Vaihto-oppilas saapui kotiin

23.4.2014
0 arviota
Vaihto-oppilas saapui kotiin

Pekka, Tarja ja Emma (oik.) Perolaisella on paljon kokemusta isäntäperheenä olemisesta. Japanilainen Azusa Onishi on perheen kolmas vaihto-oppilas.

Vaihtarin mukana isäntäperhe pääsee sukeltamaan uuteen kulttuuriin ja parantamaan kielitaitoaan.

On syksy, ja ulkona sataa vettä. Pekka Perolainen herää keskellä yötä, sillä alakerran keittiöstä kuuluu kolinaa. Kun Perolainen pääsee portaat alas, hän yllättyy: perheen vaihto-oppilas tyhjentää tiskikonetta, koska ei saanut unta ja haluaa auttaa. Ja koska on niin innoissaan astianpesukoneesta, jollaista ei ole hänen kotonaan.

Perolainen ymmärtää, että on käytävä napakka ja tahdikas keskustelu.

"Sanoin, että on mukavaa, että autat, mutta ei kolmelta yöllä. Silloin kodissamme nukutaan tai annetaan ainakin muiden nukkua."

Nyt tamperelaiset Tarja ja Pekka Perolainen muistelevat tiskikone-episodia hymyssä suin. Pariskunta on isäntäperhekonkareita, sillä he ovat tarjonneet kodin vaihto-oppilaalle jo kolme kertaa. Parhaillaan perheessä asuu AFS-järjestön kautta Suomeen tullut 18-vuotias Azusa Onishi Japanista.

Myös Perolaisten aikuiset lapset Emma ja Juuso ovat osallistuneet päätöksiin vaihto-oppilaiden ottamisesta.

Emma oli juuri aloittanut opiskelun Raumalla, kun ensimmäinen, argentiinalainen vaihtari tuli Perolaisille syksyllä 2010.

"Ennen tätä Emma oli ollut vaihto-oppilaana Japanissa, joten meillä oli jonkin verran käsitystä vaihto-opiskelusta ja eri kulttuureista. Emma on myös auttanut tarvittaessa kieliongelmissa, koska hän osaa japania", Tarja Perolainen kertoo.

Perolaisille sopi hyvin, että vaihto-opiskelija tuli perheeseen omien lasten jo muutettua pois kotoa. Kun niin sanotut ruuhkavuodet olivat ohi, vanhemmilla oli aikaa olla läsnä tulijan arjessa. Lisäksi talossa oli tilaa, jolloin vaihto-oppilas sai käyttöönsä oman huoneen.

Jännittävin ja raskain vaihe on Perolaisten mukaan alku, koska nuorella ei ole vielä maahan tullessa ystäviä. Lisäksi kaikki on uutta ja koti-ikävä toisinaan kova. Myös yhteiset pelisäännöt perheessä hakevat vielä muotoaan.

"Kun nuori asuu perheessä kymmenen kuukautta, vieraskoreus kannattaa karsia heti alussa pois. On uskallettava sanoa, miten kodissa toimitaan. Nuoren myös odotetaan ilmoittavan, jos hän myöhästyy bussista tai jää koulun jälkeen kaupungille", Perolaiset sanovat.

Perheessä asuneet kaksi japanilaista ja yksi argentiinalainen vaihto-oppilas osallistuivat kansanopiston suomen kielen kurssille. Nuoren oppiessa suomea kotiutuminen on entistä helpompaa.

Vaikka isäntäperheenä toimiminen sitoo, se myös antaa paljon. Tytär Emma on esimerkiksi vieraillut kahden japanilaisen vaihtarin koti­kaupungeissa ennen ja jälkeen vaihtovuoden.

AFS-järjestöllä on tapa, että vaihtoon haluavat nuoret esittäytyvät järjestön kotisivuilla. Kun perhe kiinnostuu jostakusta, hänestä voi pyytää lisätietoja.

"Me olemme halunneet kutsua kotiimme aktiivisia nuoria, joilla on kanssamme jotakin yhteistä. Azusan kanssa meitä on yhdistänyt esimerkiksi innostus ruokaan ja ruoanlaittoon", Tarja Perolainen sanoo.

Tarja Perolainen pitää tärkeänä sitä, että isäntä­perheellä on aikaa vaihto-oppilaalle. Yhdessä voi muun muassa kokata, leipoa ja pelata seurapelejä.

"Vieraskoreus kannattaa karsia pois heti alussa."

Päivi Stelin-Valkama ja Heljä Valkama

Päivi Stelin-Valkama (vas.) ja Heljä Valkama iloitsevat kesävaihtarien myötä kohentuneesta kielitaidosta.

Tarja Poikolainen ja Emma Poikolainen

Tarja Poikolainen pitää tärkeänä sitä, että isäntäperheellä on aikaa vaihto-oppilaalle. Myös Emma-tytär on osallistunut päätöksiin vaihto-oppilaiden ottamisesta perheeseen.

