Mökkielämän nautintoja

22.5.2014
0 arviota

Tänäkin kesänä saunat lämpiävät, lapset kiljahtelevat ilosta ja veneet kolahtelevat laitureihin eri puolilla maata. Kesäasukkaat kertovat, mikä mökkeilyssä viehättää.

Mökkielämän nautintoja

Vedessä polskiminen kruunaa Eemeli Eiskosen (vas.), Suvi Ikosen, Elina Eiskosen, Miska Ikosen, Marko Eiskosen ja laiturille nousevan Miro Ikosen kesälomapäivän.

Olemme varsinaista mökkikansaa: Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan noin puoli miljoonaa kesämökkiä, joilla on kaksi miljoonaa käyttäjää. Mökkien ja mökkeilevien määrä kasvaa entisestään, jos mukaan lasketaan vapaa-ajankäytössä olevat entiset maatilat sekä henkilöt, jotka majailevat sukulaisen tai tuttavan mökillä tai vuokraavat vapaa-ajanasuntoja.

Kesämökkirakentamisen tahti on puolittunut 1970–1980-lukujen huippuvuosista. Nykyään uusia mökkejä nousee vuodessa noin 3 500. Yksi syy mökkirakentamisen hiipumiseen on tonttien kalleus ja väheneminen. Rannat ovat jo paikoin täyteen rakennettuja suosituimmilla rannikko- ja järviseuduilla, kuten Kanta-Hämeessä, Suur-Saimaalla, Lounais-Savossa, lounaisrannikolla ja Saaristomerellä.

Oli kyse vaatimattomasta pikkumökistä tai hyvin varustellusta huvilasta, mökille mennään ennen kaikkea rentoutumaan ja rauhoittumaan arjen kiireistä.

Lapsiperhe hakee rauhaa ja nostalgiaa

Vuoden -76 Datsun pysähtyy saunamökin pihaan, ja autosta purkautuu ulos neljä lasta. Miro, 7, ja Miska Ikonen, 6, sekä Elina, 7, ja Eemeli Eiskonen, 4, heittävät vaatteet maahan ja juoksevat uimaan.

Marko Eiskonen, 32, käärii hihat ja alkaa töihin. Suvi Ikonen, 28, vahtii lapsia ja etsii matkaradiosta Radio Suomen. Kohta valssin tahdit siivittävät kesäistä päivää Hirvensalmen Väisälänsaaressa, kirkkaan Puulaveden rannalla. Välissä kaikuvat lasten kiljahdukset.

Näin kuluvat Eiskonen-Ikosen perheen mökkipäivät, joita maustavat saunan tuoksu ja kiuasmakkara.

"Muistan lapsuuteni ihanat mökkikesät. Haluan tarjota lapsillemme samanlaisia kokemuksia ja elämyksiä", sanoo Suvi Ikonen.

Uusperhe viettää kaiken vapaa-aikansa – arki-illat, viikonloput ja lomat – pienellä mökillään. Eiskonen rakensi mökin appiukkonsa avustuksella Ikosen äidin tontille.

"Haemme mökiltä rauhaa ja hiljaisuutta. Nelilapsisen uusperheen arki on aikamoista rumbaa. Täällä aivot voi laittaa narikkaan. Eikä ajomatka Mikkelistä kestä kuin puolisen tuntia", pariskunta kertoo.

Heille on jäänyt erityisesti mieleen yksi ilta viime kesältä.

"Lapset olivat toisilla vanhemmillaan, ja me olimme täällä kahdestaan ongella. Oli ihanan tyyntä ja hiljaista. Taskussa oli VIP-liput festivaaleille, mutta mökki vei voiton."

Ikonen ja Eiskonen korostavat, että mökki ei saa olla työleiri. Siksi piha pysyy luonnontilassa. Eiskonen kuitenkin pitää puuhastelusta, ja seuraavaksi hän aikoo rakentaa terassin.

"Kalastamme, hakkaamme puita, vahdimme lapsia ja oleilemme yhdessä. Uimisen lisäksi lapset ajelevat mönkijällä ja pyörillä. Sadesäällä piirretään ja pelataan lautapelejä", Ikonen kertoo.

