Suomi on venäläisturistien suosikkimaa

14.8.2015
0 arviota
Suomi on venäläisturistien suosikkimaa

Venäläisturistit ovat olleet Suomelle merkittävä tulonlähde koko 2000-luvun ajan. Tyypillinen itäturisti on ostosmatkailija, joka piipahtaa päiväksi Lappeenrannan seudulle. Venäläiset ovat edelleen suurin Suomeen matkaavien ryhmä, vaikka heidän määränsä on romahtanut ruplan kurssin heikennyttyä.

Ulkomailta saapuvat turistit tuovat Suomeen vuosittain noin 4 miljardia euroa. Suurimman ryhmän eli venäläisten osuus tästä oli viime vuonna lähes miljardi euroa. Summa on moninkertainen verrattuna esimerkiksi ruotsalaisiin, joiden mukana Suomeen tulee vuosittain noin 317 miljoonaa euroa. Venäläiset johtavat myös yöpymistilastoja, ja käytännössä venäläiset yöpyvät Suomessa useammin kuin saksalaiset, ruotsalaiset ja britit yhteensä.

"Yli puolet venäläisistä yöpyy Lappeenrannan ja Imatran seudulla. Pääkaupunkiseudulle suuntaa 25 prosenttia yöpyvistä venäläisistä, Lappiin 13 prosenttia ja loput jakautuvat muualle Suomeen", S-ryhmän matkailu- ja ravitsemuskaupan ketjujohtaja Harri Ojanperä kertoo.

Suomi onkin venäläisille suosituin ulkomaankohde. Taakse jäävät muun muassa Egypti, Viro, Saksa ja Thaimaa.

Venäläiset pitävät Suomea rauhallisena maana, jossa yhteiskunta toimii ja ihmisiin voi luottaa. Myös suomalaista luontoa arvostetaan.

Itäturismin merkitys on suurin Lappeenrannan ja Imatran alueille, jonne sen mukanaan tuomat eurot luovat työpaikkoja erityisesti matkailun ja kaupan aloille. Pääkaupunkiseudulla venäläisten suhteellinen osuus on pienempi, joten itäturismi ei korostu yhtä paljon uudenvuoden sesonkia lukuun ottamatta.

Suomi on venäläisturistien suosikkimaa

Venäläiset tuovat vuosittain Suomeen lähes miljardi euroa.

Matkailijamäärän kasvu ja romahdus

Venäläiset ovat olleet Suomen suurin matkailijaryhmä jo 1990-luvun loppupuolelta alkaen, mutta varsinaisesti venäläisten määrän kasvu kiihtyi vuonna 2006. Sitä ennen venäläisten yöpymisiä rekisteröitiin noin 500 000 vuodessa. Vuonna 2013 yöpymisiä tilastoitiin jo 1,5 miljoonaa. Päiväkävijät mukaan lukien venäläisiä vierailijoita oli kaikkiaan jo Suomen asukasluvun verran eli noin 5 miljoonaa vuodessa.

Venäjän talouden koheneminen on selittänyt suurelta osin myös turistien määrän kasvua. Maahan on muodostunut keskiluokka, joka on innokas matkustamaan. Suomi taas sopii sijaintinsa ansiosta luontevasti erityisesti Pietarin alueella asuville.

"Kun ihmiset saavuttavat riittävän korkean tulotason, he alkavat matkustaa. Putinin kaudella venäläinen yhteiskunta on vakautunut ja ihmisten tulot ovat kasvaneet", muistuttaa professori Antti Honkanen Itä-Suomen yliopiston matkailualan opetus- ja tutkimuslaitokselta.

Itäturismin kasvu pysähtyi vuonna 2013, minkä jälkeen matkailijamäärät kääntyivät laskuun. Tämän vuoden alussa yöpymisten määrä on ollut jopa 50 prosenttia vähäisempi kuin edellisinä vuosina.

"Hotelliyöpymisten määrä on laskenut suhteessa enemmän kuin koko matkailijamäärä. Osa turisteista etsii edullisempia majoitusvaihtoehtoja", Ojanperä kertoo.

