Hedelmäpuiden herra

21.8.2014
1 arviota

Hedelmien kasvatuksen ei pitänyt onnistua Lapissa, mutta Jorma Ulkuniemi, 55, päätti olla uskomatta varoituksia. Nyt puutarhasta voi poimia omenoiden lisäksi päärynöitä, rypäleitä, kirsikoita ja persikoita.

Hedelmäpuiden herra

Jorma Ulkuniemi vinkkaa, että Lapissa hyvillä kasvupaikoilla menestyvät esimerkiksi Anisk Omskij-, Kultainen Kitaika-, Pirja- ja Rescue-lajikkeet.

Yksinäinen omenapuu kasvoi maantien laidassa Pohjanmaalla Kälviällä. Se oli saanut alkunsa todennäköisesti maahan heitetystä omenasta. Tätinsä luona vierailulla ollut alakouluikäinen sallalainen Jorma Ulkuniemi kurkotti kohti puuta ja poimi yhden hedelmän. Sen maku huumasi. Siitä hetkestä lähtien hän halusi kasvattaa omenapuita.

"En osannut vielä siinä iässä ajatella, että Sallassa ollaan VII- ja VIII-kasvuvyöhykkeellä, eikä hedelmäpuiden kasvatuksen pitäisi onnistua täällä ollenkaan", kertoo Ulkuniemi.

Nuori Ulkuniemi oli tienannut vähän rahaa poimimalla marjoja. Säästämillään rahoilla hän tilasi postiennakolla omenapuun taimia karstulalaiselta taimistolta ja istutti muutaman taimen perunapellon reunaan rintamamiestilalle.

"Rintamamiestilat perustettiin yleensä isojen soiden läheisyyteen, ja ne olivat talvisin kylmiä paikkoja. Jo ensimmäiset hallat elokuun lopussa palelluttivat perunat. Omenapuiden kasvatukseen paikka oli siis mahdollisimman huono. Silti ensimmäisen talven jälkeen yhden omenapuun oksiin alkoi puhjeta lehtiä", Ulkuniemi muistelee.

"Olin innoissani ja kävin päivittäin tarkkailemassa puita. Ne elivät kuitenkin vain pari vuotta."

Uskomattomat kukat

Pari vuotta myöhemmin Ulkuniemi sai ensimmäisen omenapuunsa kukkimaan, mutta hedelmiä ei edelleenkään näkynyt.

"Tämäkin kasvupaikka oli alava ja altis hallalle. Asuimme silloin Sallan kirkonkylällä. Olin vallannut pienen kasvimaan itselleni ja istuttanut sinne Sokeri Miron- ja Punakaneli-omenalajikkeita. Kahteen puuhun tuli vain muutama kukka, mutta se oli minulle suuri voitto. Patistin vanhempani katselemaan kukkivia omenapuita. He eivät olleet uskoa silmiään."

Välillä taimet paleltuivat tai eivät lähteneet kasvamaan ja kukkimaan. Epäonnistumisten jälkeen Ulkuniemi kuitenkin jatkoi.

"Moni lopettaa kokeilun valittuaan vääriä lajikkeita. Pohjois-Suomessa menestyy aikaisin talveentuva lajike. Hullusti käy, jos omenapuussa on vielä vihreät lehdet, kun talvi tulee."

Ainekset piirakkaan

Läpimurto tapahtui vuonna 1978. Ulkuniemi huomasi, että hänen silloiselle pihalleen istuttamansa Erstaa-lajikkeinen omenapuu alkoi kukkia. Pian sen jälkeen muutama kukkapohja turposi. Ulkuniemi tiesi heti, että kauan odotettu hetki oli vihdoin käsillä.

"Ensimmäinen sato oli alle kymmenen pientä ja hapanta omenaa, mutta olin hyvin ylpeä onnistumisestani. Tuolloin olin harrastanut omenapuiden kasvattamista jo yli kymmenen vuotta. Nämä olivat tiettävästi ensimmäiset Sallassa kasvaneet omenat", Ulkuniemi kertoo.

"Vein äidilleni maistiaisiksi muutamia omenia, ja hän leipoi niistä piirakkaa. Tunne oli mahtava."