Perhe haluaa mökkeillä yksinkertaisesti. Sähköt tulevat toistaiseksi aggregaatista, ja elektroniikkaa edustaa pieni akkukäyttöinen televisio. Sitä mieluummin he katselevat auringonnousuja ja kuunsiltoja.

"Kesäisin voin nukkua ovi auki ja kuulla luonnonäänet."

Eiskosten ja Ikosten mökki

Eiskosten ja Ikosten mökillä piha saa olla luonnontilassa. Perhe panostaa mieluummin rentoon yhdessäoloon kuin pihatöihin.

Marita Vokkolainen

Marita Vokkolainen viettää rakkaalla mökillään lähes kaiken vapaa-aikansa. Kalastusseurana toimii lapinporokoira Lilli.

Yksin mökkeilevä nauttii luonnosta

Airot solahtavat rauhallisesti veteen, kun Marita Vokkolainen, 49, soutaa pois katiskapaikaltaan Haukivedellä. Lapinporokoira Lilli seuraa kiinnostuneena varkautelaisen emäntänsä toimia.

Vokkolainen on mökillään usein juuri näin, seuranaan vain Lilli. Hänen lapsensa ovat jo aikuisia, eikä puoliso ole yhtä innostunut mökkeilijä.

Rantasalmella Linnasaaren kansallispuistossa sijaitseva mökki on yksi tärkeimmistä asioista Vokkolaisen elämässä. Hän viettää siellä lähes kaiken vapaa-aikansa.

"Kyse ei ole vain mökistä vaan ympäröivästä luonnosta ja saaresta, jossa mökki sijaitsee. Se, että sanon meneväni saareen enkä mökille, kuvastaa luontosuhdettani. Minulle luonnossa oleminen ja liikkuminen ovat hyvän elämän ehtoja."

Tiivis suhde luontoon syntyi jo lapsuudessa, kun Vokkolainen veneili Haukivedellä vanhempiensa kanssa. Mökki, joka oli tuolloin sedän omistuksessa, toimi tukikohtana. Kuusi vuotta sitten hän osti mökin itselleen.

"Se edusti minulle lapsuuden onnea ja iloa. Aiemmin retkeilin paljon soutuveneelläni ja telttailin kansallispuiston leiripaikoilla. Retkeilen toki edelleen, mutta nyt mökiltä käsin."

Luonnon kokemiseen kuuluu olennaisesti se, että noin 40 neliön saunamökki säilyy ilman mukavuuksia. Ei ole vesipumppua, sähköä, generaattoria eikä edes aurinkopaneeleita.

"Kun on pimeää, on pimeää. Silloin sytytän kynttilöitä. Parasta on, kun kesäisin voi nukkua ovi auki ja kuulla luonnonäänet."

Veneilyn ja kalastamisen lisäksi Vokkolainen marjastaa, valokuvaa ja tarkkailee luontoa. Mikään mökkipuuha ei ole niin tärkeä, että se menisi luontoelämysten ohi. Jos hän näkee järvenselällä kuikan, hän pudottaa kirveen ja ottaa käteen kiikarin.

Vokkolainen miettii, että ilman mökkiä hän olisi erilainen ihminen. Luonto rauhoittaa ja elvyttää.

"Kun ajan venerantaan ja hyppään autosta veneeseen, luonto ottaa minut hoivaansa. Kaikki surut jäävät auton kyytiin."

"Kaikki on hyvin, kun kynnenaluset ovat viljelyspenkistä mustat."

Raitiovaunu vie rakkaille viljelmille

Maasta nousee perunaa, maa-artisokkaa, punajuurta ja sen seitsemää sorttia sipulia. Pensaista napataan mausteeksi rosmariinia, chiliä ja steviaa. Uusin tulokas viiniköynnös kipuaa pitkin pergolan seinää.

On selvää, että Raimo, 77, ja Eija Paanamäen, 73, siirtolapuutarhamökillä syödään kesän ajan vain oman maan antimia.

"Viljely on meille mökkeilyn paras osuus. Kevät on täällä ihaninta aikaa, kun luonto kukoistaa ja kasvimaalla käy kova sutina", Raimo Paanamäki sanoo.

Eläkkeellä oleva pariskunta on viettänyt Helsingin keskustan läheisyydessä sijaitsevassa Vallilan siirtolapuutarhassa yhteensä seitsemän kesää. Alun perin mökin osto oli kokeilu.

