Kun kuulo heikentyy

26.1.2015
0 arviota
Kun kuulo heikentyy

Jos kuuleminen vaatii keskittymistä ja on pinnistelyä, kuulosi saattaa olla alentunut. Kuulo-ongelmiin voi saada apua.

Johtavassa asemassa työskentelevä Sanna havahtui noin kymmenen vuotta sitten siihen, että hän joutui yhä useammin tarkistamaan ihmisten nimiä puhelimessa.

"Muutimme samoihin aikoihin uuteen asuntoon. Huomasin, että minun oli hankala saada selvää siitä, mitä muu perhe huuteli toisista huoneista. Telkkari ja radio piti säätää kovemmalle, kuiskaukset kuulin vain vaivoin."

Aluksi Sanna kuvitteli kuulevansa melussa paremmin, mutta pian melu alkoi häiritä häntä yhä enemmän. Esimerkiksi firman juhlissa oli raskasta jutella toisten kanssa. Lopulta konserttimusiikkikin muuttui meluksi ja aiheutti fyysisesti huonon olon. Teatterissa näyttämöltä tuleva puhe tuntui katoavan ilmaan.

Sanna tutkitutti kuulonsa ensimmäisen kerran 1990-luvun lopussa, koska hänen suvussaan on huonokuuloisuutta. Jo silloin hänellä havaittiin selkeä kuulonalenema toisessa korvassa. Tilannetta jäätiin kuitenkin seuraamaan, koska toisen korvan kuulo oli normaali.

"Päädyin lopulta korvalääkärille vasta, kun perheeni alkoi väsyä siihen, että kyselin koko ajan 'mitä'. Samalla olin itsekin entistä väsyneempi, koska jouduin jatkuvasti ponnistelemaan kuullakseni."

Sannalle tehtiin pari kertaa kuuloseula, ja hän sai lähetteen tarkempiin tutkimuksiin. Niissä suljettiin kasvaimen mahdollisuus.

Sanna suosittelee jokaiselle kuulo­ongelman kanssa sinnittelevälle käyntiä korvalääkärillä. Hänelle itselleen oman kuulovammaisuuden myöntäminen oli vaikeinta.

 

"Olin entistä väsyneempi, koska jouduin jatkuvasti ponnistelemaan kuullakseni."

Ikä tuo ongelmia

"Jo 50 ikävuoden jälkeen kuulo­ongelmia alkaa ilmetä yhä enemmän", sanoo Kuuloliiton erityisasiantuntija Anniina Lavikainen.

"Jos kuulonalenemaa ei tunnisteta ajoissa, se voi vaikuttaa paljon työssä jaksamiseen. Kun ongelma tunnistetaan, kuulo-ongelmainen voi hankkia apua ja selviytyä työelämässä."

Iän tuoma huonokuuloisuus on monien ongelma: jopa joka toinen 75-vuotiaista suomalaisista tarvitsisi kuulokojeen.

"Läheskään puolet 75 vuotta täyttäneistä ei käytä kuulokojetta, vaikka heillä olisi siihen oikeus. Kaikki kuulokojeen hankkineistakaan eivät halua turvautua siihen. Kieltäytyjät kertovat kuulevansa kaiken sen, mikä heille on tarpeen", kertoo korvalääkäri Matti Soirinsuo Diacorista.

Iän lisäksi kuulovikoja aiheuttavat myös tulehduksellisten tautien jälkitilat, melu ja perintötekijät.

Soirinsuon mukaan on enemmän tarua kuin totta, että esimerkiksi musiikin kuuntelu nappikuulokkeilla heikentäisi kuuloa.

"Nykyisin kuulo on suojattu hyvin, sillä meluhaittoihin on kiinnitetty paljon huomiota. Kuuloa suojellaan työpaikoilla, ja tilaisuuksissa on desibelirajat. Kuulokkeista aiheutuu hyvin vähän kuulovaurioita."

Kuuloliitto muistuttaa kuitenkin, ettei kuulokekuuntelu ole täysin riskitöntä. Esimerkiksi joka viidennellä armeijan aloittavalla nuorella todetaan tutkimuksissa kuulonalenema, johon vapaa-ajan melu on todennäköisesti syynä.

Kuuloa kannattaa suojella kiinnittämällä huomiota melualtistukseen, sillä kuulonalenemaa ei voi korjata pillereillä, eikä kuuloa voi etukäteen ennaltaehkäisevästi harjoittaa.

Välineet avuksi

Ongelmien toteamisessa kuuloa mittaava kuulotutkimus on tärkein tutkimusmenetelmä. Matti Soirinsuon mielestä tulisi mahdollisuuksien mukaan tehdä sekä äänikynnys- että puhemittaus. Työikäiset pääsevät tutkimusten alkuun työterveyshuollon, nuoret opiskelijaterveydenhuollon ja eläkeläiset perusterveydenhuollon avulla.

Kuulovammoja hoidetaan karkeasti määriteltynä kahdella eri menetelmällä: kuulokojeilla ja kirurgisilla toimenpiteillä.

