Testamentti helpottaa perinnönjakoa

23.10.2014
Testamentti helpottaa perinnönjakoa

Testamentin tekijän ei aina tarvitse omistaa metsää, peltoja tai arvohuoneistoja. Myös rakas taulu- tai designvaatekokoelma on hyvä syy testamentin laatimiseen. Avoliitossa eläville testamentti tuo turvaa avio-oikeuden puuttuessa.

Testamentteja eivät tee vain ikääntyneet, vaan viimeisen tahdon laatimisen syyt vaihtelevat suuresti. Perunkirjoittaja Jasmi Salo HOK-Elannon Perunkirjoitustoimistosta kertoo, että moni uudestaan naimisiin menevä haluaa tehdä testamentin puolisonsa kanssa. Testamentteja tekevät myös muun muassa vakavasti sairastuneet tai sairaudesta toipuneet. Läheisen kuolema herättää usein pohtimaan omankin elämän rajallisuutta.

Avoparien määrä kasvaa koko ajan. Siviilioikeuden professori Urpo Kangas Helsingin yliopistosta suosittelee testamenttia vakaassa avoliitossa eläville.

"Testamentti on avoliitossa eläville ainoa tapa taata oikeus asua yhteisessä kodissa ja hallita kodin irtaimistoa jakamattomana", hän toteaa.

Hyvin yleistä on, että testamentin tekijät haluavat sulkea perillistensä avio-oikeuden pois turvatakseen omaisuuden pysymisen suvussa.

Apua asiantuntijalta

Testamentti kannattaa tehdä asiantuntijan avustuksella esimerkiksi asianajotoimistossa. Asiantuntijan käyttäminen varmistaa muun muassa sen, ettei asiakirjaan jää muotovirhettä, joka voisi tehdä testamentista pätemättömän.

Testamentin laatiminen maksaa muutamasta sadasta eurosta ylöspäin. Jasmi Salon mukaan ensimmäisen asiakastapaamisen aikana käydään läpi muun muassa asiakkaan perhetilanne ja mahdollisesti myös varallisuus. Useimmiten asiakas saa heti ensitapaamisen aikana käteensä testamenttiluonnoksen, jonka hän voi allekirjoittaa heti tai nukuttuaan yön yli.

Salo suosittelee, että asiakas laittaa oman kappaleensa tallelokeroon tai muuhun turvalliseen paikkaan. Testamenttia voi muuttaa jälkikäteen. Se kannattaa tehdä saman asiantuntijan kanssa.

Viimeinen tahto

Omaisuutensa voi testamentata kenelle tahansa ihmiselle tai mille tahansa järjestölle, mutta ei eläimelle.

"Testamentilla voi määrätä kaikesta siitä, mistä henkilö oli oikeutettu päättämään eläessään", Urpo Kangas sanoo.

Vainajan viimeisellä tahdolla on paljon valtaa, mutta Suomen lakiin kuuluvan perintökaaren mukaan rintaperillisillä on oikeus saada lakiosansa jäämistöstä. Lakiosa on puolet perintöosasta. Esimerkiksi jos rintaperillisiä on kaksi ja jäämistö on 100 000 euroa, kummankin lakiosa on 25 000 euroa.

Kankaan mukaan on äärimmäisen harvinaista, että henkilö tekee lapsensa perinnöttömäksi. Joskus syynä voi olla esimerkiksi jälkeläisen rikollinen elämä.

Taideaarteet jakoon

Vitriinin arvokkaan designtuotekokoelman ja seinillä olevan arvotaiteen saaja tai saajat on syytä merkitä testamenttiin mahdollisimman tarkkaan: Pertti-veli saa sarpanevat, Riitta-täti Marimekon kankaat ja Sari-sisko olohuoneen taulut.

Jäämistö kuuluu valtiolle, mikäli perillisiä tai testamenttia ei ole. Monet yksinäiset testamenttaavat omaisuuttaan esimerkiksi eläinsuojeluun tai ihmisoikeuksien puolustamiseen.

