Vihreydellä on virkistävä voima

Arki tuntuu jatkuvalta kiireeltä, kaupungin kivikortteleiden katseleminen kyllästyttää, ja olo on rauhaton. Kuulostaako tutulta? Yksinkertainen tapa rauhoittaa kiihkeää elämänrytmiä voi olla lähempänä kuin arvaatkaan: mene metsään.

Luonnossa oleminen vaikuttaa myönteisesti koko ihmiseen. Vihreällä ympäristöllä on vaikutusta varsinkin mieleen ja mielialoihin, kertovat useat tieteelliset tutkimukset. Fyysisten vaikutusten selvittäminen on noussut valokeilaan 2000-luvun alusta lähtien.

Nyt keskitytään siihen, miksi ja millaiset ympäristöt tuottavat terveyttä.

"Aistiärsykkeet ovat erilaisia luonnossa kuin hektisessä kaupunkiympäristössä, mikä saattaa olla yksi tekijä", Metsähallituksen projektipäällikkö Kati Vähäsarja sanoo.

Metsäntutkimuslaitoksen professori Liisa Tyrväisen mukaan kontakti luontoon vaikuttaa terveyteen monella eri tavalla. Luonnossa ilma on puhtaampaa ja melua on vähemmän kuin kaupungissa.

"Monella suomalaisella luontoon menemisen syynä on usein rauhoittuminen ja omien asioiden miettiminen. Moni haluaakin olla luonnossa yksin", Tyrväinen sanoo.

"Luonto myös innostaa liikkumaan, ja liikunta on tunnetusti terveellistä. Näyttää kuitenkin vahvasti siltä, että nimenomaan luontoympäristö on se tekijä, joka auttaa ihmistä palautumaan psyykkisesti", Tyrväinen jatkaa.

Luonto helpottaa stressiä

Luontoa sisältävä ympäristö elvyttää ja auttaa palautumaan stressistä. Etenkin tarkkaavaisuutta vaativan tilanteen jälkeen elpyminen on tehokkaampaa metsän keskellä kuin kaupungissa.

Luonnossa syke ja verenpaine laskevat, lihasjännitys vähenee ja tarkkaavaisuus palautuu. Lisäksi muun muassa verenkiertoelinten ja ruoansulatuselimistön toimintoja säätelevän parasympaattisen hermoston toiminta lisääntyy.

Erityisesti omat mielipaikat, kuten järvenranta tai erityinen maisema, auttavat säätelemään kielteisiä tunteita.

Vihreän ympäristön vaikutukset ovat tunnettuja ympäri maailmaa. Hollannissa tehdyn tutkimuksen mukaan ihmiset kokivat itsensä sitä terveemmiksi, mitä enemmän heidän asuinympäristössään oli viheralueita.

Japanilaisen tutkimuksen mukaan yli 73-vuotiaat ihmiset, joilla oli asunnon lähellä kävelyyn sopivia puistoja ja puistokatuja, olivat muita todennäköisemmin elossa viiden vuoden seurantajakson lopussa.

Huonekasvit laskevat stressitasoa ja puhdistavat ilmaa. Vihreää kannattaa siis tuoda myös työpöydälle.

Luonnossa liikkuvan vastustuskyky on usein parempi kuin ainoastaan kaupungissa viihtyvällä.

Luontokontakti näyttää vaikuttavan myös allergioiden kehittymiseen. Asiaa ovat tutkineet Ilkka Hanski ja Tari Haahtela, jotka ovat verranneet Karjalan rajan tuntumassa asuvien elinoloja ja terveyttä Suomessa ja Venäjällä. Erot ovat suuria.

"Mitä tiiviimpi maayhteys ihmisellä on eli mitä enemmän hän on arjessaan tekemisissä maaperän ja kasvien kanssa, sitä kouliintuneempi hänen immuunitutkansa on ja sitä enemmän hänen ihollaan on hyötybakteereita. Se näkyy pienenä allergioiden määränä", kommentoi tuloksia johtaja Kimmo Saarinen Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutista.

"Toimivan immuunipuolustuksen perusta valetaan lapsuudessa. Siksi vanhempien olisi hyvä viedä lapsia säännöllisesti luontoon", Saarinen sanoo.

Kyselytutkimusten mukaan arvostetuimpia luontotyyppejä ovat vesistöt ja luonnonmukaisilta näyttävät metsäalueet. Lisäksi laajalla metsäalueella oleskelu tuottaa parhaat terveys- ja hyvinvointivaikutukset. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hyvää tekevää luontokokemusta varten pitäisi aina matkustaa kansallispuistoon.

"Arjessa lähiluonto on tärkeä, ja sitä löytyy lähes kaikkialta. On puistoja, lähimetsiä, koti- ja parvekepuutarhoja. Luonto alkaa oikeastaan heti, kun astuu kadulta sivuun", projektipäällikkö Kati Vähäsarja sanoo.

"Liikkumisen voi aloittaa läheltä. Todennäköisesti sitä kautta innostuu ja hakeutuu entistä laajempaan luontoon."