Kia Pöytäkivi, Oona Valkama, Päivi Stelin-Valkama ja Heljä Valkama

Perhetuttu Kia Pöytäkivi (vas.), Oona Valkama, Päivi Stelin-Valkama ja Heljä Valkama viihtyvät kissojen kanssa leikkien. Siksi myös vaihtarin allergiat on huomioitava etukäteen.

Pekka Perolainen ja Azusa Onishi

Perolaisen perhe esimerkiksi kokkaa, leipoo ja pelaa seurapelejä yhdessä vaihto-oppilaiden kanssa.

"Kesävieras toi rohkeutta puhua englantia"

Särkänniemi, rantasauna ja eväsretki historialliselle Rapolan linnavuorelle. Helsingin ihastuttavat nähtävyydet. Päivi Stelin-Valkama luettelee asioita, joita perhe halusi näyttää kesäksi Suomeen tulleelle vaihto-oppilaalleen.

"Hollantilainen Dominique tahtoi viime kesänä festareille. Vietimme pari päivää Helsingissä isosiskoni luona. Shoppailimme ja kävimme Linnanmäellä, Suomenlinnassa sekä Flow-festareilla", perheen lukioikäinen tytär Heljä Valkama kertoo.

Äiti ja tytär ovat yhtä mieltä siitä, että kolmeksi viikoksi kylään saapuva vaihto-oppilas on kuin kesävieras. Hänelle haluaa esitellä mahdollisimman paljon suomalaisuutta. Koska aika on lyhyt, siihen on yksinkertaisempi sitoutua kuin koko vuoteen. Myös lähdön hetki on helpompi.

"Isäntäperheenä toimiminen on vapaaehtoista. Se vaatii kiinnostusta vieraisiin kulttuureihin ja jonkin verran kielitaitoa. Nuori kannattaa kutsua kotiin vain silloin, jos hänen kanssaan haluaa oikeasti viettää aikaa", Stelin-Valkama sanoo.

Perheen kesävaihto-oppilaat ovat tulleet Suomen Lions-liiton kautta. Järjestö tuo Suomeen vuosittain 180 kesävaihto-oppilasta 40 eri maasta. Usein vaihdot ovat vastavuoroisia. Stelin-Valkaman viidestä lapsesta kaksi on ollut kesävaihdossa.

"Viime vuosina olemme toivoneet, että perheeseemme tulevat nuoret ovat tyttöjä ja suunnilleen samanikäisiä kuin vielä kotona asuvat tyttäremme."

Stelin-Valkama iloitsee siitä, että vaihto-oppilaaseen on nykyään helppo pitää yhteyttä jo etukäteen esimerkiksi Facebookin ja Skypen välityksellä. Samalla voi saada tiedon siitä, onko tulijalla erityisruokavaliota tai allergioita.

Perheen vanhemmat järjestelevät kesälomansa vaihdon mukaan. Kaksi tytärtä asuu hetken samassa huoneessa, jotta vaihto-oppilas saa käyttöönsä oman huoneen.

"Samalla, kun Dominique tutustui Suomeen, me tutustuimme hänen kotimaahansa Hollantiin. Vertailimme esimerkiksi koulua. Vieraastamme oli ihmeellistä, että koulunkäynti todella on ilmaista", Heljä Valkama muistelee.

Päivi Stelin-Valkaman mielestä kielitaidon karttuminen on hienoimpia asioita nuorisovaihdossa. Se oli yksi syy, miksi he alun perin ryhtyivät isäntäperheeksi.

"Sekä me aikuiset että lapset olemme saaneet rohkeutta käyttää englantia ja tunteen siitä, että kielellä pärjää tilanteessa kuin tilanteessa."

Valkeakoskelaisperheen ja Dominiquen yhteydenpito on jatkunut kesän jälkeen muun muassa Facebookissa.

"Tämä vaatii kiinnostusta vieraisiin kulttuureihin."

Video: Claran vaihto-oppilasvuosi Suomessa

Meistäkö isäntäperhe?

Suomeen tulee vuosittain satoja vaihto-opiskelijoita eri järjestöjen ja yhdistysten kautta. Esimerkiksi Suomen Lions-liitto ry:llä, Rotary-järjestöllä ja vaihto-oppilasjärjestö AFS:llä on nuorisovaihtoa. Vaihtoja on erimittaisia: osa kestää muutaman viikon, osa lähes vuoden.

Isäntäperheeksi sopii tavallinen suomalainen perhe, joka tahtoo jakaa kotinsa sekä arkensa vieraasta maasta ja kulttuurista tulevan vaihto-oppilaan kanssa. Myös yksinasuva voi useimmiten ottaa vaihto-opiskelijan.

Isäntäperheeksi ryhtymiselle ei ole vakiintuneita kriteereitä. Yleensä perhe kuitenkin haastatellaan ennen kuin se hyväksytään nuoren vastaanottajaksi. Tärkeintä on, että perhe toivottaa tulijan tervetulleeksi ja antaa hänelle aikaa. Monet järjestöt myös toivovat, että vaihtari saisi oman huoneen, mutta se ei ole pakko.

Isäntäperheenä toimimisesta ei yleensä saa rahallista korvausta.

Teksti
Kuvat Sakari Piippo
Arvioi artikkeli

Anna arvio

1/5 5/5