Bomba tarjoaa aitoja karjalaisia herkkuja

Naistenhuoneen ovessa lukee Akat. Kuulostaisi Helsingissä tylyltä, mutta täällä Karjalassa naiset ovat akkoja ja miehet musikoita.

Pohjois-Karjalassa Nurmeksessa karjalainen kulttuuri kuuluu ja näkyy kaikkialla. Parhaiten siitä saa kiinni Bomballa, perinteiseen karjalaiseen tyyliin rakennetussa matkailukeskuksessa. Sen keskellä kohoaa Bomban talo, karjalainen perinnepirtti.

Break Sokos Hotel Bomban hotellinjohtaja Pasi Tolonen kertoo, että talo on kopio alkuperäisestä, Venäjän puolella Karjalassa Suojärven pitäjässä sijainneesta Bomban talosta.

"Alkuperäisen talon rakennutti Jegor Bombin ainoalle pojalleen Dimitri Jegoroville vuonna 1885. Talo oli tuohon aikaan mahtava ja herätti huomiota."

Kun Dimitri Jegorov kuoli, hänen poikansa kirjaimellisesti jakoivat omaisuuden. Talo purettiin ja kukin poika otti itselleen viidesosan sen hirsistä.

Nurmekseen alkuperäisen tarkka kopio, Bomban talo, kohosi vuonna 1978. Tällä hetkellä koko Bomban matkailukylä on rakennustöiden alla. Esimerkiksi 90-luvulla rakennettu kylpylä puretaan ja rakennetaan Tolosen mukaan entistä ehompana samalle paikalle. Ensi kesään mennessä pitäisi olla valmista.

Karjalaiset ovat tunnetusti vieraanvaraista porukkaa. Kun joku sattuu kylään, pöytä katetaan koreaksi.

lltapala osoittautuu kaikkea muuta kuin vaatimattomaksi: karjalaisen alkupalapöydän eli zakuskan antimista riittäisi melkoisen nälkäiselle porukalle. Leveiden leipälankkujen päällä on suolakurkkua, hunajaa, pieniä savumuikkuja, lihahyytelöä, keitettyjä perunoita, sienisalaattia…Huh!

Vatsa jo pullottaa, mutta pääruoaksi tarjoillaan lämmittävää metsäsienikeittoa ruisleivän kera.

Ruoan jälkeen voisi ottaa ettonet eli nokoset. Ettoneh on karjalaa, jota voi kuulla puhuttavan Nurmeksessakin.

"Meillä henkilökunta toivottaa joskus vieraat tervetulleeksi karjalan kielellä. Mutta sitten vaihdetaan suomeen, koska kaikkea asiakkaat eivät ymmärrä", Tolonen naurahtaa.

Aamupalapöydässä on tarjolla – yllätys yllätys – karjalanpiirakoita. Maha täyttyy myös herkullisesta ohrauunipuurosta.

"Haluamme tuoda esiin vanhoja perinneruokia hieman erilaisella näkökulmalla", Bomban ravintolan ravintolapäällikkö Toni Helander sanoo.

Karjalainen perinneruoka on Helanderin mukaan rustiikkista, runsasta ja rehellistä. "Vähän niin kuin karjalaiset ihmiset itsekin", hän naurahtaa.

Perinnepöydässä nähdään paljon lihaa ja juureksia. "Ruoka on täällä ollut suhteellisen taloudellista, ei pröystäilevää."

Helander aikoo muuttaa Bomban ravintolan keittiöstä käsin perinteistä karjalaista ruokaa, mutta hienostuneesti.

"En aio tehdä mitään karjalanpaistin makuista drinkkiä. Haluan tarjota perinneruoista nykyaikaisia versioita. Esimerkiksi karjalanpaistia samoilla elementeillä kuin perinteistä, mutta uusilla valmistusmenetelmillä."

Omaksi perinneruokasuosikikseen Helander nimeää kukon.

