Muuttohaukalle koti viljasiilon katolle

5.3.2015
3 arviota
Muuttohaukalle koti linnunpöntöstä

Harvinaiseksi käynyt muuttohaukka halutaan palauttaa Etelä-Suomen linnustoon pöntötysprojektin avulla. Lintuharrastajat asensivat petolinnulle linnunpöntön viljasiilon katolle ensimmäistä kertaa Turussa.

Lauha lounaistuuli puhaltaa sumuisessa Turun satamassa, kun lintuharrastajat Jouko Lehtonen ja Jussi Laaksonlaita valmistelevat erikoista päiväaskaretta.

Vuosikymmeniä lintuja suojellut Lehtonen on edeltävänä päivänä nikkaroinut ison linnunpöntön, joka on suunniteltu maailman nopeimman eläimen, muuttohaukan, asumukseksi. Asennuspaikaksi on valikoitunut Agrimarketin omistuksessa oleva viljasiilo, jonka katolle pönttö ja lähes 60 kiloa pyöreää soraa kuljetetaan.

Jussi Laaksonlaita ja Jouko Lehtonen ovat nikkaroineet yhdessä muutaman muun lintuharrastajan kanssa kymmenkunta avomallista pönttöä.

Muuttohaukan pöntöt asennetaan korkeille paikoille vesistöjen äärelle.

Muuttohaukkaa pidetään mailman nopeimpana eläimenä.

"Pönttö kiinnitetään suoraan katolle, sillä paikalla ei ole alustaa johon voisimme asentaa esimerkiksi pattinkeja. Siksi pönttö on erilainen kuin aikaisemmin asennetut", idean isä Jouko Lehtonen kertoo.

Tavaroiden kuljetus onnistuu vaivatta hissillä, ja lintumiehet joutuvatkin kantamaan raskasta kuormaa käsipelillä vain ihan viimeiset kerrokset. 40 metrin korkeudesta katolta avautuu usvan peittämä maisema. Sen keskeltä erottuvat sekä Ruissalon silta että siiloa ympäröivä satama Turun linnoineen.

"Tämä on erinomainen paikka haukan pesälle. Muuttohaukka tarvitsee esteettömän näkymän mielellään vesistön äärellä. Lähimmät urbaaniympäristössä pesivät haukat löytyvät Tukholmasta ja Etelä-Ruotsista", Lehtonen tietää.

Jouko Lehtonen ja Jussi Laaksonlaita kävelevät viimeisen kerroksen siilon katolle.

Linnunpöntöt maastoon talkoilla

Lehtonen on suojellut merikotkia 1970-luvulta saakka. Hän sai idean muuttohaukan pönttöihin vuosi sitten tutustuessaan tämän lajin suojeluun Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

Esimerkiksi Ruotsissa ja Yhdysvalloissa muuttohaukalle on asennettu pönttöjä muun muassa kirkontorneihin ja pilvenpiirtäjien katoille. Alun perin arka erämaalaji on saatu tällä tavalla asettumaan urbaaniin ympäristöön, jossa linnut saalistavat esimerkiksi kesykyyhkyjä. Muuttohaukka on kelpuuttanut luontoharrastajien nikkaroimat avopöntöt kodikseen myös Isossa-Britanniassa, jossa 1 500 parin kannasta kymmenesosa pesii pöntöissä.

Lehtonen sai houkuteltua linnuista kiinnostuneet kaverinsa pönttötalkoihin noin vuosi sitten. Keväällä Turun ammattikorkeakoulun tiloissa valmistui 10 pönttöä, jotka ovat noin 50 senttiä korkeita, 50 senttiä syviä ja 70 senttiä leveitä.

"Linnut ja kaikki luonnonsuojeluun liittyvä on kiinnostanut minua lapsesta saakka. Pöntöntekoon tosin päädyin lähinnä siksi, että työhuoneeni sijaitsi liian lähellä verstasta", Laaksonlaita virnuilee.

Ensimmäiset viisi pönttöä asennettiin vapaaehtoisvoimin Saaristomeren kansallispuistoon korkeisiin linjatauluihin. Kiipeilyä harrastavat lintumiehet Eric Le Tortorec ja Ville Vasko tekivät haastavimmat kiinnitystyöt.

"Meikäläisestä ei olisi ollut kiipeämään kymmenien metrien korkeuteen, ikää on jo sen verran ja korkean paikan kammokin vaivaa", Lehtonen mainitsee.

Jouko Lehtonen ja Jussi Laaksonlaita ovat aktiivisia luontoharrastajia ja luonnonsuojelijoita. Etenkin linnut ovat lähellä miesten sydäntä.

20 viljasiiloa pesäpaikkoina

Kun tarvikkeet on saatu hilattua ylös, astelemme varovaisesti siilon katolle. Se on vielä osittain jäätyneiden lätäköiden peittämä. Sopiva asennuspaikka löytyy pohdinnan jälkeen kattoikkunan vierestä, jossa pönttö on osittain tuulelta suojassa.

Seuraavaksi yli 50 kiloa pyöreäkivistä soraa lapioidaan pöntön pohjalle. Näin lähes 70 kilon painoinen asumus pysyy paikoillaan kovissakin myrskyissä, joskin Lehtonen palaa vielä kiinnittämään pöntön kattoikkunan pelteihin.

"Muuttohaukka on erikoinen lintu, sillä se ei rakenna lainkaan pesää vaan pyöräyttää munat suoraan kalliolle, suolle tai tässä tapauksessa soran päälle", miehet kertovat.

Muuttohaukan pöntön pohjalle tarvitaan kymmeniä kiloja pyöreäkivistä soraa, joka osaltaan pitää pönttöä paikoillaan kovissa tuulissa.