Valtaosin itäturismin tyrehtymisen syynä on ruplan kurssin romahtaminen. Lisäksi Venäjällä on ryhdytty lobbaamaan voimakkaasti kotimaan matkailun puolesta ja osa valtion työntekijöistä on asetettu matkustuskieltoon. Onkin arvioitu, että lähes 20 prosenttia potentiaalisista turisteista ei tällä hetkellä saa matkustaa pois Venäjältä.

Kasvun hiipuminen näkyy erityisesti Itä-Suomessa. Suuri osa turisteista on käynyt Suomessa usean kerran kuukaudessa, mutta nyt he tulevat huomattavasti harvemmin.

Vaikka matkailijoiden määrä on laskenut, joka kolmas pääkaupunkiseudulla yöpyvä venäläisturisti valitsee edelleen S-ryhmän hotellin majapaikakseen.

"Olemme panostaneet venäjänkieliseen asiakaspalveluun. Meillä on esimerkiksi venäjänkieliset nettisivut, joilta varauksen voi tehdä venäjäksi. Venäjällä meillä toimii oma myyntiorganisaatio ja Pietarissa on kolme Sokos-hotellia ja Prismoja, jotka lisäävät S-ryhmän tunnettavuutta ja arvostusta", Ojanperä havainnollistaa.

Vuonna 2013 Suomessa kävi kaikkiaan noin viisi miljoonaa venäläisturistia.

Venäläiset arvostavat laatua

Tyypillinen venäläisturisti on ostosmatkailija, ja jokainen venäläisturisti jättää Suomeen keskimäärin 120 euroa päivässä.

Venäläiset arvostavat laatua ja pitävät merkkituotteista. He kokevat usein, että Venäjällä valmistetut tuotteet eivät ole yhtä korkeatasoisia kuin Suomesta saatavat. Ylellisyystuotteita ostetaan, mutta myös tavallisemmat vaatteet, elintarvikkeet ja kodin käyttötavarat käyvät kaupaksi. Suomessa merkkituotteet ovat edullisempia kuin Venäjällä. Lisäksi tax-free-mahdollisuus houkuttelee.

"Suomeen matkaavat venäläiset ovat keskiluokkaa tai jopa alempaa keskiluokkaa. Kaikkein rikkaimmat matkustelevat maailman isoissa kaupungeissa", Honkanen muistuttaa.

Venäläiset käyttävät mielellään palveluja silloin, kun niistä saa tietoa myös venäjäksi. Vaikka venäläiset tulisivat mökkilomalle, he käyvät silti myös huvipuistoissa, muissa perhekohteissa ja ostoksilla.

"Kulttuurin alueella ei vielä toistaiseksi näy venäläisten ryntäystä. Pietarilaisen kulttuurin tarjonta on niin runsasta, että sen kanssa on haastavaa kilpailla", Honkanen arvioi.

Asiantuntijoiden mukaan venäläisturismi voi kasvaa parin vuoden takaisista huippulukemista, kunhan hyvät ajat palaavat. Tuoreen kyselyn mukaan 33 prosenttia venäläisistä pitää ulkomaille matkustamista parhaana lomavaihtoehtona.

"Venäläisiä matkustaa Suomeen niin kauan, kun Venäjältä ylipäätään pääsee matkustamaan ulkomaille. Tulevaisuus on eniten kiinni ruplan kurssista ja Venäjän talouskehityksestä", Honkanen tiivistää.

Jokainen venäläisturisti jättää Suomeen keskimäärin 120 euroa päivässä.

Artikkelia varten on haastateltu myös Visit Finlandin aluepäällikkö Arto Asikaista.

Hotelli ja kauppakeskus yhdistivät tilansa

Hotelli ja kauppakeskus yhdistivät tilansa

Etelä-Karjalan Osuuskauppa on investoinut merkittävästi Lappeenrannan keskustaan. Uudistusten toivotaan houkuttelevan matkailijoita niin Venäjältä kuin kotimaastakin.

