Lukijoiden kirjavinkit: Miten kannustaa lasta lukemaan?

17.8.2016
1 arviota
Lukijoiden kirjavinkit: Miten kannustaa lasta lukemaan

Rauhoittaa, innostaa, viihdyttää ja opettaa – lukeminen antaa paljon. Yhteishyvän lukijat kertoivat, miten innostavat lapsiaan lukemaan, ja suosittelivat hyviä lasten- ja nuortenkirjoja.

Kyselimme Yhteishyvän lukijoilta, miten lapsiperheissä suhtaudutaan kirjoihin ja lukemiseen ja mitkä kirjat ovat suosikkeja.

Suurin osa kyselyyn vastanneista kannustaa lasta kirjojen pariin yhteisillä lukuhetkillä. Moni pitää näitä ihania ja opettavaisia hetkiä tärkeinä, vaikka lapsi osaisi lukea jo itsekin: aikuinen ja lapsi voivat lukea kirjaa vaikkapa vuorotellen sivu kerrallaan, ja jutella lukemastaan.

"Luen aina iltasadun, vaikka olisi kuinka myöhä. Lukeminen on läheisyyttä, jossa olen täydellisesti läsnä."

"Kaksi lapsenlapsistani asui 400 kilometrin päässä ja joka sunnuntai luin heille puhelimessa iltasadun kahdeksan vuoden ajan. Lapsukaiset saivat mennä isän ja äidin sänkyyn vierekkäin kuuntelemaan. Aina tuokion alkaessa lapset kysyivät, missä istun ja missä pappa istuu. He tulivat omassa mielikuvassaan 'viereemme' kuuntelemaan."

"Mikä hauskinta, kun lapset oppivat itse lukemaan, he haluavat lukea itse iltasadun ääneen ja sitten kuuluu: 'Mummi, sähän nukut!'"

Moni Yhteishyvän lukija kertoo, että lapsi on kiinnostunut lukemisesta, kun saa itse valita kirjan. Kun ei pakota, mutta tarjoaa erilaista luettavaa helposti saataville, kirjoihin myös tartutaan. Iltasadut, kirjastossa käyminen ja lahjakirjat ja -lehdet kannustavat lukemaan. Mukaansatempaavat tarinat vievät mennessään.

"Jokainen lapsi on kiinnostunut jostakin. Sitten vain haetaan kirjastosta lastenkirjoja, jotka käsittelevät kiinnostuksen kohteita. Minä luin lapselle tarkoitettuja autoja ja tekniikkaa käsitteleviä kirjoja. Yksi kaveri oppi lukemaan tankkaamalla Aku Ankkoja."

Myös lukevan aikuisen malli nähdään tärkeäksi. Kun lapsi huomaa, että aikuinen lukee ja pitää lukemisesta, kiinnostus lukemiseen tarttuu myös lapseen. "Näytän itse esimerkkiä valitsemalla kirjan kännykän sijaan", mainitsee yksi lukija. Kehuja ja vanhemman osoittamaa kiinnostusta lapsen lukemista kohtaan pidetään tärkeinä.

Pienempien lasten kanssa lukuinnon herättely lähtee monella kirjojen kuvitusten tutkimisesta. Sitten lorutellaan ja leikitään sanoilla ja kirjaimilla. Moni tutkii arjen tekstejä yhdessä: mitä lukee jogurttipurkissa, mitä tienvarsikyltissä, entä kaupan ikkunassa?

Muutama lukija kertoo pienten palkintojen toimivan lukukannustimena: luettuaan kirjan lapsi saa esimerkiksi tarran, jääkiekkokortin tai peliaikaa pleikkarille tai kännykälle.

