Varaudu sähkökatkoihin ajoissa

Päiväkausia kestävät sähkökatkot ovat piinanneet suomalaisia viime vuosina aiempaa enemmän. Palopäällikkö Mika Kivipato Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta vahvistaa, että sähkökatkokset ja niistä aiheutuneiden töiden määrä on lisääntynyt.

"Aikaisemmin laajempia katkoksia tuli keskimäärin kerran vuodessa, mutta viime syksynä meitä työllisti neljä isoa katkosta. Säätilojen ääri-ilmiöt yleistyvät koko ajan."

Kaiken kaikkiaan sähkönjakeluvarmuus on Suomessa huippuluokkaa, ja sähkökatkokset ovat useimmiten lyhyitä. Useamman päivän sähköttömyys on kuitenkin mahdollista etenkin haja-asutusalueella, jossa sähköverkkoa ei yleensä ole kaapeloitu maan alle.

Laajan sähkökatkoksen aikana monet itsestään selvät arkipäivän toiminnot lamautuvat. Sähköä tarvitaan sellaisissakin asioissa, joihin sitä ei välttämättä tule yhdistäneeksi – sähkökatkos vaikeuttaa niin veden jakelua, autojen tankkaamista kuin kauppojen toimintaa.

Sähkökatkon ennakointi

Sähkökatkoksiin on syytä suhtautua vakavasti, ja suunnitelmia kannattaa tehdä ennakkoon. Varavarusteita on suositeltavaa hankkia omaa kotia silmällä pitäen, koska sähköjen katkeaminen vaikuttaa eri tavalla taajama-alueen kerrostaloasukkaisiin kuin maalla asuviin.

Uusissa rakennuksissa esimerkiksi palovaroittimet on usein kytketty sähköverkkoon. Palovaroittimissa on kuitenkin myös paristovarmennus, joten kodin paristovarastot on syytä pitää kattavina. Paristot ovatkin taskulamppujen, kynttilöiden, tulentekovälineiden ja säilykeruokien ohella niitä perustarvikkeita, joita kannattaa säilyttää jokaisen kodin selviytymispaketissa.

"Kaikenlainen ennakointi on tärkeää. Jos sähkökatkos sattuu yöllä, kaikki lähtee siitä, että käsillä on taskulamppu, jonka avulla voi etsiä katkoksen syytä. Etukäteen voi varautua esimerkiksi tarkkailemalla pihan puuston kuntoa ja hoitaa huonokuntoiset, sähkölinjoja uhkaavat puut pois hyvän sään aikana. Myös sähköyhtiöt käyvät tarvittaessa raivaamassa vaaraksi olevia puita", Kivipato sanoo.

Oman sähköyhtiön tiedot on hyvä kirjoittaa vaikkapa sähkötaulun oheen. Pelastuslaitokset koordinoivat sähkökatkosten aikana eri viranomaisten toimia, mutta tiedotusvastuu on aina omalla sähköyhtiöllä.

Ruoanlaitto

Ruoanlaitto vaatii kekseliäisyyttä, mikäli sähkölaitteet eivät toimi. Kaasugrillillä saa loihdittua lämmintä ruokaa isommallekin perheelle, ja pieniä aterioita voi kokkailla vaikkapa retkikeittimellä. Kaasua ja polttonesteitä on siis hyvä pitää varastossa.

Kotiin kannattaa varata sellaista hyvin säilyvää ruokaa, joka tulee muutenkin käytettyä. Käteviä poikkeuspäivien ruokia ja juomia ovat esimerkiksi UHT-maidot, mehutetrat, korput, näkkärit, mysli, kuivatut hedelmät ja monenlaiset säilykkeet, joita voi syödä kylmänäkin.

Sähkökatkoksen sattuessa jääkaapista syödään ruokia pois, ja talvella niitä voi säilyttää ulkona. Pakastinta ei kannata avata sähkökatkoksen aikana lainkaan, sillä ruoat säilyvät siellä useita päiviä. Varmuuden vuoksi pakastimen voi peittää vaikka huovalla.

Lämmitys

Kylmään ja pimeään vuodenaikaan sähköttömyyden aiheuttamat ongelmat moninkertaistuvat. Puulämmitystä lukuun ottamatta kaikki lämmitysjärjestelmät tarvitsevat sähköä. Puurakenteiset talot viilenevät sähkökatkoksen aikana jo vuorokaudessa, kerrostaloissa huonelämpötilan viileneminen kymmeneen asteeseen kestää kahdesta kolmeen päivään.

Tulisijojen omistajat saavat varalämpöä takkojen ja uunien pesiä lämmittämällä. Markkinoilla on saatavilla myös kaasulämmittimiä. Erilaiset varasähköjärjestelmät ja aggregaatit pitävät toimintoja yllä siellä, missä sähkönjakelu on erityisen tärkeää, muun muassa sairaaloissa ja maatiloilla.

Varavoimaa kannattaa hyödyntää myös pientaloissa. Omakotitalon peruskorjauksen tai uudisrakentamisen yhteydessä saa pienelläkin investoinnilla liitettyä sähkölämmityksen rinnalle mahdollisuuden aggregaatilla syötettävään varavoimaan.

Auton tankissa kannattaa olla polttoainetta aina vähintään neljäsosa sen tilavuudesta. Näin varmistat sen, että pääset liikkumaan sähkökatkonkin aikana.

Vedenkäyttö

Vedentulo voi olla sähköstä riippuvaista, joten kotiin on hyvä hankkia kannellisia, tarpeeksi suuria vesiastioita, joihin voi tarvittaessa varata vettä. Kuntien vedentulo perustuu useimmiten pumppaukseen, ja vedenjakelu toimii sähkökatkoksen aikana ainoastaan, mikäli vesilaitoksella on käytössään varavoimaa. Muutoin vedentulo tyssää heti katkoksen alettua tai viimeistään lähituntien aikana. Vesi nousee vesitorneihinkin sähkön avulla, ja niihin varastoitu vesi riittää enintään puoleksi vuorokaudeksi. Vessanpönttöä ei voi vetää kuin kerran, sillä säiliö ei täyty ilman sähköä.

Kännykän ja tietokoneen lataus

Matkapuhelinten ja tietokoneiden akut kannattaa ladata täyteen heti kun sääennusteet lupaavat kovia myrskyjä. Puhelimen käyttöä helpottaa myös täyteen ladattu vara-akku. Ilman sähköä matkapuhelimen akun saa ladattua auto-, paristo-, polttokenno- tai aurinkokennolaturilla.

Kotitietokoneisiin voi puolestaan hankkia UPS-laitteen, joka suojaa konetta virtapiikeiltä. Paristoilla toimiva radio on tärkeä tiedotuskanava säässä kuin säässä.

Tarvikkeet kotiin sähkökatkon varalta

• pullotettua vettä
• käteistä rahaa
• säilykkeitä ja kuivamuonaa
• kynttilöitä ja tulitikkuja
• varaparistoja ja -sulakkeita
• paristokäyttöinen radio
• polttopuita, jos kotona on takka tai puu-uuni
• kosteuspyyhkeitä ja desinfiointiainetta
• laastareita, sidetarpeita sekä tarvittavia lääkkeitä, kuten kuume- ja särkylääkkeitä.