Päivä aikuisten maailmassa

21.8.2014
0 arviota

Peruskoulun kuudesluokkalaiset oppivat Yrityskylässä malttia, asiakaspalvelua ja yhteistyötaitoja. Ruokatunti on tuttu asia, mutta verot ihmetyttävät.

Päivä aikuisten maailmassa

Yrityskylän Prismassa valmistaudutaan päivän
 ensimmäiseen ostoryntäykseen. Myyjänä työskentelevä Neea Puttonen hyllyttää pyyhkeitä.

Projektikoordinaattori Essi Lehtovaara seisoo 66 silmäparin ristitulessa ja käy läpi päivän ohjelmaa. Kuudesluokkalaiset eivät enää millään malttaisi kuunnella. He tahtovat töihin!

"Ja tarkemmat ohjeet löydätte…"

Varhaisteinit ampaisevat pahvikaupungin kaduille kesken Lehtovaaran viimeisen lauseen.

Taloudellinen tiedotustoimisto TAT on pystyttänyt yhteistyökumppaniensa kanssa Yrityskylän Lappeenrantaan. Täällä 12–13-vuotiaat oppilaat työskentelevät yhden koulupäivän erilaisissa ammateissa, käyvät ostoksilla ja osallistuvat yhteisön päätöksentekoon äänestämällä.

Armilan koulun liikuntasaliin rakennettua pienoiskaupunkia halkoo kaksi pääkatua, joiden varrella toimivat muun muassa pankki, energialaitos, kiinteistöpalveluyritys, ravintola ja posti. Kaupungintalo, muotiliike ja sanomalehden toimituskin siellä on, marketteja jopa kaksin kappalein.

Karkuun kokouksesta

Nuoret sujahtavat yrityksiin ja alkavat tutustua tehtäviinsä. Jokaisen ammattikohtainen päiväohjelma on kirjattu tehtäväkorttiin tarkasti taukoja myöten.

"Henkilökuntakokous! Ei saa lähteä minnekään", jarruttelee toimitusjohtaja Sabina Saarinen.

The Switchin tehtaalla valmistetaan moottoreita. Iso osa tuotannosta on tuulivoimageneraattoreita. Siksi mekaanikko Tuomas Soukka lähtisi kokoustamista mieluummin noutamaan materiaalia. Hänen on rakennettava päivän aikana generaattori. Toimitusjohtajan on puolestaan löydettävä generaattorille ostaja.

Seinän takana Lappeenrannan Energia myy muun muassa tuulivoimalla tuotettua sähköä. Toimistossa on ruuhkaa, kun kaikki tunkevat yhtä aikaa tekemään sähkösopimusta.

Palkkaa ja ostoryntäyksiä

Hyvinvointikeskus pullistelee asiakkaista, kun yritysten uudet työntekijät varaavat aikoja työhöntulotarkastuksiin. Ylilääkäri Rasmus Parkkarin henkilökunta, kaksi terveyskeskuslääkäriä, fysioterapeutti ja toimistosihteeri, venyy päivän mittaan huimiin suorituksiin, kun yrityskyläläiset käyvät näöntarkistuksissa ja mittauttamassa verenpaineitaan.

Pankin konttorista koululaiset saavat pankkikortit. Kun virtuaalinen palkka on kilahtanut tilille, he voivat tehdä mehu- ja karkkiostoksia Yrityskylän kaupoissa.

Samaan aikaan kahdessa kaupassa valmistaudutaan ensimmäiseen ostoryntäykseen täyttämällä hyllyjä.

Prisma-johtaja Julia Yanchukovitch on lähdössä rakennusliikkeeseen allekirjoittamaan vuokrasopimusta.

"Sen jälkeen menen hakemaan pankista lainaa. Sähkösopimuksen kävin jo tekemässä. Iltapäivällä on palaveri henkilökunnan kanssa", hän luettelee.

Projektikoordinaattori Essi Lehtovaara ja Sabina Saarinen

Projektikoordinaattori Essi Lehtovaara opastaa toimitusjohtajana työskentelevää Sabina Saarista täyttämään kaavakkeita.

Yrityskylän oppilaat

Erikoiset tittelit ihmetyttävät. Development Engineer kääntyy kehitysinsinööriksi. Mutta mikä on Key Account Manager?

10 tunnin opinnot

Lemin, Tainion, Myllymäen ja Itä-Suomen koulujen kuudesluokkalaiset ovat valmistautuneet Yrityskylä-päivään etukäteen kymmenen oppitunnin verran.

Lappeenrantalaisessa Itä-Suomen koulussa talouden ja yhteiskunnan pelisääntöjä on opiskeltu muun muassa fysiikan, historian ja matematiikan tunneilla.

"Verotusta harjoittelimme luontevasti prosenttilaskujen yhteydessä", kertoo opettaja Anne Palola.

Hän on tuonut Yrityskylään 25 oppilaan ryhmän. Opettaja myös haastatteli ja valitsi tekijät avoinna olleisiin työpaikkoihin.

"Kaikki saivat mieleisensä työn, yksikään ei purnannut", sanoo Palola.

