Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Hampaat kuntoon ja stoppi sokeripommitukselle

Teksti:
Jenny Belitz-Henriksson
Kuvat:
SOK
Julkaistu: 23.4.2014
|
Muokattu: 31.8.2020
Jo pienet muutokset hampaiden hoidossa parantavat suun terveyttä. Hampaiden parhaaksi ovat säännöllinen hampaiden harjaus ja tarkastus sekä turhien happohyökkäysten välttäminen.

Kuinka usein harjaat hampaasi? Kaikki suomalaiset eivät harjaa hampaitaan suosituksen mukaisesti kahdesti päivässä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa jopa 70 prosenttia ammatti-, peruskoulu- ja lukioikäisistä pojista ilmoitti harjaavansa hampaat suositusta harvemmin. Osa heistä sanoi, ettei harjaa hampaita edes päivittäin.

Erityisesti nuorten huono hammashygienia on jo ongelma. Tytöt huolehtivat hampaistaan poikia paremmin, mutta jopa 25 prosenttia lukiolaistytöistä ilmoitti tutkimuksessa harjaavansa hampaat vain kerran päivässä. Ruotsalaisiin verrattuna hammashygieniamme on heikommalla tasolla.

Suu on portti elimistöön, ja huono hammashygienia vaikuttaa koko kehon terveyteen. Esimerkiksi hammaspesun yhteydessä verta tihkuvat ikenet kertovat ientulehduksesta.

Monesti harjauksen tehostaminen parantaa ientulehduksen, mutta on hyvä tiedostaa, että pitkäkestoinen ja hoitamaton ientulehdus voi olla vaaraksi yleisterveydelle. Se voi tutkimusten mukaan olla riskitekijä sydän- ja verisuonisairauksien synnyssä.

Jos oireita ei ole, voi olla vaikea tietää, ovatko hampaat kunnossa. Sen vuoksi hampaita kannattaa käydä tarkistuttamassa säännöllisesti kerran vuodessa tai kahdessa.

Huono hammashygienia vaikuttaa koko kehon terveyteen.

Syy hampaiden huonoon hoitamiseen on perityissä asenteissa. Sota-aikana ja pitkään sen jälkeen hampaiden hoitoa ei arvostettu. Tällaisesta sukupolvien perinnöstä pääsee hitaasti eroon.

Nykyvanhemmilta vaaditaan hyvää motivaatiota lasten hampaista huolehtimiseen. Hampaita pesemättömille teini-ikäisille ei kannata antaa periksi. Kotoa saatu oppi menee perille useimmiten murrosiän laannuttua, sillä nuorena aikuisena asenne hammashygieniaan usein muuttuu.

Fiksu hakeutuu hammastarkastukseen ennen oireita ja ongelmia.

Viime vuosikymmeninä tieto, hampaiden hoitovälineet ja mahdollisuudet hyvään hammashygieniaan ovat lisääntyneet. Aiempiin sukupolviin verrattuna tämän päivän nuoret kuitenkin ovat aivan toisenlaisessa pommituksessa limsojen, energiajuomien, makeisten ja muiden houkutusten suhteen.