Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Opettele stressinhallintaa

Teksti:
Jenny Belitz-Henriksson
Kuvat:
SOK
Julkaistu: 23.10.2014
|
Muokattu: 31.8.2020
Jos puheen pitäminen jännittää tai liikenneruuhka hermostuttaa, omaa paineensietokykyä kannattaa kehittää. Stressaavien tilanteiden tiedostaminen on ensimmäinen askel kohti rennompaa asennetta.

Stressaatko töissä, palaako pinna lasten kanssa, ärsyttääkö liikenne? Yksi hermostuu valittuaan kaupan hitaimmin etenevän kassajonon, toinen ei ole odottelusta moksiskaan. Joku päästelee ärräpäitä iltapäivän ruuhkassa, toinen nauttii omasta ajasta.

"Osa sietää stressaavia tilanteita paremmin kuin toiset. Kukaan ei kuitenkaan synny toista parempana stressin hallitsijana, vaan persoonallisuuden piirteet tukevat paineensietokykyä. Temperamentilla ja opituilla tavoilla toimia on myös merkitystä", sanoo psykologi Ville Ojanen Aivokunnosta.

Paineensietokyky tai sen puute periytyy vuosimiljoonien takaa, jolloin hengissä selviytymisen vuoksi oli usein joko hyökättävä tai paettava. Nykyään aivoihin kohdistuu lisääntyvää painetta. Stressaavassa tilanteessa aivot tulkitsevat asiat uhkaavina, jolloin ihminen hermostuu helposti.

Myös persoonallisuus tukee toimintatapojamme. Nykyään ajatellaan, että ihmisen ominaisuuksista 60 prosenttia on peräisin geeneistä ja 40 prosenttia on kehitettävissä. Osa ominaisuuksistamme on siis perua jo hyvin kaukaa.

Viilipytty vai hermoherkkä?

Usein ihmiset, jotka ovat kohdanneet elämässään haastavia jaksoja tai kriisejä, säilyttävät toimintakykynsä paineen alla. Heidän kokemansa asiat auttavat sietämään vastoinkäymisiä. Myös luontaisesti rauhallinen ihmistyyppi oppii helposti sietämään painetta. Herkkä ja helposti syttyvä persoona voi sen sijaan reagoida kaikkiin haasteisiin voimakkaasti paineen alla.

Arjen olosuhteet ja ihmisen voima­varat vaikuttavat siihen, kuinka helposti ihminen pysyy rauhallisena haastavissa tilanteissa. Jos energiaa on vähän esimerkiksi vaikean eron tai työpaikan yt-neuvottelujen vuoksi, stressikynnys voi olla jo valmiiksi matala. Myös riittävä uni, liikunta ja ravinto ovat keskeisiä tekijöitä henkisen jaksamisen ja aivojen hyvinvoinnin kannalta.

Vaikutusta on myös sillä, onko tilanne uusi vai onko sen kokenut aiemmin. Ensimmäistä kertaa projektipäällikkönä toimiva ihminen on isompien paineiden alla kuin kokenut kollega.

Tunnista stressaavat tilanteet

Ensimmäinen askel stressinhallintaan on oman paineensietokyvyn arvioiminen. Yksi keino on listata paperille tilanteita, joissa huomaa hermostuvansa.

Kun tunnistaa olevansa stressaavassa tilanteessa, voi itseään altistaa uusille toimintatavoille. Esimerkiksi perheeltä, luotettavalta ystävältä tai kollegalta voi pyytää palautetta, miten on pärjännyt stressaavassa tilanteessa. Kehitystä tapahtuu, kun tietää, missä on onnistunut ja mitä täytyy vielä parantaa. Jos palautteen pyytäminen läheisiltä tuntuu kiusalliselta, kannattaa kääntyä ammattiauttajan puoleen.

"Kaikkiin stressaaviin tilanteisiin ei voi täysin varautua. Katastrofissa yksi jähmettyy, toinen alkaa organisoida ja kolmas juoksee karkuun. Lopulta kuitenkin riittää, että kestää painetta sen verran, että pärjää elämässä ja on itseensä tyytyväinen", toteaa psykologi Satu Kaski Clear Mindista.

Kielteinen asenne ei kanna pitkälle vaan saattaa usein pahentaa stressiä. Vaikeassa tilanteessa kannattaa keskittyä siihen, mikä on juuri sillä hetkellä hyvin. Muista myös olla itsellesi armollinen. Kuten minkä tahansa uuden taidon oppiminen, myös stressin hallitseminen vaatii useita toistoja.

Herkkä persoona reagoi haasteisiin usein voimakkaasti.

Vinkit stressinhallintaan

Näin kohtaat neljä arkista tilannetta menettämättä hermojasi.

