Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Vanhan talon energiaremontti

Teksti:
Annette Saksman
Kuvat:
SOK
Julkaistu: 17.9.2012
|
Muokattu: 31.8.2020
Vanhan talon remontoiminen energiatehokkaaksi on kannattavaa, koska se laskee jatkossa talon asumiskustannuksia.

Vanhan talon remontointiin vaikuttavat talon ikä ja sen kunto. 1940- ja 1950-luvuilla rakennetuissa taloissa ikkunoiden uusiminen ja seinien lämmöneristäminen kannattaa usein tehdä vasta julkisivuremontin yhteydessä.

1970-luvun alussa rakennetut talot kuluttavat energiaa liki kaksinkertaisesti nykyisin rakennettaviin taloihin verrattuna. Energiankulutus saadaan laskuun uusimalla tai tehostamalla lämmitysjärjestelmiä. Samalla on hyvä parantaa ilmanvaihtoa ja yläpohjan eristystä.  1980-luvun jälkeenkin rakennetut talot hyötyvät monesti lämmitysjärjestelmän tehostamisesta, ikkunoiden uusimisesta sekä lisäeristämisestä.

Lämmöneristys

Vanhojen talojen lämmöneristys ei ole yleensä yhtä hyvä kuin uusien. 1950- ja 1960 -luvuilla rakennetuissa taloissa eristeinä käytettiin esimerkiksi teollisuuden sivutuotteista turvetta, sahanpurua, sammalta ja kutterilastua.

Aiemmin käytettyjen materiaalien eristyskyky on noin puolet nykyaikaisista eristeistä. Lisäeristystä kannattaa rakentaa varsinkin silloin, jos alkuperäisenä eristeenä on käytetty sahanpurua tai vastaavaa tai jos talon laajempi remontti on muutenkin ajankohtainen.

Helpoin ja edullisin tapa on puhallusvillan lisääminen rakennuksen yläpohjaan. Se parantaa myös seinien mahdollisesti huonoa eristystä. Työläämpiä ja siten kalliimpia tapoja ovat eristyksen lisääminen seiniin tai lattiaan.

Seinäeristeet

  • Seinäeristeiden kunto ja riittävyys kannattaa tarkistaa rakennuksen julkisivua korjattaessa tai uusittaessa.
  • Ajan myötä vanhat eristeet saattavat painua seinien yläreunasta ja ikkunoiden alapuolelta. Painuneissa kohdissa rakenteen pintaan voi tiivistyä kosteutta talvipakkasilla.
  •  Ulkoseinän rakenne voi joskus estää lisäeristämisen. Eristystä voidaan parantaa myös seinän sisäpinnalta, mutta se aiheuttaa huoneen pinta-alan pienentymisen.

Lattiaeristeet

  • Alapohjan eristykseen kannattaa panostaa, koska sitä on hankalaa lisätä jälkikäteen.
  • Lattiaeristeitä paranneltaessa joudutaan tavallisesti purkuhommiin. Erityksen lisäys korottaa lattiaa, joten oviaukoista tulee aiempaa matalampia.
  • Vanhoissa taloissa lattian vetoisuus on melko yleistä. Sen voi aiheuttaa puuttuvat korvausilmaventtiilit. Veto syntyy poistoilman kulkiessa ulos ilmanvaihtohormeista ja ulkoilman virratessa sisään lattian vuotokohdista.

Ikkunoiden lämmöneristys

Ikkunoiden uusimistarve on hyvä selvittää viimeistään julkisivuremontin yhteydessä. Kaksikerrosikkunoiden energiatehokkuus paranee lisäämällä niihin kolmas lasi. Vanhojen ikkunoiden uusiminen ja vaihtaminen nykyvaatimukset täyttäviin ikkunoihin vähentää lämmönhukkaa puolella. Vanhojen yksi- tai kaksikerrosikkunoiden U-arvo (lämmönhukka) on yleensä noin 3, kun uusien ikkunoiden minimivaatimus on 1,4.