"Siitä olisi kiva saada tänne oma à la carte -annos", Helander innostuu ja huomauttaa, että nyt puhutaan lanttukukosta. Muikkukukko on savolaisten juttu.

Bomballa ei ole tarjottavanaan naapurikunnassa Lieksassa sijaitsevan Kolin kaltaista vetonaulaa, vaan alueen viehätys perustuu paitsi karjalaiseen kulttuuriin myös ympäröivän luonnon tarjoamaan rauhaan. Pasi Tolosen mukaan Bomballa ollaan aitojen asioiden äärellä.

"Täällä on mahdollisuus nauttia niin hiljaisuudesta kuin aktiivilomasta. Tuossa vieressä on Hyvärilän matkailukeskus, jossa voi pelata esimerkiksi golfia", Tolonen sanoo.

Myös Bomballa pääsee testaamaan pelitaitojaan. Tänään tiedossa on tiukka kyläpeliottelu. Pihalle on pinottu puukalikoita siistiin riviin. Niiden vieressä lojuu pitkiä, hieman pesäpallomailaa muistuttavia puumailoja. Pääsemme kokeilemaan karjalaista perinnelajia kyykkää.

"Kyykkä on ollut vuosisatoja osa kylien välisiä mittelöitä. Sen koti oli alkujaan Vienan Karjalassa, mutta nykyään kyykkä on suosittu peli esimerkiksi teekkariopiskelijoiden keskuudessa", Aleksi Karhu kertoo ja näyttää heittomallia.

Kyykkäkentältä matka jatkuu hämyisään pirttiin. Vastaan tulvahtaa huumaava voin ja paistetun piirakan tuoksu. Pöydälle on nostettu piirakkataikinaa, riisipuurokattila, pulikoita ja pieniä vesikuppeja, joissa on teelusikoita. Nyt pääsemme paistamaan itse karjalanpiirakoita.

Ritva Nevalainen näyttää esimerkkiä: otetaan pieni pala taikinaa ja aletaan kaulia sitä piirakkapulikalla. Ei siis kaulimella! Taikinan tulisi Nevalaisen mukaan pyöriä pulikan alla eikä tarttua pöytään kiinni. Ripaus jauhoja siis alle.

"Sitten levitetään puuroa lähes koko kakkaralle. Rypytys aloitetaan kääntämällä piirakkakakkaran reunat kohti keskusta, noin puoliväliin. Ensin rypytetään toinen pää, sitten käännetään", Nevalainen opastaa.

Piirakat nostetaan pellille odottamaan paistamista. Nevalaisen mukaan piirakat kannattaa voidella voi-vesisulalla. "Maito tekee niistä vähän lötköjä."

Riisipiirakka on jälleen suomalaisten suosiossa. Karjalanpiirakka onkin Nurmeksessa suuri työllistäjä. Paikallisen leipomon, Pielispakarin, karjalanpiirakoita myydään muun muassa S-ryhmän kaupoissa kautta Suomen. Leipomo onkin sen toimitusjohtajan Erkki Timosen mukaan maailman suurin karjalanpiirakan valmistaja.

Bomballa lämmin piirakka saa päälleen vielä sipauksen munavoita. Maistuisi varmaan sinullekin?

Hyvää päivää! = Hyviä päiviä!

Päivää = Terveh / Terveh teil

Mitä kuuluu? = Midä kuuluu?

Kiitos hyvää = Passibo, hyviä

Näkemiin = Nägemih / Mägemizih

Anteeksi = Prošt'i

Hyvää ruokahalua = Syögiä terveheksi

karjalanpiirakat = karjalanpiiruat

munavoi = jäittšävoi

kahvi = kouffi

tee = tšuaju

olut = piivo

kotikalja = vuoassa

Lähdetään saunaan = Läkkä kylyh

Heitä löylyä kiukaalle = Lykkiä vettä kiugahal