Yrityskylä-oppitunneilla selvitettiin myös julkiset ja yksityiset palvelut. Esimerkkejä ei tarvinnut hakea kaukaa, sillä Itä-Suomen koulun naapurissa toimivat muun muassa Prisma, autoliike, metallialan yritys, pitseria sekä esikoulu, ala- ja yläkoulu. 

"Aika monet tiesivät, että koulutus on ilmaista. Mutta se, että koulut kustannetaan verovaroin, oli useimmille uutta", Palola kertoo.

Unelma-ammatteja

Yrityskylässä arki rullaa siististi sisätiloissa kauppaa käyden, tarjouksia laskien ja pankkiasioita hoitaen. Vuorotellen oppilaat vaihtavat työvuoroista vapaalle, käyvät ruokatunneilla ja palaavat töihinsä.

Kaupassa työskentelevän Aake Karppasen hymy hyytyy, kun hän huomaa nipun laskuja.

"Ilmankos meidän tilillä on niin paljon rahaa", hän tuhahtaa.

Kassamyyjä Siiri Pekkanen on unelma-ammatissaan.

"Olen oppinut asiakaspalvelua ja hyllytystä. Aion hakea kahdeksannella luokalla kauppaan harjoittelijaksi", sanoo lemiläinen Pekkanen.

Samaan aikaan toimitusjohtaja Sabina Saarinen on myynyt monta turbiinia. Mekaanikko Tuomas Soukan kokoaman generaattorin luovutustilaisuutta seuraavat kaupungintalolla myös Yrityskylän paikallislehden toimittaja ja valokuvaaja.

"Olemme tehneet voittoa", kertoo Saarinen.

Tehtävät ovat sujuneet suunnitelmien mukaan, vaikka työntekijät olisivat Saarisen mielestä saaneet olla ahkerampia. Yrityskylä-päiviä voisi hänen puolestaan olla useamminkin. Samaa mieltä on koko henkilökunta.

Rahankäyttö mietityttää

Työpäivän päätyttyä kaikki kokoontuvat keskusaukiolle, ja toimitusjohtajat astuvat estradille.

"Kertokaahan, mitä olette täällä oppineet", kehottaa projektikoordinaattori Essi Lehtovaara ja antaa mikrofonin kiertää.

"Opimme, että yrittäminen on kovaa työtä, raha ei kasva puussa ja laskuja sekä veroja pitää maksaa. Pankkiin voi myös viedä rahaa, ja energiaa kannattaa säästää", toimitusjohtajat luettelevat.

"Kaikki onnistuu, kun on malttia ja yhteishenkeä", tiivistää Prisma-­johtaja Julia Yanchukovitch.

Opettaja Anne Palola

"Yrittäjyyskasvatus kuuluu opetussuunnitelmaamme. Tällaista toimintaa saisi olla enemmän", toivoo opettaja Anne Palola.

Neea Husu

Rauhallisuus, siisteys ja toisia kunnioittava käyttäytyminen tekevät työpaikasta viihtyisän, tietää Neea Husu.

Tuomas Soukka

Mekaanikko Tuomas Soukan tehtävänä on rakentaa päivän aikana tuulivoimageneraattori.

Opinnot huipentuvat Yrityskylään

Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille tarkoitettu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus, joka huipentuu vierailuun Yrityskylä-oppimisympäristössä. Lukuvuoden 2014–2015 aikana Suomessa toimii kahdeksan Yrityskylää, joista yksi on jatkuvasti kiertueella. Se pysähtyi kevään 2014 ajaksi Lappeenrantaan ja siirtyy seuraavaksi Poriin.

"Yrityskylässä koululaiset saavat tuntumaa työelämään aitoa vastaavassa työpaikassa", kertoo Taloudellisen tiedotustoimisto TATin projektikoordinaattori Essi Lehtovaara.

Lehtovaara on kouluttanut sekä opettajat että ohjaajat, jotka toimivat koululaisten apuna Yrityskylässä.

TAT on vastannut Yrityskylä-toiminnan koordinoinnista vuodesta 2010 lähtien. Lukuvuoden aikana Yrityskylissä vierailee noin 30 000 kuudesluokkalaista. Tämä on noin puolet ikäluokasta.

"Lappeenrannassa tavoitteemme oli 2 500 oppilasta. He tulivat Etelä-Karjalasta ja Kymenlaaksosta eli Parikkalasta Kotkaan ulottuvalta alueelta", kertoo Lehtovaara.

Lappeenrannan Yrityskylässä vieraili päivittäin noin 70 oppilasta. Paikalla oli samanaikaisesti oppilaita kolmesta–neljästä eri koulusta, mutta kussakin yrityksessä työskenteli vain saman koulun oppilaita.

Yrityskylän toimintaa rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriö, kunnat, säätiöt ja yritykset. Myös S-ryhmä on mukana. Yhteistyökumppanit toteuttavat yhteiskuntavastuuta, tekevät itseään tunnetuiksi ja luovat myönteistä työnantajakuvaa.

Teksti:
Kuvat: Mikko Nikkinen
Avainsanat: lapsi
Arvioi artikkeli

Anna arvio

1/5 5/5