Juhannuksen värikkäät kruunut: Näin koristellaan juhannussalko Ahvenanmaalla

23.5.2014
0 arviota
Juhannuksen värikkäät kruunut

Ahvenanmaan virallinen juhannussalko koristellaan värikkäästi. Västra Sundin marttayhdistyksen naiset käyttävät vuosittain runsaasti aikaa koristeiden askarteluun.

Ahvenanmaalaisten perinteisiin kuuluvat lipputangon mittaiset juhannussalot, jotka koristellaan värikkäillä kruunuilla ja lehtinauhoilla. Salko somistetaan myös pienillä purjeveneillä, auringolla ja viirillä.

Melkein jokaisella suurella kylällä on oma salkonsa, joka pystytetään juhannusaattona. Sen jälkeen salko saa seistä paikoillaan, kunnes se kaadetaan seuraavana vuonna pari viikkoa ennen juhannusta uudelleen koristelua varten.

Monta tuntia koristeisiin

Västra Sundin marttayhdistyksen naisilla on kunniakas tehtävä: he sitovat kruunuja juhannussalkoon, joka pystytetään Jan Karlsgårdenin ulkomuseon pihaan. Museo sijaitsee kivenheiton päässä Kastelholman linnasta Ahvenanmaan kulttuurisessa keskuksessa. Vuodesta 1948 alkaen samalle paikalle pystytettyä salkoa pidetään Ahvenanmaan virallisena juhannussalkona.

Salossa on kolme poikkirimaa, joita kutsutaan myös raakapuiksi. Jokaisen puun päässä roikkuu suuri kruunu. Kruunuihin kiinnitetään kuusi pienempää versiota: jokaiseen kulmaan yksi, lisäksi yksi keskelle kruunua ja yksi kehikon alapuolelle. Viimeksi mainittua harva näkee kaukaa, mutta se lisätään perinteen vuoksi.

Kruunujen runko valmistetaan nykyään raudasta. Ennen ne tehtiin ruo'osta, joka oli paljon hauraampaa. Sundin naiset käärivät kehikot keltaisiin ja punaisiin papereihin. Kertakäyttölakanaa muistuttava paperi laskostetaan kaksi kertaa ja leikataan erityisellä tavalla. Paperi kääritään tiukasti rungon ympärille niin, että saadaan paksu ja ilmava kerros.

"Kärsivällisyys ja näppärät sormet ovat avuksi. Työ vie aikaa. Nopeusennätyksessämme 10–12 naista teki koristeita joka ilta viikon ajan", marttayhdistyksen puheenjohtaja Ann-Christin Karlsson sanoo.

Naiset jatkavat töitä. Kolme heistä leikkaa nauhoja, muut käärivät runkoa. Huone täyttyy hiljaisesta kahinasta, ikkunoista sisään paistavasta ilta-auringosta ja lupaavasta kahvintuoksusta. Vaikka olisi kuinka kiireinen, aina ehtii juoda kupillisen.

"Kauniin juhannussalon pystyttäminen kuuluu asiaan. On tärkeää, että perinne pysyy elossa. Toistaiseksi meillä ei ole ollut mitään ongelmia saada tarpeeksi väkeä valmisteluihin", naiset sanovat.

Gun Andersson

Gun Andersson saa paremman työasennon, kun hän pitää runkoa ämpärissä.

Juhannussalon koristeiden askartelu

Paperi taitetaan kaksinkerroin ja leikataan tietyllä tavalla, jotta paperi asettuu ilmavasti kehikon ympärille.

Juhannussalon pystyttäminen

Pitkän ja painavan juhannussalon pystytys voi onnistua puolessa tunnissa, mutta joskus aikaa kuluu paljon enemmän.

Inga Lindholm

Inga Lindholm on yksi ahkerista martoista, jotka haluavat jatkaa salkoperinnettä tuleville sukupolville.

Kylien välinen kilpailu

Ensimmäiset merkinnät Ahvenanmaan juhannussaloista ovat peräisin 1700-luvulta. Muissa Pohjoismaissa on pystytetty kukilla ja muilla kasveilla koristeltuja salkoja.

Tutkija Nils Storån mukaan Ahvenanmaan koristeelliset juhannussalot ovat saaneet vaikutteita merenkulusta. Juhannussalot näyttävätkin maan päällä olevilta laivanmastoilta. Ajan myötä kylät alkoivat kilpailla keskenään siitä, missä oli korkein ja kaunein salko.

Koristeiden merkitys on herättänyt keskustelua. Moni on miettinyt, kuvastavatko erilaiset koristeet esimerkiksi hedelmällisyyttä. Osan mielestä kyllä, osan mielestä ei. Koristeilla ei välttämättä ole erityistä merkitystä vaan asukkaat ovat saattaneet koristella salkoja niillä materiaaleilla, joita on ollut saatavilla.

Vaarallisia hetkiä

Salon pystyttämisessä on omat vaaransa. Jopa kuolemantapauksia on sattunut, ja sen takia Jan Karlsgårdenin salon pystyttäjät käyttävät nykyisin kypäriä. Useimmat juhannussalot pystytetään lipputangon jalkaan.

Kruunujen lisäksi salossa on lehtinauha, joka sidotaan muutama tunti ennen pystyttämistä. Monissa kylissä vieraat saavat osallistua koristeluun. Paikallisilla on tapana ajaa Ahvenanmaan ympäri vertailemassa salkoja. Kaikki salot eroavat toisistaan esimerkiksi kruunujen sidontatavoiltaan tai väreiltään.

Ahvenanmaalaisten laulussa kerrotaan iltataivasta vasten pystytettävästä juhannussalosta, mutta monissa kylissä salon pystyttäminen on siirretty päiväsaikaan. Kaikki perinteet muuttuvat vuosien myötä. Mikään ei ole muuttumatonta, vaikka niin haluaisi uskoa.

"Muutosten syitä on mielenkiintoista tutkia. Ruoka ja juoma merkitsevät enemmän kuin ennen, ja se heijastuu myös juhannuksenviettoon. Moni haluaa käyttää illan salon pystyttämisen sijaan ystävien ja illallisen parissa", juhannuksen juhlinnasta kirjan kirjoittanut Chatarina Lönnroth-Sundman toteaa.

"Juhannussalon nostaminen taivasta vasten, puheiden kuuntelu ja Ahvenanmaan pannukakun syöminen muodostavat hienon kokemuksen", sanovat Sundin naiset.

Teksti
Suomentanut Tuomo Tarvas
Kuvat Robert Jansson
Avainsanat: juhannus
Arvioi artikkeli

Anna arvio

1/5 5/5