Sokos Hotel Lappee ja mittavasti remontoitu kauppakeskus IsoKristiina yhdistivät tilansa Lappeenrannassa. Nyt hotellivieraat pääsevät sateellakin kuivin jaloin ostoksille IsoKristiinan kymmeniin liikkeisiin. Vastaavasti kauppakeskuksessa asioivat voivat hyödyntää hotellin ravintolatarjontaa.

"Suunnittelimme remonttia vuoden ja myös toteutukseen kului vuosi. Halusimme töille mahdollisimman tiiviin aikataulun, jotta hotelliasukkaiden ei tarvinnut kärsiä melusta yhtään enempää kuin oli välttämätöntä", Etelä-Karjalan Osuuskauppa EeKoon matkailu- ja ravitsemuskaupan toimialajohtaja Pertti Timonen kertoo.

Uudistuksessa kauppakeskuksen ja hotellin erottanut kymmenen metrin väli rakennettiin umpeen. Tälle alueelle syntyi uusia liiketiloja. Lisäksi hotellin kokoustilat ja saunaosastot remontoitiin, ja samassa yhteydessä Sokos Hotel Lappee laajensi kauppakeskuksen ylimpään kerrokseen. Sinne saatiin tehtyä 50 uutta huonetta.

Merkittävä investointi

Toteutettu investointi on kooltaan merkittävä. Pelkästään EeKoon osuus kokonaisuudesta on 7–8 miljoonaa euroa. Kauppakeskuksen omiin remontteihin on uponnut rahaa moninkertaisesti.

"Tämä on viime vuosikymmenien ylivoimaisesti suurin hanke ollut matkailu- ja ravitsemustoimialalla", Timonen myöntää.

Lappeenrantalaiset ja matkailijat ovat ottaneet uudistuneen kauppakeskuksen hyvin vastaan. Avajaisviikonloppuna paikalle saapui 70 000 kävijää. Vuosittain kävijöitä odotetaan olevan noin 5,6 miljoonaa.

Kauppakeskuksen kokonaisremontti jatkuu vielä. Lokakuussa avautuu Finnkinon elokuvakeskus, jossa on useita saleja. Myös Lappeenrannan kaupunginteatteri muuttaa kiinteistön yläkertaan tammikuussa 2016. Sen jälkeen IsoKristiina on paitsi kauppa- myös kulttuurikeskus.

"Panostamme jatkossa vahvasti kulttuurimatkailuun", Timonen lupaa.

Tulevaisuuden visiona on Sokos Hotel Lappeen yhdistäminen myös toiseen naapuriin eli Kauppakeskus Galleriaan, jolloin kokonaisuudesta muodostuisi vieläkin laajempi.

Uudistukset lisäävät Lappeenrannan vetovoimaa

Parhaimmillaan joka kolmas Sokos Hotel Lappeen yöpyjistä on ollut venäläinen. Venäläismatkaajien antaman palautteen perusteella hotellin sijainti ratkaisee yöpaikan valinnassa. Jos venäläiset yöpyvät Lappeenrannan keskustassa, he haluavat usein poiketa myös ostoksilla. Uusi kokonaisuus tarjoaa tähän hyvät mahdollisuudet.

"Myös monen suomalaisen reitti kulkee Venäjälle Lappeenrannan kautta. Pietari on täältä katsottuna lähempänä kuin Helsinki", Timonen muistuttaa.

"Saimaan alueella on vahva brändi. Uskon Lappeenrannan vetovoiman kasvavan myös kotimaan matkailussa keskusta-alueen uudistusten ansiosta."

Yli puolet venäläisten yöpymisistä kohdistuu Lappeenrannan ja Imatran seudulle.

Venäläisten yöpyjien määrä Suomessa 1995–2014

Lähde: www.visitfinland.fi, majoitustilastot

Teksti:
Kuvat: Roope Permanto ja Tiina Korhonen
Avainsanat: matka
Arvioi artikkeli

Anna arvio

1/5 5/5