"Jos kyse on suuresta järjestöstä, jolla on monta eri toimialaa, kannattaa määrittää tarkkaan, minkä alueen järjestölle ja minkä toiminnan tukemiseen haluaa testamentin tehdä", Jasmi Salo neuvoo.

Testamentti on avoliitossa eläville ainoa tapa taata oikeus asua yhteisessä kodissa.

3 x yleisin testamenttityyppi

Omistusoikeustestamentti

Tehdään joko täydellä tai rajoitetulla omistusoikeudella. Täydessä omistusoikeudessa saaja voi käyttää omaisuutta hyväkseen kaikin tavoin ja testamentata sitä eteenpäin. Rajoitetussa omistusoikeudessa ensisaajan eli henkilön, jonka hyväksi testamentti on tehty, oikeus testamentata omaisuus eteenpäin on usein estetty.

Käyttöoikeustestamentti

Testamentin saaja saa käyttää hänelle testamentattua omaisuutta, mutta ei myydä sitä.

Tuotto-oikeustestamentti

Testamentin saaja saa hänelle testamentatun omaisuuden, kuten tietyn osakesalkun osingot.

Testamentilla voi määrätä kaikesta siitä, mistä henkilö oli oikeutettu päättämään eläessään.

Kolme esimerkkitapausta perinnönjaosta

Jenna, 28. Lapseton yksineläjä, ei sisaruksia. Vanhemmat kuolleet.

Jennan perintö menee hänen isovanhemmilleen tai heidän lapsilleen. Jos heitä ei ole eikä Jenna ole tehnyt testamenttia, jäämistön saa valtio. Valtion perintöasioita hoitaa valtiokonttori.

Mika, 41. Elää uusperheessä, jossa on avovaimo, kaksi lasta edellisestä suhteesta ja yksi nykyisestä.

Mikan perintö jaetaan hänen rintaperillistensä kesken kolmeen yhtä suureen osaan, ellei testamentti turvaa puolisoa. Avopuolisolla ei ole avoliiton perusteella lakimääräistä perintöoikeutta eikä avio-oikeutta toisen omaisuuteen. Mikan avoleski on oikeutettu ainoastaan ylimenokauden avustukseen kuolinpesän varoista, jos hän on sen tarpeessa. Avustuksen suuruudesta päättää pesänjakaja.

Raija, 63. Avioliitossa, kaksi lasta, joista toinen on kuollut. Molemmilla rintaperillisillä on yksi lapsi.

Raijan puolisolla on avioliittolain perusteella oikeus saada puolet avio-oikeuden alaisen omaisuuden yhteenlasketusta säästöstä. Hän saa hallita yhteisenä kotina ollutta asuntoa ja sen asuntoirtaimistoa kuolemaansa saakka, vaikka ei omistaisikaan niitä.

Toisen puolikkaan Raijan jäämistöstä saavat hänen lapsensa. Kuolleen lapsen osuuden saa hänen lapsensa. He voivat saada perinnönjaossa myös muuta Raijan omaisuutta, kuten kesämökin ja metsää, mutta Raijan asunto irtaimistoineen jää Raijan leskelle.

Asiantuntija: siviilioikeuden professori Urpo Kangas, Helsingin yliopisto

Juttua on täydennetty 4.11.14. Jutussa väitettiin jäämistön päätyvän valtiolle, jos rintaperillisiä tai testamenttia ei ole. Todellisuudessa jäämistö päätyy valtiolle, jos vainajalla ei ole perillisiä tai testamenttia.

Juttua on muokattu 14.11.14. ja siitä on poistettu S-Säästövakuutuksesta kertova osuus.

Jutun sanamuotoja on muokattu 26.11.14.

 

LISÄTIETOJA:

S-Säästövakuutus

 

Teksti:
Kuvitus: Tuomas Ikonen
Avainsanat: vakuutus ja talous
Ladataan kommentointia...