Lukijoiden suosittelemia lasten- ja nuortenkirjoja

  • Mauri Kunnaksen Koiramäki-sarjan kirjat ovat todella hauskoja, jänniäkin sekä kieleltään upean rikkaita. Sopii mielestäni kaikille ja kaikenikäisille.
  • Mauri Kunnaksen Herra Hakkaraisen aakkoset opettaa hauskalla tavalla aakkoset, ja loruja hokemalla myös puhe kehittyy. Kuvia on kiva katsella ja Herra Hakkarainen on lapsille ihan huippuope pienen ystävänsä Masa Marsun kanssa.
  • Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu -kirjat ovat kannesta kanteen täynnä oivalluksia ja älykästä huumoria, soljuvaa kieltä ja yksityiskohtaisia kuvia. Tatun ja Patun oudot aakkoset on hulvattoman hauska ja samalla tulee aakkoset tutuksi. Meidän 4- ja 6-vuotiaat lapset rakastavat kirjaa.
  • Richard Scarryn Tipu Topakka on meillä klassikko jo toisessa sukupolvessa: hyvät, iloiset kuvat ja juonellinen tarina yksinkertaisin tekstein. Ihana kuvakirja heti, kun lapsi jaksaa kuunnella noin vuoden ikäisestä ylöspäin.
  • Jack Ticklen Höpsö Hönttisaurus on meillä nyt ihan suosikki 2- ja 5-vuotiaalla. Lukija pääsee kivasti osallistumaan ja on opettavainenkin kirja.
  • Eduard Uspenskin Fedja-setä, kissa ja koira -kirjasta itse pidin kovasti pienenä. Siinä on huumoria, ja se sopii sekä tytöille että pojille.
  • Pupu Tupuna -kirjoissa on ihanat kuvat, helppo ja ymmärrettävä teksti. Kirjoissa on mukana myös pieni opetus.
  • Miinat ja Manut ovat suosikkeja isojen värikkäiden kuvien ja opettavaisten tarinoiden vuoksi. Niitä saa myös kuunnelmina.
  • Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu sopii kaikille rohkeille tytöille ja miksei pojille. Hauska, opettavainen ja rohkea. Klassikko Eemelin kootut metkut antaa lukunautinnon sekä aikuiselle että lapselle, noin 5-vuotiaasta eteenpäin.
  • Maikki Harjanteen Vanttu-kirjat ja Kristiina Louhen Tomppa-kirjat ovat olleet mieluisia pienille lapsille – luultavasti siksi että niissä käsitellään tavallisia asioita, joihin lapsen on helppo samastua.
  • Sanna Pelliccionin Onni-poika tykkää pelata on hyvä kirja alle kouluikäisille. Siinä käsitellään lapselle sopivalla tavalla pelaamiseen liittyviä asioita ja säännöistä sopimista.
  • Lasten oma taidekirja on hyvä. Sitä katselemalla ja lukemalla oppii arvostamaan taidetta. Se voi myös herättää halun nähdä taulu oikeasti museossa.
  • Lotta Kujanpään Kirjavan kissan luontoretki sopii monenikäiselle ja kuvitus on upea.
  • Marjatta Kurjenniemen Annelin ja Onneli on hyvä, kotimainen kirja kouluikäiselle ja sitä nuoremmallekin.
  • Yrjö Kokon Pessiä ja Illusiaa olen lukenut erityisen mielelläni 4-vuotiaalle pojalleni. Kirjan tapa kuvata luontoa, erilaisuutta ja rakkautta fantasian kautta on mitä parhain. Luen mielelläni lapsille klassikkokirjoja, jotka ovat sanomaltaan itselleni tuttuja ja joihin on helppo eläytyä.
  • Elsa Beskowin satukirjat ovat kuvakirjoista ihanimpia: niissä on ihana kuvitus ja mukavat tarinat. Esimerkiksi hänen riimisatunsa, johon lapsen tulee keksiä itse puuttuva riimi, ovat mukavia.
  • Aili Somersalon Päivikin satu ja Mestaritontun seikkailut ovat ihanan perinteiset satukirjat, jotka ovat myös jännittäviä tarinoita ihanin kuvituksin. Luen ne vielä mummonakin aika-ajoin – ensimmäisen kerran olen lukenut ne varmaan yli neljä vuosikymmentä sitten. Lumoavat tarinat, joita soisin myös nykylasten ja -nuorten lukevan.
  • Elina Karjalaisen Uppo-Nallet eivät ole menettäneet mitään tehostaan. Sopii alle kouluikäisille, kouluikäisille ja aikuisillekin.
  • Sinikka ja Tiina Nopolan Risto Räppääjä -kirjat ovat mainiota luettavaa! Kirjat ovat mukaansatempaavia ja hauskoja. Risto Räppääjä on tullut myös elokuvana: se helpottaa kirjan omaksumista.
  • Tiina Nopolan Siiri ja sotkuinen Kerttu sai 6-vuotiaan tyttären ja äidin nauramaan.
  • Timo Parvelan Ella-kirjat sopivat sekä tytöille että pojille. Hauskoja myös aikuisille. Kirjat sopivat hyvin nukkumaanmenohetkiin.
  • Timo Parvelan Keinulauta sopii niin isommille kuin pienemmillekin, ei kuitenkaan ihan pienille. Kirjassa kerrotaan mielenkiintoisella ja innostavalla tavalla erilaisista tunteista ja ystävyydestä. Kuvitus tukee hienosti tarinaa.
