Hampaiden narskuttelu jumiuttaa ja aiheuttaa särkyä

21.12.2015
4 arviota
Hampaiden narskuttelu jumiuttaa ja aiheuttaa särkyä

Hampaiden narskuttelu eli bruksismi häiritsee unikaveria, jumiuttaa leukalihakset ja jyskyttää päässä. Kun tunnistat ikävät oireet, osaat myös helpottaa vaivoja.

Poskia jomottaa ja pakottaa. Leuassa tuntuu siltä, kuin koko yö olisi kulunut porkkanoita rouskuttaessa. Suun avaaminen, hymyileminen tai puhuminen on raskasta.

Vaikka et itse narskuttelisikaan öisin, olet saattanut herätä vieruskaverin pitämään meluun: hampaiden yhteenraapiutumisesta kuuluu nimittäin raastava ääni. Hampaiden kirskuttelu, eli bruksismi, on kummallinen mutta niin tavallinen vaiva.

"Bruksismi on paljon yleisempää kuin kuvitellaan. Kun potilaat juttelevat kaveriensa kanssa, käy usein ilmi, että porukassa on pieni narskuttelijaklubi – vaikka kukaan ei siitä yleisesti puhu", sanoo protetiikan ja purentafysiologian erikoishammaslääkäri Timo Suojärvi.

Kirskuttelu kuuluu haitallisten ja vähän erikoistenkin tapojen kirjoon. Näitä tapoja nimitetään usein purentatoimihäiriöiksi. Samaan porukkaan kuuluvat muun muassa tiedostamaton leukalihasten kiristely ja hampaiden yhteen pureminen esimerkiksi stressatessa tai salilla painoja nostaessa. Toiset saattavat purra hampaitaan öisin ilman liikettä ja siitä aiheutuvaa äänekästä kirskutusta.

Purentatoimihäiriöt aiheuttavat turhaa lihasjännitystä, joka näkyy ikävinä oireina, kuten lihaskipuna ja -väsymyksenä. Myös hampaat ja niiden kiille vaurioituvat pureskelusta. Haitallisten tapojen tunnistaminen on siksi fiksua.

Tinnittää ja ohimossa tykyttää

Korvissa ujeltaa ja leuassa naksahtelee. Suuta ei uskalla avata, ettei jotain vain mene rikki.

Toiset saattavat olla piilonarskuttelijoita, ja he ovatkin usein nukkuneet yönsä rauhaisasti ilman tietoa hampaiden kiristelystä. Osa taas saattaa vain puristaa unissaan hampaita yhteen koko leukalihasten voimalla, eli clenchaa. Myös hereillä tapahtuva leukojen jännitys aiheuttaa ikäviä oireita. Esimerkiksi pään, poskien tai ohimoiden särky, leukalihasten väsyminen tai leukanivelen naksunta ovat mahdollisesti merkkejä bruksaamisesta. Jopa korvaoireet, kuten tinnitus, voivat johtua bruksaamisen aiheuttamasta leukanivelseudun rasituksesta ja sen tuomista vaurioista.

Jos bruksismiin viittaavia oireita on, voi vaivojen syytä selvittää myös itse keskittymällä hetkeksi omiin tapoihin. Onko kipuja tai väsymyksen tunnetta? Onko ryhti hyvä? Purenko hampaita huomaamatta yhteen, ovatko leukalihakset jatkuvasti jännityksessä?

"Normaalitilassa hampaiden kuuluu olla erossa toisistaan. Ylä- ja alahampaat koskevat toisiinsa vain syödessä ja hyvin hetkellisesti", Suojärvi sanoo.

Kun jännityksen tiedostaa, lihasten voi tietoisesti antaa myös huilata. Jos purulihakset ovat jumissa, niiden rentouttamista voi tehostaa lämpimällä kauratyynyllä tai kuumalla vedellä kostutetulla pyyhkeellä.

"Normaalitilassa hampaiden kuuluu olla erossa toisistaan. Ylä- ja alahampaat koskevat toisiinsa vain syödessä ja hyvin hetkellisesti."

Stressaajan seuralainen

Koneella istuminen vetää hartioita jumiin. Pakko painaa vielä pari tuntia, että työ tulee valmistuu ajoissa. Yhtäkkiä jumissa ovat paitsi niskat, myös kasvot ja leuka.

Klassisesti hammaslääkärin vastaanotolle tuleva, narskuttelun aiheuttamista vaivoista kärsivä potilas on graduvaiheen naisopiskelija.

