Herne rokkaa ruokana

22.1.2014
2 arviota
Herne rokkaa ruokana

Papusoppa, hernari ja rokka – rakkaalla ruoalla on monta nimeä. Jalostajan Perinteistä hernekeittoa on valmistettu Turun Artukaisissa jo vuodesta 1952.

Parhaat perinteet pitävät pintansa vuosikymmenestä toiseen. Hernekeittoa on syöty Suomessa jo keskiajalta lähtien, ja torstai on yhä hernekeittopäivä lukemattomissa lounaspaikoissa. Perinne juontuu kaukaa katoliselta ajalta. Perjantai oli tuolloin paastopäivä ja edeltävänä päivänä haluttiin syödä tuhdisti.

Jalostajan Perinteinen hernekeitto tuli markkinoille vuonna 1952. Se saavutti heti sijan suomalaisten soppalautasilla. Vuosien saatossa hernekeitosta tuli Jalostajan klassikkotuote.

"Hernekeitto ei ole vientituote, sillä joka maalla on siitä oma versionsa. Ruotsissa syödään vain keltaisista herneistä keitettyä hernekeittoa, saksalaisten versiossa on mukana porkkanaa ja makkaraa. Keski-Euroopassa syödään myös tuorehernekeittoa", kertoo Oy Lunden Ab Jalostajan myyntipäällikkö Jaakko Lundén.

Hernekeitto on terveellistä ruokaa, sillä palkokasvit sisältävät paljon kuitua ja proteiinia. Soppa sopii niin mainiosti vähähiilihydraattiseen ruokavalioon ja kuntoilijan lautaselle, että perinteistä ruokaa voisi kutsua jopa moderniksi.

Arjessa hernekeitto on helppo ja edullinen valmistaa. Jalostajan Perinteinen hernekeitto on myös säilöntäaineeton, lisäaineeton, laktoositon ja gluteeniton.

Laskiaisruokaa

Monelle hernekeitto on talviruokaa. Kansa hamuaa hernekeittoa esimerkiksi heti joulun jälkeen, kun kinkunrippeet halutaan käyttää herkullisesti hyödyksi. Hernekeiton koko vuoden myyntimäärästä noin 40 prosenttia myydään vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana.

Kulutus huipentuu laskiaiseen. Tuolloin Jalostajan Perinteistä hernekeittoa myydään niin paljon, että tuotannossa menekkiin pitää varautua tekemällä pidempää työviikkoa marraskuun alusta helmikuun loppuun.Yhdessä kahdeksan tunnin työvuorossa valmistuu 46 000–47 000 hernekeittotölkkiä. Vuodessa soppaa syntyy 7,5 miljoonaa tölkkiä. Koko määrä popsitaan kotimaassa.

Suomalaiset ostavat hernekeittoa keskimäärin 3,4 kertaa vuodessa.

Kotimaiset herneet

Kotimaiset herneet pakataan tuhannen kilon säkkeihin. Välivarastossa ne odottavat pääsyä pesuun.

Johanna Ekman

Johanna Ekman täyttää hernekeittolinjan tölkinsulkijan kansimakasiinia. Kuulosuojaimet tulevat tarpeeseen äänekkäässä tehtaassa.

Hernekeittotölkit

Tyhjät hernekeittotölkit matkaavat kohti täyttökonetta.

Jan-­Erik Ihamo

Jan-­Erik Ihamo purkaa kuumennuskäsittelyssä käyneet hernekeittotölkit autoklaavista.

Puutarhasta purkkiin

Kun Jalostaja perustettiin vuonna 1936, liikeideana oli puutarhan antimien tehdasmainen jalostaminen ja kauppa. Vuonna 1947 yritys toi markkinoille ensimmäiset säilykkeensä: kukkakaalin ja vihreät herneet.

"Jalostajan Perinteinen hernekeitto on yksi vanhimmista kuluttajien edelleen käyttämistä suomalaisista elintarvikkeista. Resepti on pysynyt samana, vain suolan ja lihan määrää on hienosäädetty", kertoo Oy Lunden Ab Jalostajan valmistuspäällikkö Kimmo Kontto.

Historiaa henkivän tehdasrakennuksen uumenissa toimii nyt tehokas elintarviketuotantolaitos. Herneet matkaavat varastotilaan 1 000 kilon säkeissä Varsinais-Suomen alueen viljelijöiltä. Jokaisesta herne-erästä otetaan laboratorionäytteitä laadun varmistamiseksi. 34 000–36 000 kilon kuormallinen herneitä riittää noin 1–1,5 viikon tarpeisiin. Vuodessa herneitä menee 900 000 kiloa.

Aluksi herneet matkaavat pesuun, joka on saanut lempinimen Tankavaara, sillä menetelmä muistuttaa kullanhuuhdontaa vatimaisessa vaskoolissa. Pesua seuraa punnitus. Sitten herne saa näyttää hurjan turpoamisvoimansa, kun liotusammeen pohjalle kaadetaan 300 kiloa herneitä. Seuraavana aamuna ne yltävät piripintaan.

Liotuksesta herneiden tie vie keittokattilaan ja 30–45 minuutin esikypsytysvaiheeseen, jonka aikana mukaan lisätään myös liha.

Joka maalla on hernekeitosta oma versionsa.

Syötävää neljä vuotta

Esikypsytyksen jälkeen keittokattiloiden alaosan paineventtiilit avataan, ja keitto virtaa putkea pitkin välisäiliön kautta tölkitysvaiheeseen. Robotit hoitavat tölkityksen, kansien kiinnityksen, tölkkien pesun, kuivauksen ja tarkistuspunnituksen sekä päivämäärän ja kellonajan leimauksen.

Jäljellä on vielä viimeinen tuotannon vaihe, jossa tölkkikerrokset pakataan reikälevyillä erotettuina 350 kiloa painaviksi eriksi. Erät kärrätään metallihäkeissä suuriin sadetusautoklaaveihin eli sterilointilaitteisiin, joissa niiden päälle sataa 120-asteista vettä.

Autoklaavit steriloivat erät ja tekevät säilykkeistä nimensä mukaisia eli huoneenlämmössä avaamattomina pitkään säilyviä. Samalla keitto kypsyy lopulliseen kypsyyteensä. Jalostaja takaa hernekeitolle neljän vuoden säilyvyyden, mutta käytännössä keitto on täysin syömäkelpoista niin pitkään kuin tölkki on ehjä.

Jaakko Lundén

Jalostajan myyntipäällikkö Jaakko Lundén klassikkotuotteen äärellä. Tehdas käyttää tuotannossaan ympäristöä säästäviä raaka-aineita ja valmistusmenetelmiä.

Teksti:
Kuvat: Suvi Elo
Avainsanat: herne
Arvioi artikkeli

Anna arvio

1/5 5/5