Tunnista lepakkolajit

16.8.2016
0 arviota
Tunnista lepakkolajit

Tunnetko erilaiset lepakkolajit tai tiedätkö, mitä tehdä jos omalta pihalta löytyy lepakko?

Mitä teen, jos talon terassilla tai edessä on lepakko?

Maahan pudonneen lepakon voi nostaa maasta nahkahansikkaiden tai pyyheliinan avulla. Lepakko kannattaa siirtää yli metrin korkeuteen lähimmälle puunrungolle, josta se pääsee itse lentämään pois. Jos lepakko eksyy sisään, ohjaa se ulos nahkahanskat kädessä.

Saako kodin räystääseen pesiytyneen lepakon häätää?

Osa lepakoista pesiytyy kesäisin kattorakenteisiin tai seinälaudoituksen alle, koska naaraiden muodostamat lisääntymisyhdyskunnat tarvitsevat suojaisat ja lämpimät olot.

Lämmitetyissä rakennuksissa viihtyvät etenkin pohjanlepakot. Lepakot eivät ole jyrsijöitä, joten ne eivät nakertele tai muuten hajota paikkoja. Sen takia lepakoista ei yleensä ole harmia pientä ilta-aikaista rapistelua lukuun ottamatta, eikä niitä tarvitse häätää.

Muista, että kaikki Suomen lepakkolajit ovat rauhoitettuja, joten niiden karkottamiseen on hankittava lupa ELY-keskuksesta.

Mitä teen, jos löydän loukkaantuneen lepakon?

Jos lepakko on todella pahasti loukkaantunut, se on lopetettava. Jos eläin on lievemmin loukkaantunut, se tulisi viedä luonnonvaraisille eläimille tarkoitettuun hoitolaan, kuten Korkeasaaren villieläinsairaalaan. Lepakon kuljetukseen voi käyttää esimerkiksi pientä pahvilaatikkoa. Tartuntatautien välttämiseksi kädet tulee aina suojata nahkahanskoilla.

Tunnista lepakkolajit

Pohjanlepakko

Pohjanlepakko (Eptesicus nilssonii)

Suomen yleisin ja laajimmalle levinnyt lepakkolaji, jota tavataan miltei koko maassa. Turkin perusväri on kullanhohtoinen. Pohjanlepakko on vahva lentäjä, joka suosii melko avaria maisemia, kuten pihoja. Lentää 5–10 metrin korkeudessa. Maiskuttava ääni kuuluu parhaiten noin 30 kilohertsin taajuudella. 

Viiksisiippa

Viiksisiippa (Myotis mystacinus) ja isoviiksisiippa (Myotis brandtii)

Viiksisiippoja on vaikea erottaa toisistaan, koska molemmat alalajit ovat tummia. Nopearytminen ääni kuuluu parhaiten 45 kilohertsin taajuudella. Saalistaa metsäisissä ja suojaisissa maisemissa, kuten valaisemattomilla ulkoiluteillä, ja karttaa valoisia aukeita.

Vesisiippa

Vesisiippa (Myotis daubentonii)

Vesisiipan voi havaita lentämässä järven tai meren pintaa hipoen, jossa se saalistaa surviaissääskiä vedenpinnasta. Sen erottaa pohjanlepakosta korvien muodosta: siipoilla korvat ja korvankansi ovat pitkulaiset, pohjanlepakolla pyöreähköt. Vesisiipan ääni on rätisevä ja nopearytminen. Se viettää päivät usein puunkolossa. Vesisiippaa tavataan Etelä- ja Keski-Suomessa.

Korvayökkö

Korvayökkö (Plecotus auritus)

Nimensä mukaisesti korvayökön tunnistaa pitkistä korvista, joiden ansiosta ne ovat erityisen eteviä lentäjiä ja tarkkoja kuuntelijoita. Sirahtavia ääniä voi kuulla sekä noin 20 kilohertsin että reilun 40 kilohertsin taajuuksilla. Korvayökköjen suosiossa ovat vanhat kulttuuriympäristöt, kuten kartanopuistot ja hautausmaat.

Lähteet: Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry

Teksti
Kuvitus Antti Nikunen
Avainsanat: luonto
Arvioi artikkeli
Ladataan kommentointia...

Anna arvio

1/5 5/5