"Kuulokojeella hoidettavia on moninkertaisesti enemmän kuin kirurgisesti hoidettavia. Kuulonparannusleikkauksia tehdään itse asiassa aika vähän", Soirinsuo sanoo.

Apuvälineistä yleisin, kuulokoje, ei palauta kuuloa ennalleen, mutta auttaa käyttäjäänsä kuulemaan paremmin vahvistamalla tämän omaa puhetta ja ympäristön ääniä.

"Välillä iäkkäämmät epäilevät, että koje heikentää kuuloa, mutta tämä ei ole totta. Koska kuulokoje vahvistaa kaikkia ääniä, kestää aikansa, ennen kuin aivot oppivat kojeen kautta tulevaan maailmaan ja osaavat kohdistaa äänet oikeaan puhujaan", Anniina Lavikainen kertoo.

Nykyiset kuulokojeet ovat minitietokoneita, joita tulee säätää ja huoltaa säännöllisesti. Lisäksi ne tulisi vaihtaa uuteen noin viiden vuoden välein.

Lavikainen on huolissaan kuulon­huollon tulevaisuudesta, sillä suuret ikäluokat ikääntyvät nyt vauhdilla kuulokojeiden tarvitsijoiksi.

"Kuulon kuntoutuksessa on liian vähän henkilökuntaa, ja audionomeja eli kuulontutkijoita tulisikin kouluttaa kiireesti lisää. On myös pohdittava, voisiko osan ikääntyneiden kuulokojesovituksista tehdä perusterveydenhuollossa, sillä ihmisten pitäisi saada apua mahdollisimman läheltä. Muistiongelmat on jo tunnistettu, nyt olisi kuulo-ongelmien vuoro."

Iso helpotus

Miten elämä muuttuu, kun kuulo­ongelmiin saa apua? Sannalla on nyt toisen korvan korvakäytävässä kuulokoje, joka on toiminut erinomaisesti kolme vuotta.

"Käytän laitetta joka päivä. Voin ohjelmoida koneeni sen mukaan, mitä kuuloaluetta pitää vahvistaa."

Sanna kokee saaneensa kuulokojeen ansiosta uuden elämän.

"Tuntui siltä, kuin korvani olisi avautunut. Veden lorinakin kuulosti erilaiselta kuin moneen vuoteen.

Kuulin myös lintujen laulun paremmin. Käytännön helpotusta tuo se, että kuulen pinnistelemättä esimerkiksi palavereissa, vaikka kojeella ei tietenkään saada korjattua tilannetta täysin normaaliksi."

Sanna on tyytyväinen, että hakeutui lopulta lääkäriin eikä jäänyt odottamaan maailmansa hiljenemistä.

"Modernit kojeet ovat niin pieniä, että niiden käyttö vaatii opettelua. Tämä on helpompaa, mitä nuorempi on."

Kuulonalenemaa ei voi hoitaa pillereillä.

Kuulosi voi olla heikentynyt, jos…

  • puheen kuuleminen vaatii jatkuvasti keskittymistä ja pinnistelyä
  • väsyt kuulemiseen liittyvistä ponnisteluista, ja illat hupenevat työpäivästä toipumiseen
  • kuulet asioita väärin, ja joudut setvimään sekaannuksia
  • melu puurouttaa äänet tunnistamattomiksi ja saa sinut voimaan pahoin
  • välttelet tilaisuuksia, joissa joudut keskustelemaan.

Iäkkään läheisen kuulo voi olla heikentynyt, jos…

  • hän siirtää omien asioidensa hoitoa muille eikä halua käyttää puhelinta
  • televisio ja radio pauhaavat todella kovaa
  • hän ei kuule enää ovikelloa
  • kanssakäyminen väsyttää, ja hän vetäytyy seurasta
  • hän eristäytyy, mikä voi johtaa usein masennukseen.
Kun kuulo heikentyy

Hienorakenteinen aisti

Kuuloaistiin kuuluvat kaikki korvan rakenteen osat, kuulohermo ja ohimolohkon aivokuori, jossa ääni lopullisesti aistitaan.

Ääniaalto liikuttaa tärykalvoa, josta ääni siirtyy kuuloluiden vahvistamana  pienemmälle kalvolle välikorvan ja sisäkorvan rajalle. Pienemmän kalvon värähtely synnyttää paineaaltoja, jotka liikuttavat sisäkorvan aistinsoluja niin, että syntyy biosähköinen ilmiö.

Kuulohermo kuljettaa biosähköisen informaation ohimolohkoon aivokuorelle, jolloin aistimme kuulemamme.

"Hyvin tärkeä osa kuuloamme on suuntakuulo eli kykymme aistia, mistä ääni tulee. Ääni saavuttaa korvat vähän eri aikaan, ja aistimme tämän suuntakuulona. Jos ihminen menettää toisen korvan kuulon, hän kadottaa suuntakuulonkin", korvalääkäri Matti Soirinsuo kertoo.

Teksti:
Kuvat ja kuvitus: Juuso Paloniemi ja Antero Häikkä
Asiantuntijat: erityisasiantuntija Anniina Lavikainen, Kuuloliitto ja korvalääkäri Matti Soirinsuo, Diacor
Arvioi artikkeli

Anna arvio

1/5 5/5