"Kyse saattaa olla myös siitä, että naiset hakeutuvat helpommin vastaanotolle ja miehet niin sanotusti vain purevat hammasta", Suojärvi sanoo.

Narskuttelu ja leukalihasten jännittäminen ei ole minkään tietyn ihmisryhmän vaiva, mutta altistavia tekijöitä on löydetty. Suojärven mukaan erityisesti stressaantuneilla ja deadline-hommia paiskivilla on suurempi riski alkaa bruksata, sillä hampaiden pureminen yhteen on tiedostamaton tapa, jolla yritetään lievittää stressiä. Myös istumatyö vaikuttaa: kun hartiat jännittyvät, tulee koko hartioiden ja pään alueelle jäykkyyttä ja lihasten normaali toiminta häiriintyy.

Lisäksi refluksitautia sairastavilla on tavattu tavallista enemmän bruksismia.

"Heillä narskuttelu alkaa, kun mahanportti päästää vatsansisältöä suuhun. Se on hampaiden kulumisen kannalta erittäin paha juttu. Happo pehmittää kiillettä ja narskuttelu kuluttaa sitä", Suojärvi kertoo.

Onneksi useimmissa tapauksissa stressin helpottaminen vähentää myös bruksaamista. Refluksitautia epäilevän kannattaa silti hakeutua lääkärin vastaanotolle.

Lämpö ja mielenrauha voivat auttaa hampaiden narskuttelijaa

Apua lämmöstä ja mielenrauhasta

Yöllä heräilen omaan narskutteluuni. Aamulla ohimoissa jyskyttää ja aamupalan syömisestä ei tule mitään, kun suu ei tahdo aueta.

Bruksismin syitä ei tunneta, eikä sitä siksi osata parantaa. Jos vaivat eivät helpotu pienellä itsehoidolla myös hammaslääkärillä on keinoja helpottaa oireita ja vähentää vahinkoja.

Hammaslääkäri tunnistaa bruksaamisen kuvailtujen vaivojen ja suussa näkyvien jälkien perusteella. Bruksaaminen kuluttaa hampaita ja jättää jälkiä kielen reunaan ja poskien sisäpintoihin. Lisäksi lääkäri arvioi, ovatko lihasten liikkuvuudet normaalit, kuuluuko naksuntaa ja onko jossain arkuutta.

"Useimpia auttaa jo tieto siitä, ettei kyse ole mistään vakavasta. Murehtiminen ja stressaaminen vain pahentaa oireita", sanoo Timo Suojärvi.

Jatkuvaa kirskuttelua helpotetaan usein akryylimuovista valmistettavalla purentakiskolla, joka suojaa hampaita öiseltä raaputukselta ja vähentää esimerkiksi melua. Joidenkin tutkimusten mukaan hampaiden väliin asetettava kisko vähentää myös puruvoimaa ja säästää siten lihaksia rasitukselta.

Akuuteissa kipu- ja jännitystapauksissa ei kannata pihdata särkylääkkeissä.

"Kipu aiheuttaa suojaavan supistustilan, jolloin lihakset jännittyvät entisestään. Särkylääke on tarpeen, mutta jatkuvaan käyttöön se ei toki sovi", Suojärvi huomauttaa.

Vaikeissa tapauksissa hammaslääkäri saattaa suositella myös lihasrelaksantteja tai fysioterapiaa. Suojärven mukaan yleensä pienin mahdollinen hoito on paras: lihasten rentouttaminen lämpimällä pyyhkeellä ja kevyt omatoiminen hieronta auttavat moneen kipuun.

Stressaantuneilla ja deadline-hommia paiskivilla on suurempi riski narskutella.

Tunnista narskuttelun ja leukalihasten jännittämisen oireet

  • Kipu kasvoissa ja leukalihaksissa
  • Kasvolihasten väsyminen ja jumiutuminen
  • Särky päässä tai ohimoissa
  • Leukanivelen naksuminen
  • Korvaoireet, kuten kipu tai tinnitus
  • Vaikeus avata suuta
  • Hampaiden kiilteen kuluminen
  • Purujäljet poskien sisäpinnoilla ja kielen reunoilla.

Haluatko rentouttaa kipeytyneen leukasi? Katso helpot vinkit videolta.

Teksti:
Kuvat: Miika Kainu
Video: Miika Kainu
Avainsanat: hampaiden hoito
Arvioi artikkeli
Ladataan kommentointia...

Anna arvio

1/5 5/5