Puut muuttavat mukana

Välillä Ulkuniemi oli muutaman vuoden ilman hedelmäpuita, sillä hän muutti töiden perässä Helsinkiin. Ikävä kuitenkin ajoi miehen takaisin Sallaan ja rakkaan hedelmäpuuharrastuksen pariin.

Nykyisin Ulkuniemen hedelmätarha sijaitsee Salmivaarassa, noin 15 kilometrin päässä Sallan keskustasta. Sinne hän kuljetti muuttokuormassa Sallassa sijainneiden asuinpaikkojensa hedelmäpuita.

"Hedelmätarhani on nyt vaaran rinteessä etelä-länsisuuntaisesti. Kovat pakkaset eivät nouse sinne."

Ulkuniemi on osoittanut, että kun paikka on oikea, hedelmäpuut voivat menestyä pohjoisessakin. Hänen mukaansa paras sijainti on loivassa mäessä. Siinä maa lämpiää nopeimmin keväällä, sadevedet eivät jää puun tyvelle ja juuristo talvehtii paremmin kuin tasaisella.

Onnistuminen omenapuiden kanssa on innostanut Ulkuniemeä kokeilemaan muitakin kasveja. Päärynöistä Olga-lajike menestyy hyvin, ja kirsikoita on tullut Shedraja-lajikkeen lisäksi Nordiasta, Huvimajasta ja Suklaakirsikasta.

"Löytääkseni parhaat lajit olen kokeillut kymmeniä eri hedelmäpuulajikkeita: uusia ja vanhoja, Suomesta, Venäjältä ja Kanadasta."

Nykyään Ulkuniemellä on myös kasvihuone, jossa kasvaa rypäleitä.

"Zilga-lajike kestää hyvin pakkasta. Lisäksi olen hankkinut kennolevykasvihuoneen muille rypälelajikkeille, ja viherhuoneessani kasvaa ruukuissa kirsikkaluumua ja persikkaa."

Verkkaista tarkkailua

Puutarhassa vierähtää helposti muutama tunti iltaisin ja viikonloppuisin.

"Puutarhanhoito on hyvää vastapainoa työlleni S-market Erätulen marketpäällikkönä", Jorma Ulkuniemi kertoo.

"Tarkkailen, tuleeko silmuja ja kukkia, ja katselen, miten kasvu etenee. Annan kimalaisten pörrätä rauhassa ja hoitaa pölytyksen."

Jos Ulkuniemi haluaa varmistaa uuden omenapuulajikkeen pölyttymisen, hän hakee toisesta omenapuusta kukan ja koskettaa sillä sen omenalajikkeen kukkaa, josta haluaa hedelmän. Tällöin yleensä joku kukka pölyttyy ja tuottaa hedelmän.

"Olen hankkinut työpaikkani puutarhamyymälään pohjoiseen soveltuvia hedelmäpuita ja marja- sekä koristepensaita, joita olen kokeillut täällä hyvällä menestyksellä. Tosin joskus minun on pitänyt tuoda asiakas tutustumaan puutarhaani, jotta hän vakuuttuu siitä, että hedelmiä voi oikeasti kasvattaa näin pohjoisessa. Olen opetellut kasvatusta kantapään kautta ja huomannut, että puiden kasvuvyöhykkeet ovat vain ohjeellisia."

Jorma Ulkuniemi

"Kahteen puuhun tuli muutama kukka, mutta minulle se oli suuri voitto."

Jorma Ulkuniemi, 55

Mottoni on… tee sitä, mistä tykkäät, äläkä anna periksi.

Nauroin viimeksi… kuulemalleni hyvälle vitsille.

Itkin viimeksi… kun jouduin luopumaan koirastani ja tunsin pettäneeni sen luottamuksen.

Moka, joka opetti eniten… sattui, kun unohdin talvella poistaa lumen omenapuiden oksilta. Suuri määrä omenapuita repeytyi ja katkesi.

Tätä en ole kertonut muille… haluan kokeilla vielä aprikoosin ja mangon kasvattamista.

Haluan vielä oppia… jalostamaan hedelmäsatoani ja leikkaamaan viiniköynnökset eri tavoin.

Teksti:
Kuvat: Kaisa Sirén
Arvioi artikkeli
Ladataan kommentointia...

Anna arvio

1/5 5/5