Miellyttävässä ympäristössä viheralueelle on matkaa asuinrakennuksesta enintään 300 metriä.

Helsinkiläiselle Jaakko Asplundille linturetki on varmin tapa päästä irti arjesta ja töistä. Harrastuksen parissa ajatukset nollautuvat, kiire häviää ja tilalle astuu aikatauluttomuus. Kävellessä tulee liikunnallinen fiilis, ja joka kerta oppii jotain uutta.

"Käyn linturetkellä yli 50 kertaa vuodessa. Olen aamuvirkku, joten saatan mennä katsomaan lintuja myös arkiaamuina ennen töihin menoa. Useimmiten liikun luonnossa yksin", Helsingin keskustassa sijaitsevan konsulttiyrityksen toimitusjohtaja kertoo.

"Kaupungissa olen kännykän näprääjä, ja kännykkä on tärkeä työväline arjessani. Linturetkellä en kuitenkaan koskaan katso puhelinta, vaikka se on aina mukana."

Lintuharrastuksen siemen kylvettiin jo 1970-luvun alkupuolella Keravalla, kun viisivuotias Asplund pääsi isänsä mukaan linturetkelle. Murrosiän myötä harrastus hiipui, mutta heräsi uudelleen merellisessä Kotkassa 1980- ja 1990-luvun taitteessa.

"Luontoretkieni reviiri on koko ajan pienentynyt. Nykyään 80 prosenttia retkistäni tapahtuu kotikulmilla Vuosaaressa. Helsingissä on hyvät mahdollisuudet yhdistää kaupunkielämä ja luontoharrastus", Asplund sanoo.

Yksi vuoden kohokohdista on keväinen Virolahden-retki, jossa Asplund seuraa arktikaa eli arktisella tundralla pesivien hanhien, vesilintujen ja kahlaajien jättimäistä muuttoa pesimäseuduilleen. Jos paikalle osuu oikeana päivänä, saa todistaa kymmenientuhansien tai jopa yli sadantuhannen linnun ylilentoa.

"Mieleen jäävät etenkin sellaiset retket, joilla näkee jotain uutta tai jotain sellaista, jota ei odottanut näkevänsä. Ymmärrys luonnosta kasvaa koko ajan."

"Helsingissä on helppo yhdistää urbaani elämä ja luontoharrastus."

Jutussa olevat sitaatit ja prosenttiluvut on kerätty Yhteishyvä.fi:n Luonnon vaikutukset -kyselystä tammi–helmikuussa. Kyselyyn vastasi 2 441 lukijaa.

Lukijoiden lempipaikat top 3

• Metsä 55 %
• Ranta-alueet 19 %
• Oma piha tai puutarha 11 %.

Miten luonto vaikuttaa sinuun?

• 74 % rentouttaa
• 71 % kohentaa mielialaa
• 50 % auttaa selvittämään ajatuksia
• 48 % vähentää stressiä
• 31 % auttaa painonhallinnassa
• 21 % parantaa keskittymiskykyä.

Miten luonnossa liikkuminen on vaikuttanut kehoosi ja mieleesi?

"Kivut vähenevät ja lihaskunto sekä tasapaino paranevat, kun kuljen luonnossa."

"Maisema on ehtymätön ideapankki luovalle ihmiselle."

"Metsässä henkinen akku latautuu."

"Ulkona oleilusta tulee luonnollinen väsymys, mikä takaa hyvät yöunet."

"Ihailemme lasten kanssa eri vuodenaikoja."

"Pururadalla arkihuolet vähenevät ja asiat on helppo panna tärkeysjärjestykseen."

"Mieli rentoutuu ja työpäivän jälkeinen stressi katoaa. Myös huolet on helppo purkaa ja käsitellä metsässä kävellen."

"Luonnossa liikkuessa pystyy laittamaan asiat perspektiiviin ja mielessä jyllänneet stressaavat asiat eivät enää tunnukaan niin maailman suurimmilta ongelmilta. Luonto ei vaadi, eikä kysele. Lisäksi luonnossa näkee aina jotakin mielenkiintoista ja piristävää, kunhan vain pitää silmänsä auki. Lähipuiston sorsatkin, joiden ohi joka päivä kulkee, tuottavat suurta iloa, kunhan vain malttaa pysähtyä niitä tarkkailemaan."

"Vaikka joskus lenkille lähtö on tervaa, niin en koskaan ole lähtöäni katunut. Aina olen saanut, surullisena, mielenrauhaa ja etäisyyttä ongelmiini. Puut ja jopa ruohonkorret tuovat sielulle rauhaa, saatika sitten eläimet, pienet ja suuret. Keväisin kun kuulee suurten lintujen tulon ja äänet, niin on sydän melkein pakahtua ilosta."

"Luonnossa liikkuminen on vähän kuin meditointia minulle. Rentoudun ja tunnen, että kaikki tulee olemaan ihan ok: tämä luonto on ollut tässä vuosituhansia ja selvinnyt kaikista myrskyistä ja katastrofeista ja jatkanut kukoistusta, joten enköhän minäkin selätä omat vaikeuteni."