  • Tuula Kallioniemen Reuhurinteet ovat vallattoman ihania! Niitä lukee aikuinenkin mielellään ääneen lapsella tai lapsen kanssa. Aivan mahtava kirjasarja ja mikä ihana kuvitus myös.
  • Sebastian Lybeckin Latte-siili ja Musta varjo sekä muut sarjan kirjat ovat mukaansatempaavia ja eri tunnemaailmoja läpikäyviä, iloista pelkoihin. Sopivat mielestäni noin 5-vuotiaasta eteenpäin.
  • Andrus Kivirähkin Koiranne alkaa kohta kukkia -kirjan pienet tarinat sopivat iltasaduiksi, ja isommat ahmivat kirjan yhdessä illassa. Ilahduimme kirjan erilaisuudesta.
  • Veera Salmen Puluboi-kirjat ovat ekaluokkalaisen lemppareita! Värikäs teksti ja sopivasti kuvia. Isommat sisaret lukevat tätä myös 3-vuotiaalle pikkusiskolle.
  • Jo Nesbøn Tohtori Proktorin pierupulveri huvittaa alakouluikäisiä poikia nimellään – ja houkuttelee lukemaan – ja on tarinana varsin mainio myös aikuisen mielestä.
  • Enid Blytonin Viisikko on vanha sarja, mutta toimii edelleen. Se tempaa lapset mukaansa jännittävillä juonilla, joissa lapset ja koira ovat pääosassa.
  • Vanhoja Pekka Töpöhäntä -kirjoja suosittelen. Niissä on jokaisella kissahahmolla oma luonne, joka säilyy koko kirjasarjan alusta loppuun. Piirteet ovat inhimillisiä. On hauska tutustua kissojen kautta erilaisiin luonteisiin ja kuvitella, miltä kissat näyttävät ja miten ne toimivat aikeitansa toteuttaessaan. Oppii, mikä on reilua, mikä ei. Kirjasarja ruokkii mielikuvitusta.
  • Jonathan Longin Koira joka osasi kaivaa on tarina hauskassa muodossa, kuvissa paljon yksityiskohtia ja samaa kirjaa on luettu meillä useita kertoja.
  • Anneli Kannon Viisi villiä Virtasta -sarja on 4- ja 6-vuotiaiden suosikki. Kaikki sarjan kirjat ovat hyviä, mutta poikia on kiehtonut erityisesti Paavo Virtanen ja tyttöjen tavarat, koska kotoa on isosisko, jonka tavarat ovat kiinnostavia, ja Perttu Virtanen ja kauhea kateus, koska useamman lapsen perheessä kateus on valitettavan tuttu tunne. Äidinkin mielestä kirjojen kuvitus on aivan mahtava ja aiheet suoraan lapsiperheen arjesta.
  • Vitsikirjat oli hyvä aloitus ekaluokkalaiselle. Mielenkiinto pysyi yllä ja sopivan helppoa tekstiä.
  • Suomen lasten hölmöläissadut on ollut yksi rakastetuimpia kirjoja meillä. Kirja saa lapsen pohtimaan tapahtunutta ja aikuisen kanssa keskustellessa on hyvä huomata, oliko hölmöläisten ongelmanratkaisu ihan hyvä vai olisiko joku toinen tapa ollut helpompi tai järkevämpi.
  • Anni Polvan Tiina-kirjat ovat edelleen hyviä tyttökirjoja.  Luin niitä itse 1970–80-luvuilla ja nyt 11-vuotias tyttäreni lukee niitä.
  • Roald Dahlin Iso kiltti jätti on mukaansatempaava kirja alakouluikäisille.
  • Astrid Lindgrenin Veljeni Leijonamielessä on hyvässä suhteessa taianomaista seikkailua ja hieman surullisempia asioita. Kertoo elämästä ja valmistaa siihen.
  • Roope Lipastin Viikinkisolmussa on hyvä kerronta ja mielenkiintoinen aihe. 8- ja 10-vuotiaan lapseni tykkäävät.
  • J. K. Rowlingin Harry Pottereissa on hyvä juoni, moraalista pohdintaa ja kiinnostavat henkilöt. Henkilöt myös muuttuvat ja kasvavat sarjan aikana. Kirjat voi lukea moneen kertaan, sillä niistä löytyy paljon uusia asioita jokaisella lukukerralla.
  • Jeff Kinneyn Neropatin päiväkirjat ovat vieneet meidän 9-vuotiaan täysin mennessään. Luki kesän aikana koko kirjasarjan.
  • Chris Riddellin Ada Gootti -kirjat ovat olleet tytölle mieleisiä. Kirjat ovat ulkoasultaan kuin koruja, kuvitus on upea ja kirjaan jää koukkuun. Tyttö luki ensimmäisen kirjan siltä istumalta.
  • Nadja Sumasen Rambo teki vaikutuksen useampaan seiskaluokkalaiseen poikaan. Kirja sopii monelle nuorelle, mutta erityisesti kirjasta innostuivat sellaiset pojat, jotka muuten lukevan hyvin vähän. Vaikeissa elämäntilanteissa lohduksi.
  • Salla Simukan kansainvälistä mainetta niittänyt Lumikki-trilogia sopii erinomaisesti nuorille, on jännittävä ja uudenlainen.
  • Mika Keräsen Maaliviivalla saa futiksesta innostuneet pojat kirjojen pariin, klassinen tarina.
  • Ilkka Remeksen nuorille suunnatut kirjat ovat toiminnantäyteisiä seikkailukirjoja jo vähän vanhemmille lapsille.
  • Erin Hunterin Soturikissa-sarjassa fantasia ja realismi sekoittuvat mielikuvituksellisesti. Mukaansatempaava, hauska ja jännittävä sarja sopii noin 10-vuotiaasta eteenpäin. Erityisesti kissoista pitäville, mutta myös muille eläinrakkaille.