Ongelma: Sinulla on kova kiire palaveriin, mutta päiväkoti-ikäinen lapsesi ei suostu lähtemään päivähoitoon.

Ratkaisu: Aikalisän ottaminen on hyvä keino. Huutaminen, äänensävyn kiristäminen, hoputtaminen ja pakottaminen eivät toimi. Mene hetkeksi toiseen huoneeseen tai piipahda parvekkeella.

On rakentavaa kertoa lapselle, että menet kulman taakse ja lasket kymmeneen. Pienelle lapselle ei saa tulla tunnetta, että vanhempi hylkää hänet. Usein pieni lapsi on hukassa tunteidensa kanssa ja pyrkii selviämään tilanteesta parhaansa mukaan.

Kun keskityt tuntemaan myötätuntoa lasta kohtaan, on sinun helpompi hyväksyä tilanne. Jos ehdit jo korottaa ääntäsi, on nykypäivän rehellistä vanhemmuutta sanoa lapselle, että myös vanhempi erehtyy ja käyttäytyy joskus väärin.

Ongelma: Olet pitämässä puhetta työpaikkasi tilaisuudessa. Stressaat asiasta viikkokausia.

Ratkaisu: Puheen pitäminen julkisesti on monelle tiukka paikka. Jos sisäinen ajatusmyllysi alkaa pyöriä ja käsitellä asiaa kielteisesti, pohdi, mistä se johtuu. Usein puheen pitämiseen tai ajatusten ääneen lausumiseen vaikkapa palaverissa liittyy pelko epäonnistumisesta. Mitä jos ihmiset nauravat minulle, kun sanon näin? Kokeile miettiä, mikä on pahinta, mitä puheesi aikana voi tapahtua. Lakkaa arvioimasta itseäsi ja arvoasi sen mukaan, onnistutko erilaisissa asioissa vai et.

Voit piirtää paperille turvallisuusjanan tai tavoiterappuset, joihin merkkaat, mihin pystyt jo nyt ja mikä sinusta tuntuu tällä hetkellä sietämättömältä. Pohdi sitten, miten voit edetä kohti tavoitteita tai epämukavalta tuntuvaa tilannetta. Hyväksy se, että seuraavalle tasolle pääseminen vaatii ponnistelua ja itsetutkiskelua.

Eteenpäin on hyvä pyrkiä, mutta älä aseta itsellesi liian suuria tavoitteita.

**Ongelma: Hermosi kiristyvät liikenteessä. Toisten autoilijoiden mokat saavat sinut raivon partaalle. 


Ratkaisu: Autossa olet suojassa, ja ihmiset ympärilläsi ovat tuntemattomia. Sosiaaliset normit ovat liikenteessä erilaiset kuin vaikkapa työpaikalla, jossa ei ole sallittua raivostua. Siksi tunnetilat voivat nousta autossa voimakkaina pintaan.

Jos menit jo vilauttamaan keskisormea naapurikaistan kuskille, tarjoaa se hyvän tilaisuuden itsetutkiskeluun ja tunnetreeniin: Miltä raivo tuntuu? Missä kohtaa kehoa se tuntuu? Miten se laantuu?

Liikenneruuhkassa istuminen on oiva paikka opetella hetkessä elämistä. Olosi helpottuu, kun tiedostat, ettei ruuhka katoa, vaikka kuinka raivoat. Aisti, mitä kehossasi tapahtuu. Lakkaa kuuntelemasta mieltäsi, joka voi aiheuttaa pienestäkin asiasta stressireaktion.

Ongelma: Sinulla on pitkä työpäivä takana ja olet odottanut pääseväsi jumppaan. Kun saavut salille, huomaat, että ryhmäliikuntatunti on peruttu.

Ratkaisu: Vaikka sinua ottaisi kuinka päähän, mieti, mihin kohdennat suuttumuksesi. Sen sijaan, että purat kiukkusi kuntosalin asiakaspalvelijaan, mene juoksumatolle tai tee tyhjässä jumppasalissa 50 haarahyppyä. Viha ja kiukku ovat myös käyttövoimaa, joka kertoo siitä, ettet anna kohdella itseäsi ihan kuinka vain. Adrenaliinin voi purkaa hyödyllisempään tekemiseen kuin ulkopuolisille raivoamiseen.

Tiedosta myös, että stressaantuminen odottamattomasta vastoinkäymisestä on turhaa. Et pysty muuttamaan tilannetta raivoamalla. Tärkeämpää on kohdata tilanteen herättämät tunteet ja miettiä, mitä teet sen jälkeen. Voivottelu ja vatvominen eivät tuo tuloksia.

Lisää aiheesta