Muuttohaukka on erikoinen lintu, sillä se ei rakenna pesää vaan pyöräyttää munat suoraan kalliolle, suolle tai soran päälle.

Jouko Lehtonen sai idean erikoisesta pönttöpaikasta syksyllä miettiessään, miten Etelä-Suomesta kadonnutta muuttohaukkaa voitaisiin houkutella palaamaan entisille kotiseuduilleen myös mantereen puolella.

Aktiivinen luonnonsuojelija otti yhteyttä Suomen Viljavaan, josta heltisi lupa pöntön asennukseen yli 20 viljasiiloon ympäri Etelä-Suomen.

"Seuraavaksi asennamme pöntöt Naantaliin ja Raisioon. Lisäksi lintuharrastajat ovat lupautuneet viemään pöntöt myös Loimaalle ja Perniöön. Toivottavasti jatkossa pönttöjä laitetaan muuallekin", Lehtonen sanoo.

Turun sataman viljavaraston hoitaja Matti Grönholm toivottaa mahdolliset alivuokralaiset lämpimästi tervetulleeksi.

"Haukathan olisivat positiivinen lisä meille. Pulut ja niiden ulosteet aiheuttavat ongelmia, joten ravintoa täällä varmasti riittäisi. Talvisaikaan varpus- ja kanahaukkojakin näkyy lintujahdissa viikoittain, miksei siis muuttohaukkakin mahtuisi mukaan", hän toteaa.

Ulkosaariston linnut kohteena

Vaikka muuttohaukka pesii satojen kilometrien päässä Lounais-Suomesta, ei laji ole mitenkään tavaton näky täälläkään. Varsinkin syysmuuton aikaan syys–lokakuussa haukkoja tavataan saalistamassa etenkin lintuvesien äärellä.

Muuttohaukka on viime vuosina alkanut talvehtia myös Saaristomeren eteläosissa. Kuluneena talvena haukkoja jättäytyi pelkästään Varsinais-Suomen puolelle ainakin 10 yksilöä.

Talvehtivat haukat antavat lintuharrastajille toivoa lajin pikaisesta paluusta pesimälinnustoon.

"Kävin helmikuun alussa Utössä. Saarelta käsin tarkkailin haukkaparia, joka viihtyi pitkään lähistölle asennetun pöntön ympärillä", Laaksonlaita kertoo toiveikkaana.

On vielä arvoitus, jäävätkö ulkosaaristossa talvehtivat haukat pesimään Lounais-Suomeen. Tämä ratkeaa tulevina vuosina. Todennäköisesti nämä haukat ovat pohjoista kantaa, joka on tottunut pesimään maassa aapasoilla.

"Itämeren alueella kuitenkin kiertelee kesäisin pesimättömiä lintuja. Saaristomerellä pesi vielä 1950-luvulla kymmeniä haukkapareja. Merikotkasta tiedämme ennakolta, että elpyvät kannat palaavat ensin lajin entisille linnakkeille. Siksi seuraamme saariston tilannetta kiinnostuneesti ja asennamme sinne vielä lisää pönttöjä kevään ja kesän mittaan", Lehtonen valottaa.

Aika näyttää, asettuuko muuttohaukka tulevaisuudessa pesimään myös urbaaniin ympäristöön. Asialleen omistautuneiden lintuharrastajien avulla se on ainakin mahdollista.

Valmis pönttö odottaa Turun sataman siilolla muuttohaukkoja, jotka saapuvat Suomeen maaliskuun lopulta toukokuun alkuun.

Sopeutuvainen kosmopoliitti

Muuttohaukka on petolinnun perikuva. Se on virtaviivainen ja voimakasrakenteinen peto, joka saalistaa valtaosan ravinnostaan suoraan lennosta. Syöksyessään saaliinsa perään se taittaa siivet taakseen ja voi saavuttaa siten yli 300 kilometrin tuntinopeuden. Muuttohaukkaa kutsutaankin maailman nopeimmaksi eläimeksi.

Nuoren muuttohaukan selkä on rusehtava ja vatsa vaalea ja pitkittäisjuovainen. Aikuisen linnun selkä on tumma ja tasavärinen, vatsa puolestaan vaalea ja tummien poikkijuovien sävyttämä. Vankan nokan molemmilla puolilla kulkee hyvin erottuva tumma viiksijuova.

Variksen kokoinen muuttohaukka on levittäytynyt Antarktista lukuun ottamatta kaikille mantereille. Nimensä mukaisesti haukat muuttavat pohjoisilta pesimisalueilta etelämmäs, mutta osa kannasta viettää koko vuoden samoilla seuduilla.

Suomen haukkakanta pienentyi rajusti 1960-luvulta alkaen. Pääsyynä tuhoon olivat ympäristömyrkyt, kuten DDT. Kannaksi arvioitiin vielä 1950-luvulla 1 000–1 500 paria, mutta muutamaa vuosikymmentä myöhemmin pareja oli jäljellä vain 20–30. Nyt kanta on hiljalleen elpynyt noin 270 pariin.

Suomen haukkakanta pesii pohjoisen metsä- ja suoerämaissa. Valtaosa linnuista tekee pesänsä maahan aapasoille. Kalliojyrkänteillä pesiään pitää vain muutama kymmenen paria. Suomen eteläisimmät muuttohaukat pesivät Keski-Pohjanmaan soilla, Etelä-Suomeen linnut eivät ole toistaiseksi levinneet.

Maailmalla muuttohaukka on saatu pönttöjen avulla pesimään jopa suurkaupunkien, kuten New Yorkin, pilvenpiirtäjissä.

Teksti:
Kuvat: Jussi Vierimaa ja Jorma Tenovuo
Avainsanat: luonto
Arvioi artikkeli
Ladataan kommentointia...

Anna arvio

1/5 5/5