"Kun työkaveri puhui geokätköilystä, en ensin korvaani lotkauttanut, mutta lopulta kokeilin. Enää ei ole paluuta normaaliksi!
Kahdeksassa vuodessa olemme naisystävän kanssa käyneet 42 eri maassa. Kaikki matkat ovat omatoimimatkoja: vuokraamme auton ja kierrämme paikkoja.
Nuorempana, kun oli paljon velkaa, ei tarvinnut matkustella kuin töihin. Olin töissä Ruotsissa 1970–80-luvun vaihteessa, mutta kun pikkulikka syntyi, muutimme takaisin Suomeen.
Vuonna 1985 meinasin ajaa moottoripyörällä auton kanssa nokkakolarin. Väistin ja törmäsin puuhun. Tyttö oli alle kaksivuotias ja sivuvaunussa turvaistuimessa eikä hänelle ja silloiselle vaimolle käynyt mitään. Minulta etupleksi viilsi kaulan ja hermot vaurioituivat. Vasen käsi amputoitiin myöhemmin.
Minulta etupleksi viilsi kaulan ja hermot vaurioituivat.
Kun en enää pystynyt tekemään autonasentajan työtäni, kouluttauduin koneinsinööriksi ja toimin konesuunnittelijana. Tietokoneella piirtäminen sujui – harva pitää hiirestä kaksin käsin kiinni.
Nyt eläkkeellä näpertelen autotallissa ja rakentelen kätköjä. Yli 70 kätköä olen itse piilottanut, tänne ABC:n ympäristöönkin monta. Useimmissa on jokin jekku, vaikka vilkkuva ledivalo, josta pitää ymmärtää lukea morsekoodi, jolla numerolukko aukeaa.
Välillä kyllä tuntuu, ettei tämä ole ihan täysjärkisen hommaa."