"Paluumuutimme omakotitalosta Espoosta kerrostaloon Helsinkiin ja tarvitsimme puutarhatyökaluille säilytyspaikan talven ajaksi. Varaston vuokraamisen sijaan ostimme tämän mökin."

Paanamäet asuvat mökillä vapusta lähtien aina syyskuulle saakka. Mökissä on tilaa 26 neliötä, ja sisällä viihdytään vain sateella ja öisin. Kesällä olohuoneena toimii 440-neliöisen tontin piha.

"Tärkeintä on ulkona olo. Ei kesää voi viettää kaupunkikodissa", Eija Paanamäki sanoo.

Juokseva vesi otetaan ulkoa hanasta, ja tiskivesi lämpenee vedenkeittimellä. Alueen mökkiläisillä on yhteinen suihku ja vesivessa.

"Olemme sopeutuvaisia, näillä mukavuuksilla pärjää", Eija Paanamäki jatkaa.

Siirtolapuutarhassa yhteisöllisyys on olennainen osa mökkeilyä. Kesällä vietetään aikaa toimitalolla, elojuhlissa ja juhannuksena kokon ympärillä. Saunavuoroja on kaksi viikossa: toinen miehille ja toinen naisille.

"Muista mökkeilijöistä on saanut ystäviä ja petankkikavereita. Oma rauha pidetään yllä siten, että toisen tontille ei mennä ilman kutsua", Raimo Paanamäki kertoo.

Pääkaupungin ytimessä mökkeilyyn kuuluvat myös liikenteen ja kaupunkielämän äänet. Lenkkeilijät kulkevat aidan takana, ja näkösuojaa mökin pihaan on vähän. Onneksi Paanamäet eivät ujostele.

"On ihanaa, että mökkimatkalla ei tarvitse istua ruuhkassa. Kuljemme kolmen kilometrin matkan kotiin raitiovaunulla."

Helteisinä päivinä Eija nautiskelee hyvästä kirjasta omenapuun alla. Auringonlaskua ihaillaan yhdessä pionipuskan luona.

"Päivän päätteeksi kaikki on hyvin, kun kynnenaluset ovat viljelyspenkistä mustat", Raimo Paanamäki kiteyttää.

Eija Paanamäki

Eija Paanamäki hoitaa siirtolapuutarhapalstalla kukkaistutukset, puolison vastuulla ovat viljelmät.

Raimo Paanamäki

Raimo Paanamäki viihtyy sisällä mökissä vain öisin ja sateen sattuessa. Kahvinkeittoon ja viljelysten kastelemiseen otetaan juokseva vesi ulkohanasta.

Mökkikyselyn tuloksia

Prosenttiluvut on kerätty Yhteishyvä.fi:n Mökkikyselystä lokakuussa 2013. Kyselyyn vastasi 2 510 lukijaa.

Mökkeiletkö?

  • kyllä 65 %
  • en 35 %.

Kuinka paljon vietät aikaa mökillä?

  • satunnaisia viikonloppuja tai juhlapyhiä vuosittain 58 %
  • lomakaudet 13 %
  • keväästä syksyyn 11 %
  • tasaisesti ympäri vuoden 10 %
  • koko kesän 7 %
  • asun mökillä 1 %.

Mikä mökkeilyssä viehättää?

  • luonto ja maisemat 64 %
  • oma rauha 59 %
  • saunominen 55 %
  • rentoutuminen 54 %
  • uiminen 38 %. 

Kuinka pitkä on mökkimatkasi?

  • alle 50 kilometriä 29 %
  • 50–100 kilometriä 25 %
  • 100–200 kilometriä 20 %
  • 200–500 kilometriä 19 %
  • yli 500 kilometriä 6 %
  • asun mökillä 1 %.          

Kesämökkini on…

  • varustettu kodinkaltaisilla mukavuuksilla 51 %
  • mummonmökki ilman sähköä tai juoksevaa vettä 32 %
  • toisten nurkista koottujen huonekalujen hautausmaa 13 %
  • viimeisen päälle laitettu vapaa-ajanasunto 4 %.
Teksti:
Kuvat: Paula Myöhänen ja Ida Nisonen
Avainsanat: mökki
Arvioi artikkeli
Ladataan kommentointia...

Anna arvio

1/5 5/5