Lukuelämyksiä, irtiottoja ja uusia oivalluksia

Lähes kaikki Yhteishyvän kyselyyn vastanneista (98 %) pitävät lukuharrastusta tärkeänä. Miksi kirjoja sitten kannatta lukea? Syitä löydettiin monia.

Lukeminen nähdään tärkeäksi, sillä se kartuttaa sanavarastoa ja rikastaa kieltä, sivistää ja helpottaa oppimista koulussa. "Lukutaitoa tarvitsee joka päivä kaikkialla", summaa yksi vastaaja.

Lukeminen tarjoaa elämyksiä ja oivalluksia, kehittää mielikuvitusta ja vahvistaa empatiakykyä. Tarinat avaavat lukijalleen aivan uusia maailmoja ja näkökulmia. "Lukeminen antaa siivet: pääset muihin maailmoihin, toisiin aikoihin ja erilaisten ihmisten pariin", tunnelmoi kirjojen parissa itsekin viihtyvä lukija. Toinen jatkaa: "Kirja antaa tarinan, mutta mielikuvitusta pitää käyttää, että se herää eloon."  Kolmas toteaa: "Itse opin lukemaan 4-vuotiaana ja lukuharrastus on todella rikastuttanut elämääni."

Lukeminen on monelle myös mukavaa ja kiireetöntä yhteistä ajanvietettä. Samalla tulee juteltua kirjan esiin nostamista aiheista ja tunteista. Yhteiseen lukuhetkeen pysähtyminen myös rauhoittaa lasta.

Lukeminen viihdyttää ja on hyvä tapa rentoutua ja irrottautua arjen hälinästä. Joillekin kirjan kanssa hiljentyminen tuo hyvää vastapainoa mediaähkylle. Jollekulle se antaa tilaisuuden haaveilla.

Kirja on helppo ja edullinen harrastusväline, joka kulkee myös mukana. "Kirja on kiva kaveri", vastauksissa kiteytetään.

 

Yhteishyvän lukijat kertoivat lasten lukemisharrastuksesta elokuussa 2016. Kyselyyn vastasi 575 lukijaa. Vastanneiden kesken arvotun Oppi & ilo -paketin voitti Teija Vuorio Kotkasta Onnea!

Mitä lasten- tai nuortenkirjaa sinä suosittelet? Jätä kommentti artikkeliin!

Teksti
Kuva 123RF
Avainsanat: lapsi kirjat
Arvioi artikkeli
Tervetuloa ostoksille

Anna arvio

1/5 5/5