Tiivistäminen

Rakennuksen tiivis sisäpuoli estää lämmintä ja kosteaa huoneilmaa joutumasta seinärakenteisiin. Talon tiiviyttä voi kohentaa asentamalla rakennuksen sisäpuolelle höyrysulun, joka voi olla

ilmansulkupaperi tai höyrynsulkumuovi. Rakenteisiin ei saa tehdä päällekkäin kahta tiivistä pintaa, jotta kosteus ei pääse tiivistymään väärään paikkaan. Oikein tehty seinärakenne harvenee ulkopintaa kohti.

Ilmanvaihto

Riittävällä ilmanvaihdolla varmistetaan hyvä sisäilma. Vanhojen rakennusten ilmanvaihtoa parannettaessa kannattaa selvittää remontin vaativat luvat. Asiantuntijoihin on hyvä turvautua, jotta vältytään rakennevirheiltä.

Energiaremonttiin tarvittavat luvat

Talon energiatehokkuuden parantamiseen vaaditaan usein rakennusviranomaisen lupa. Lupamenettelyssä on kuntakohtaisia eroja, joten luvan tarve kannattaa vielä varmistaa kunnan rakennusvalvontatoimistosta. Rakennusvalvonnan viranomaiset voivat puuttua luvattomasti, luvan vastaisesti tai muuten asiattomasti toteutettuihin korjauksiin jälkikäteen.

Luvan tarpeeseen ja hakemukseen liitettäviin asiakirjoihin vaikuttaa suunnitteilla oleva remontti. Lupamenettely jakautuu remontin laajuudesta riippuen kolmelle tasolle: rakennuslupaan, toimenpidelupaan ja ilmoitusmenettelyyn.

Rakennuslupa:

  • Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muuttaminen, esimerkiksi tekemällä kylmästä kuistitilasta lämmin tila tai lisäeristämällä vinttitila lämpimään asuinkäyttöön.
  • Julkisivuun vaikuttavat muutokset, kuten rakennuksen ulkopuolelle tehtävä lisäeristäminen tai ikkunoiden ja ulko-ovien uusiminen.
  • Savuhormin rakentaminen tai vanhan tulisijan korvaaminen uudella ja erilaisella.
  • Uusi lämmityskattilajärjestelmä, kuten pelletti, hake tai klapi.

Toimenpidelupa:

  • Koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän rakentaminen.
  • Vähäiset julkisivumuutokset, kuten ikkunoiden uusiminen käyttäen vanhojen mitoitusta.
  • Tulisijan uusiminen entistä muistuttavaksi.

Ilmoitus:

  • Lämmitysjärjestelmän energiamuutos.
  • Maalämpöjärjestelmän rakentaminen.

Lupaa ei tarvita ylä- ja alapohjan lisäeristämiseen ja tiivistämiseen tai ilmalämpöpumpun asentamiseen. Ilmalämpöpumppuun liittyvien töiden osalta on kuitenkin hankittava asennusoikeudet.

Vanhan talon energiatehokkuutta parannetaan:

  • lisäämällä lämpöeristeitä
  • lisäämällä tiiviyttä
  • huolehtimalla riittävästä ilmanvaihdosta.

Energiatehokkuutta parantavan remontin työn osuudesta voi saada kotitalousvähennyksen verotuksessa.

Rakenteiden lämmönhukka

Rakenteiden lämmönhukkaa ilmaistaan U-arvolla. Mitä pienempi U-arvo on, sitä paremmin rakenne eristää lämpöä. Esimerkiksi uudisrakennuksen seinän U-arvo saa olla korkeintaan 0,24. Mikäli arvo ylitetään, ylitystä kompensoidaan lisäämällä eristystä rakennuksen ala- tai yläpohjaan. U-arvo 1,4 on Suomen rakentamismääräyskokoelman määrittämä uudisrakentamisen minimivaatimus.

Lähteet ja lisätietoa:

Motiva 

Pientalorakentamisen kehittämiskeskus ry 

Suomen Omakotiliiton hiilijalanjälkilaskurilla voi selvittää pientalon energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöt