Vanhojen talojen lämmöneristys ei ole yleensä yhtä hyvä kuin uusien. 1950- ja 1960 -luvuilla rakennetuissa taloissa eristeinä käytettiin esimerkiksi teollisuuden sivutuotteista turvetta, sahanpurua, sammalta ja kutterilastua.
Aiemmin käytettyjen materiaalien eristyskyky on noin puolet nykyaikaisista eristeistä. Lisäeristystä kannattaa rakentaa varsinkin silloin, jos alkuperäisenä eristeenä on käytetty sahanpurua tai vastaavaa tai jos talon laajempi remontti on muutenkin ajankohtainen.
Helpoin ja edullisin tapa on puhallusvillan lisääminen rakennuksen yläpohjaan. Se parantaa myös seinien mahdollisesti huonoa eristystä. Työläämpiä ja siten kalliimpia tapoja ovat eristyksen lisääminen seiniin tai lattiaan.
Seinäeristeet
Seinäeristeiden kunto ja riittävyys kannattaa tarkistaa rakennuksen julkisivua korjattaessa tai uusittaessa.
Ajan myötä vanhat eristeet saattavat painua seinien yläreunasta ja ikkunoiden alapuolelta. Painuneissa kohdissa rakenteen pintaan voi tiivistyä kosteutta talvipakkasilla.
Ulkoseinän rakenne voi joskus estää lisäeristämisen. Eristystä voidaan parantaa myös seinän sisäpinnalta, mutta se aiheuttaa huoneen pinta-alan pienentymisen.
Lattiaeristeet
Alapohjan eristykseen kannattaa panostaa, koska sitä on hankalaa lisätä jälkikäteen.
Lattiaeristeitä paranneltaessa joudutaan tavallisesti purkuhommiin. Erityksen lisäys korottaa lattiaa, joten oviaukoista tulee aiempaa matalampia.
Vanhoissa taloissa lattian vetoisuus on melko yleistä. Sen voi aiheuttaa puuttuvat korvausilmaventtiilit. Veto syntyy poistoilman kulkiessa ulos ilmanvaihtohormeista ja ulkoilman virratessa sisään lattian vuotokohdista.
Ikkunoiden lämmöneristys
Ikkunoiden uusimistarve on hyvä selvittää viimeistään julkisivuremontin yhteydessä. Kaksikerrosikkunoiden energiatehokkuus paranee lisäämällä niihin kolmas lasi. Vanhojen ikkunoiden uusiminen ja vaihtaminen nykyvaatimukset täyttäviin ikkunoihin vähentää lämmönhukkaa puolella. Vanhojen yksi- tai kaksikerrosikkunoiden U-arvo (lämmönhukka) on yleensä noin 3, kun uusien ikkunoiden minimivaatimus on 1,4.
Tiivistäminen
Rakennuksen tiivis sisäpuoli estää lämmintä ja kosteaa huoneilmaa joutumasta seinärakenteisiin. Talon tiiviyttä voi kohentaa asentamalla rakennuksen sisäpuolelle höyrysulun, joka voi olla
ilmansulkupaperi tai höyrynsulkumuovi. Rakenteisiin ei saa tehdä päällekkäin kahta tiivistä pintaa, jotta kosteus ei pääse tiivistymään väärään paikkaan. Oikein tehty seinärakenne harvenee ulkopintaa kohti.
Ilmanvaihto
Riittävällä ilmanvaihdolla varmistetaan hyvä sisäilma. Vanhojen rakennusten ilmanvaihtoa parannettaessa kannattaa selvittää remontin vaativat luvat. Asiantuntijoihin on hyvä turvautua, jotta vältytään rakennevirheiltä.
