Miksi pää on taas kipeä? Tunnista erilaiset päänsäryt ja niiden aiheuttajat

Useimmat työikäiset naiset ja miehet kärsivät joskus toistuvasta päänsärystä. Tavallisesti toistuva päänsärky ei ole merkki vakavasta sairaudesta. Kun tunnistat, minkä tyyppisestä särystä on kyse, voit koettaa ehkäistä sitä ensin kotikonstein.

Lääkäriin on syytä hakeutua nopeasti silloin, jos päänsärky on poikkeuksellisen voimakas, se alkaa äkillisesti tai siihen liittyy muita oireita, kuten puheen häiriöitä tai kuumetta. Apua pitää hakea myös silloin, kun päänsärkyä on esiintynyt kohtauksittain ja kohtauksia tulee entistä useammin. Lisäksi lääkärissä kannattaa käydä, jos itsehoito ei auta lievempiin päänsärkyoireisiin.

Näin tunnistat

Puristava, usein iltaa kohti paheneva tasainen särky, joka tuntuu molemmilla puolilla päätä. Särky voi tuntua kiristävältä pannalta ja siihen voi liittyä huimauksen tunnetta. Niska- ja hartiaseutu saattaa tuntua aralta tai kipeältä. Joskus päänsärkyyn liittyy käsien puutumista etenkin öisin.

Syyt

Jännityspäänsärky liittyy useimmiten niska- ja hartialihasten jumiutumiseen tai henkisiin paineisiin, kuten työstressiin. Yksipuolista toistoa sisältävä työasento altistaa jännityspäänsärylle. Huono purenta voi aiheuttaa särkyä ohimoiden alueella. Joskus vääränlaiset silmälasit tai huono näkö voivat lisätä jännityspäänsärkyä.

Hoito

Säännöllinen liikunta vähintään pari kertaa viikossa hoitaa ja ennaltaehkäisee jännityspäänsärkyä. Parhaimpia ovat lajit, joissa niska- ja hartiaseutu liikkuvat, kuten kävely, sauvakävely, lentopallo, murtomaahiihto ja kuntosaliharjoittelu. Työasentoa kannattaa tarkistaa ja välillä pitää taukojumppaa. Jos päänsärky tai lihasten jumiutuminen pääsevät pahoiksi, apu voi löytyä fysioterapeutin antamasta fysikaalisesta hoidosta. Joskus tarvitaan särkylääke tai kipupiikki. Myös säännöllinen unirytmi ja stressittömyys voivat auttaa.

Näin tunnistat

Auralliseen migreeniin liittyy esioireita, kuten näköhäiriöitä. Aurattomassa migreenissä niitä ei ole, joten se sekoitetaan joskus jännityspäänsärkyyn. Migreenissä särky on usein toispuoleista ja kohtauksittaista. Siihen voi liittyä myös pahoinvointia.

Syyt

Migreenin perimmäistä syytä ei vielä tiedetä. Taipumus migreeniin on kuitenkin perinnöllinen ja voi liittyä häiriöihin aivojen välittäjäaineiden toiminnassa. Naisilla migreenikohtaus alkaa usein hormonaalisista syistä, tyypillisesti muutama päivä ennen kuukautisia, mutta ei aina.

Hoito

Tavallisimpia migreenikohtauksen laukaisijoita ovat kirkkaat valot, epäsäännöllinen nukkuminen ja alkoholi, joten kohtauksille altistavia tekijöitä voi oppia välttämään. Säännölliset elämäntavat, kuten samoina toistuvat ruoka- ja nukkuma-ajat, ehkäisevät migreenikohtauksia. Jotkut pärjäävät kohtauksen aikana ilman lääkitystä tai parasetamolin ja tulehduskipulääkkeiden avulla lepäämällä viileässä ja pimeässä huoneessa. Toiset tarvitsevat migreeniin tarkoitettuja täsmälääkkeitä. Vaikeaan migreeniin voidaan tarvita estolääkitystä.

Näin tunnistat

Erittäin voimakas, repivä, läpitunkeva tai polttava päänsärky toisella puolella päätä, yleensä silmän ympärillä. Kipukohtauksen aikana voi olla silmäluomen turvotusta tai nenän tukkoisuutta. Kipu alkaa usein päivittäin samaan aikaan ja kohtaussarjojen välissä voi olla monen kuukauden tauko.

Syyt

Tarkkaa syytä ei ole löydetty, mutta sarjoittaisen päänsäryn uskotaan liittyvän aivojen toiminnan häiriöihin tietyillä aivojen alueilla. Sarjoittaista päänsärkyä esiintyy eniten työikäisillä miehillä.

Hoito

Itsehoitolääkkeistä ei ole apua, vaan kohtauksen tullessa on turvauduttava lääkärin apuun. Hoito tehoaa parhaiten kohtauksen alussa. Uusia kohtauksia voidaan torjua estolääkityksellä.

Näin tunnistat

Päänsärky alkaa, kun särkylääkkeen vaikutus on loppunut. Se on jatkuvaa ja on erilaista kuin alkuperäinen särky, johon lääke on otettu. Kyseessä voi olla särkylääkepäänsärky, jos lääkkeitä kuluu päivittäin tai lähes päivittäin ja särky palaa lääkkeen vaikutusajan hiivuttua.

Syyt

Päänsäryn syynä on liika särkylääkkeiden käyttö, mikä aiheuttaa muutoksia aivojen välittäjäaineiden toiminnassa. Muutoksia voi tapahtua jopa alle viikon kestäneen särkylääkkeiden käytön jälkeen.

Hoito

Särkylääkkeen käyttö pitää lopettaa joksikin aikaa. Käytön lopettamiseen voi tarvita vieroitushoitoa sairaalassa, sillä seurauksena saattaa olla kovaa särkyä. Särkylääkkeiden liikakäyttö johtaa moniin terveysongelmiin, kuten suolen, maksan ja munuaisten rasittumiseen, joten käytön lopetus on ainoa vaihtoehto. Tärkeää on myös ennaltaehkäisy. Esimerkiksi migreenin estolääkitys vähentää migreenikohtauksia ja samalla lääkkeiden tarvetta.

Näin tunnistat

Usein toispuoleinen päänsärky, joka kohdistuu tiettyyn kohtaan päätä. Esimerkiksi hammasjuuren tulehdus tuntuu leukaluussa.

Syyt

Päänsäryn syy liittyy hoitamattomaan tulehdukseen.

Hoito

Lääkärissä on syytä käydä aina, kun päänsärkyyn ei löydy syytä tai epäilee tulehdusta tai muuta sairautta.