kuvat Laura Riihelä
Arvioi artikkeli

Anna arvio

1/5 5/5